potkurin nousu..??

vetuksen luettelossa on vastaus kysymykseesi taitaa muuten vatorin tai qvicksilverin(saattaa olla kirootusvirheitä)kirjanenkin olla olemassa tuosta aiheesta.

Potkurin nousu tarkoittaa potkurin eteenpäinmenoa yhden kierroksen aikana,jos kuvitellaan sen pyörivän kiinteässä aineessa. Nousu riippuu lapakulmasta. Ensimmäinen luku on potkurin halkaisija, molemmat tuumina.

Kuten jo toiset on todenneet, potkurin nousulla käsitetään sitä matkaa, jonka potkuri etenisi yhdellä kierroksella kiinteässä aineessa. Vertaa ruuvin kierteen nousu.

Olen joskus mittaillut potkurin nousua kotikonstein suurinpiirtein seuraavalla tavalla:
Pannaan potkuri riittävän isolle paperille niin päin että lavat jäävät ilmaan. Merkataan potkurin keskipiste paperille navan läpi. Merkataan lapojen kärkien kohdat. Merkataan paperille lavasta kolme kohtaa, yksi läheltä akselia, toinen noin 2/3 lavan mitasta kärkeä kohti ja viimeinen läheltä lavan kärkeä, kuitenkin niin, että lapa ei vielä tällöin kapene kuin korkeintaan 1/4 leveydestään. Laiska mittaa vain yhdestä kohtaa, 3/4 lavan pituudesta on silloin oikea kohta. Poistetaan potkuri paperilta. Piirretään harpin avulla ympyrät potkurin keskipistettä käyttäen siten, että jokainen ympyrä leikkaa merkatut kohdat. Näin on saatu 3 kehää, jotka vastaavat kolmea eri kohtaa potkurin kehällä. Sijotetaan potkuri uudelleen paikalleen paperilla. Merkataan piirretyille kehille lapojen leveydet kehällä. Mitataan lapojen eri sivujen korkeudet kehien kohdalla. Vähennetään korkeamman puolen mitasta alemman puolen mitta, jolloin saadaan potkurin lavan "nousu" sillä kohtaa lapaa lavan leveyden matkalla kierroksesta.
Mitataan astelevyä ja viivoitinta apuna käyttäen lapojen leveys mitatuilta ja merkatuilta kehiltä. Jaetaan kokokierroksen asteluku 360° mitatuilla asteluvuilla, jollon saadaan suhdeluku, jolla vastaava mitattu "nousu" kerrotaan, jotta saataisiin lavan kohdan vastaava nousu koko kierroksella. Jos mittaus tuli tehtyä mm:ssä ja luku pitäisi saada ", jaetaan saatu nousu 25,4.

Lapojen välinen nousu ei saisi poiketa 5% enempää. Lapojen eri kohdissa voi nousu poiketa joskus ihan merkittävästi, varsinkin vanhempien potkurien osalla, pääasia on, että lavat ovat keskenään samanlaiset. Merkittävin mittauskehä on se 2/3 lavan pituudesta. Lapojen kulma suhteessa etenemiseen ei liioin saisi poiketa toisistaan paljon. Tämä näkyy lapojen kärkien erilaisena korkeutena paperista kun potkuri on kohtisuoraan paperilla. Perämoottorien potkurilla tämän katsominen käy hyvin, koska potkuri asetuu paperille heittämällä, sisämoottoriveneiden potkurin suhteen on vaikeampaa saada potkuri asetettua kohtisuoraa paperille. Perämoottoreissa voi kulma viottua joko kumisen iskunvaimentimen pettäessä tai tietysti potkurin vääntymisen seurauksena.
Akselin keskipisteen tulisi luonnollisesti sijata myös mahdollisimman tarkasti potkurin kehän keskipisteellä ja potkurin tulee olla myös massoiltaan tasapainossa. Mittaustapa ei anna tasapainotuksen suhteen mitään tietoa.

Tässä esitetty mittaustapa on hankala, ja tuottaa helposti virheitä. Usean yrityksen jälkeen kuitenkin tulos asettuu järkeväksi ja selvittää potkurin nousun sekä kunnon tältä osin.

Jos jollain on helpompi ja tai luotettavampi menetelmä ilman erikoistyökalujen tarvetta, niin kertokoon siitä muillekkin.

Osta läjä potkureita ja leiki niillä. 13x21 = 13 halkaisia ja 21 lavan nousu....tohon kolmanteen lukuun en oo törmänny koskaa. Mitäpä aattelit siitä mittailusta hyötyä...Tuskin ite rupeet nousuja muuttelee. Koneessa 1 tuuman nousu/lasku meinaa n200-350 kierroksen muutosta.