- 2.9.2015 muuten 69 v. - Paavo V jatkaessaan taistoa euroalueesta eroamisen puolesta!
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen vakuuttaa, että Suomen on mahdollista erota euroalueesta. Kreikan kriisin kuumimpina hetkinä kerrottiin, että on olemassa suunnitelma Kreikan euroerosta. Väyrysen mukaan ero mahdollinen myös Suomelle, joka ei ole Kreikan tavoin ylivelkaantunut.
Paavo Väyrynen jatkaa taisteluaan Suomen eroamiseksi euroalueesta. Väyrysen mukaan jäsenyys euroalueessa on vienyt Suomen vararikon partaalle. Blogissaan Väyrynen kirjoittaa, että Suomella on edessään kova hevoskuuri, jolla on syvällekäyvät taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset seuraukset.
– Maksaisimme kovan hinnan siitä, että saisimme olla mukana euroalueessa, joka on kehittymässä velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi, kirjoittaa Väyrynen.
Väyrysen mukaan euroalueesta eroaminen on mahdollista.
– Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on kertonut, että oli jo olemassa suunnitelma Kreikan euroeroksi. Suomen hallitus ajoi aktiivisesti Kreikan eroamista. Se on tietysti mahdollista myös Suomelle, mutta monin verroin helpompaa kuin pahoin ylivelkaantuneelle Kreikalle, perustelee Väyrynen.
Eropäätöksen aikaansaaminen eduskunnassa on Väyrysen mukaan mahdollista. Väyrynen muistuttaa, että keskusta vastusti aikoinaan euroalueeseen liittymistä ja toisen hallituspuoleen, perussuomalaisten nykyisistä kansanedustajista valtaosa kertoi Ylen vaalikoneessa kantanaan, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella.
– Tukea saisimme myös oppositiosta, kirjoittaa Väyrynen.
Ero yksinkertaisella enemmistöllä
Luontevaa Väyrysen mukaan olisi, että euroalueesta eroaminen tapahtuisi samaa tiedonantomenetelmää käyttäen, jota käytettiin jäsenyyspäätöstä tehtäessä.
– Tiedonannon hyväksymiseen tarvitaan vain kansanedustajien enemmistö. Kun eduskunta on päätöksensä tehnyt, neuvotellaan asiasta euroalueen muiden jäsenmaiden ja komission kanssa, kirjoittaa Väyrynen etenemisjärjestyksestä.
Väyrysen mukaan hänen tekemänsä aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on vasta ensimmäinen askel taistelussa Suomen taloudellisen itsenäisyyden palauttamiseksi.
– Tarvittaessa otteet kovenevat, päättää Väyrynen bloginsa.
Kimmo Hiltula
Yle Perämeri
http://yle.fi/uutiset/paavo_vayrynen_jatkaa_taistoa_euroalueesta_eroamisen_puolesta/8274734
Ks.
Kansalaisaloite etenee – tarvittaessa otteet kovenevat
Eurooppa-politiikassa kansanvallan toteuttaminen on vaikeaa. Erityisen ongelmallista se näyttää olevan Keskustalle.
Keskustan jäsenten ja kannattajien enemmistö vastusti Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Tällä kannalla oli myös Jyväskylän puoluekokoukseen kesäkuussa 1994 kokoontuneiden puoluekokousedustajien enemmistö.
Esko Ahon johdolla puoluekokous kuitenkin painostettiin hyväksymään jäsenyyssopimuksen vieminen kansanäänestykseen, mikä tarkoitti käytännössä samaa kuin tuen antaminen jäsenyydelle. Jos puoluekokous olisi hyväksynyt Risto Volasen hylkäämisesityksen, Suomi ei olisi unioniin liittynyt, eikä olisi Ruotsikaan.
Kansanäänestyksen jälkeen Ahon hallitus yritti hyväksyttää liittymissopimuksen eduskunnassa hyvin tiukassa aikataulussa ja nimenomaan ennen Ruotsin kansanäänestystä. Jouduin organisoimaan jarrutuskeskustelun, jolla lopullinen päätös saatiin siirretyksi sen yli.
Ruotsalaiset kuitenkin luulivat, että Suomen jäsenyys oli jo ratkaistu, ja äänestivät niukalla enemmistöllä jäsenyyden puolesta. Se ratkaisi myös Suomen kohtalon.
Tämä tappio minua edelleen suuresti harmittaa, kun tarjolla oli parempi vaihtoehto, Euroopan talousalue ja tiivis pohjoismainen yhteistyö. Pohjolan yhteisöstä olisi tullut ”Euroopan Kanada”.
Seuraava taistelu käytiin Suomen liittymisestä euroalueeseen. Esko Aho kannatti yhtenäisvaluuttaa. Kouvolan puoluekokouksessa vuonna 1996 saatiin kuitenkin aikaan päätös, jolla vastustimme yhtenäisvaluuttaan siirtymistä Maastrichtin sopimuksessa määritellyssä aikataulussa. Päätimme myös, että Suomen mahdollisesta jäsenyydestä päätetään myöhemmin puoluekokouksessa, tarvittaessa ylimääräisessä.
Esko Aho halusi, että Keskusta olisi tukenut Lipposen-Niinistön hallituksen pyrkimystä viedä Suomi euroalueesen ensimmäisten maiden joukossa. Alkuvuodesta 1997 käynnistin kampanjan maamme pysyttäytymiseksi euroalueen ulkopuolella. Puolueväen selkeä enemmistö vastusti Suomen jäsenyyttä.- -
Helsingin puoluekokous hyväksyi Suomen jäsenyyttä vastustavan kannan, ja Keskustan eduskuntaryhmä äänesti eduskunnassa sitä vastaan. Edustajamme perustuslakivaliokunnassa katsoivat, että menettelytapa oli perustuslain vastainen, kun ei järjestetty kansanäänestystä eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto.- -"
http://www.paavovayrynen.fi/2015/09/02/kansalaisaloite-etenee-tarvittaessa-otteet-kovenevat/
Muistele
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siksi siis tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen vakuuttaa, että Suomen on mahdollista erota euroalueesta. Kreikan kriisin kuumimpina hetkinä kerrottiin, että on olemassa suunnitelma Kreikan euroerosta. Väyrysen mukaan ero mahdollinen myös Suomelle, joka ei ole Kreikan tavoin ylivelkaantunut.
Paavo Väyrynen jatkaa taisteluaan Suomen eroamiseksi euroalueesta. Väyrysen mukaan jäsenyys euroalueessa on vienyt Suomen vararikon partaalle. Blogissaan Väyrynen kirjoittaa, että Suomella on edessään kova hevoskuuri, jolla on syvällekäyvät taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset seuraukset.
– Maksaisimme kovan hinnan siitä, että saisimme olla mukana euroalueessa, joka on kehittymässä velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi, kirjoittaa Väyrynen.
Väyrysen mukaan euroalueesta eroaminen on mahdollista.
– Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on kertonut, että oli jo olemassa suunnitelma Kreikan euroeroksi. Suomen hallitus ajoi aktiivisesti Kreikan eroamista. Se on tietysti mahdollista myös Suomelle, mutta monin verroin helpompaa kuin pahoin ylivelkaantuneelle Kreikalle, perustelee Väyrynen.
Eropäätöksen aikaansaaminen eduskunnassa on Väyrysen mukaan mahdollista. Väyrynen muistuttaa, että keskusta vastusti aikoinaan euroalueeseen liittymistä ja toisen hallituspuoleen, perussuomalaisten nykyisistä kansanedustajista valtaosa kertoi Ylen vaalikoneessa kantanaan, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella.
– Tukea saisimme myös oppositiosta, kirjoittaa Väyrynen.
Ero yksinkertaisella enemmistöllä
Luontevaa Väyrysen mukaan olisi, että euroalueesta eroaminen tapahtuisi samaa tiedonantomenetelmää käyttäen, jota käytettiin jäsenyyspäätöstä tehtäessä.
– Tiedonannon hyväksymiseen tarvitaan vain kansanedustajien enemmistö. Kun eduskunta on päätöksensä tehnyt, neuvotellaan asiasta euroalueen muiden jäsenmaiden ja komission kanssa, kirjoittaa Väyrynen etenemisjärjestyksestä.
Väyrysen mukaan hänen tekemänsä aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on vasta ensimmäinen askel taistelussa Suomen taloudellisen itsenäisyyden palauttamiseksi.
– Tarvittaessa otteet kovenevat, päättää Väyrynen bloginsa.
Kimmo Hiltula
Yle Perämeri
http://yle.fi/uutiset/paavo_vayrynen_jatkaa_taistoa_euroalueesta_eroamisen_puolesta/8274734
Ks.
Kansalaisaloite etenee – tarvittaessa otteet kovenevat
Eurooppa-politiikassa kansanvallan toteuttaminen on vaikeaa. Erityisen ongelmallista se näyttää olevan Keskustalle.
Keskustan jäsenten ja kannattajien enemmistö vastusti Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Tällä kannalla oli myös Jyväskylän puoluekokoukseen kesäkuussa 1994 kokoontuneiden puoluekokousedustajien enemmistö.
Esko Ahon johdolla puoluekokous kuitenkin painostettiin hyväksymään jäsenyyssopimuksen vieminen kansanäänestykseen, mikä tarkoitti käytännössä samaa kuin tuen antaminen jäsenyydelle. Jos puoluekokous olisi hyväksynyt Risto Volasen hylkäämisesityksen, Suomi ei olisi unioniin liittynyt, eikä olisi Ruotsikaan.
Kansanäänestyksen jälkeen Ahon hallitus yritti hyväksyttää liittymissopimuksen eduskunnassa hyvin tiukassa aikataulussa ja nimenomaan ennen Ruotsin kansanäänestystä. Jouduin organisoimaan jarrutuskeskustelun, jolla lopullinen päätös saatiin siirretyksi sen yli.
Ruotsalaiset kuitenkin luulivat, että Suomen jäsenyys oli jo ratkaistu, ja äänestivät niukalla enemmistöllä jäsenyyden puolesta. Se ratkaisi myös Suomen kohtalon.
Tämä tappio minua edelleen suuresti harmittaa, kun tarjolla oli parempi vaihtoehto, Euroopan talousalue ja tiivis pohjoismainen yhteistyö. Pohjolan yhteisöstä olisi tullut ”Euroopan Kanada”.
Seuraava taistelu käytiin Suomen liittymisestä euroalueeseen. Esko Aho kannatti yhtenäisvaluuttaa. Kouvolan puoluekokouksessa vuonna 1996 saatiin kuitenkin aikaan päätös, jolla vastustimme yhtenäisvaluuttaan siirtymistä Maastrichtin sopimuksessa määritellyssä aikataulussa. Päätimme myös, että Suomen mahdollisesta jäsenyydestä päätetään myöhemmin puoluekokouksessa, tarvittaessa ylimääräisessä.
Esko Aho halusi, että Keskusta olisi tukenut Lipposen-Niinistön hallituksen pyrkimystä viedä Suomi euroalueesen ensimmäisten maiden joukossa. Alkuvuodesta 1997 käynnistin kampanjan maamme pysyttäytymiseksi euroalueen ulkopuolella. Puolueväen selkeä enemmistö vastusti Suomen jäsenyyttä.- -
Helsingin puoluekokous hyväksyi Suomen jäsenyyttä vastustavan kannan, ja Keskustan eduskuntaryhmä äänesti eduskunnassa sitä vastaan. Edustajamme perustuslakivaliokunnassa katsoivat, että menettelytapa oli perustuslain vastainen, kun ei järjestetty kansanäänestystä eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto.- -"
http://www.paavovayrynen.fi/2015/09/02/kansalaisaloite-etenee-tarvittaessa-otteet-kovenevat/
Muistele
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siksi siis tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kreikan velat leikkuriin ja markkinakuri euroalueelle, vaati EVAn Vesa Vihriälä.
Ylivelkaantudeiden maiden velkoja pitää järjestellä samaan tapaan kuin yritysten. Vain näin syntyy markkinakuria, paukutti tänään omat eurorohtonsa esittänyt Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Seuraavaan kriisiin varautuminen vaatii myös paremmin toimivia pääoma-, luotto- ja työmarkkinoita sekä pankkien ja valtioiden välisen kohtalon yhteyden heikentämistä.
Kreikan kesäiset kriisiviikot muistuttivat jälleen, ettei euroalue toimi toivotusti. Monet pitävät järjestelmää niin hauraana, että patistavat euromaita kohti tiiviimpää liittovaltiota ja velkojen yhteisvastuuta.
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ei kuitenkaan pidä ajatusta poliittisesti realistisena
– Fiskaaliunioni voisi olla hyödyllinen mutta se ei ole välttämätön. Sitä ei pidä väkisin ajaa.
Vihriälän omat lääkkeet euroalueen lääkitsemiseksi kuultiin tänään. Kun paha päivä koittaa -raportissa Vihriälä luonnostelee kuuden kohdan ohjelman, jolla euroalueen vakaus saadaan palautettua:
Luodaan valtioiden velkajärjestelymekanismi
Vahvistetaan pääoma- ja luottomarkkinoiden integraatiota
Toteutetaan pankkiunioni
Rajoitetaan pankkien valtionriskejä
Kasvatetaan pankkien pääomapuskureita
Parannetaan kansallisten työmarkkinoiden joustavuutta.
Kreikan velat saneerattava
Kreikan kriisin jälkeen vaatimus valtioiden velkajärjestelymekanismista on erityisen keskeinen. Vihriälän ajatuksen mukaan vain tieto siitä, että myös valtion velat voidaan saneerata, ohjaa sekä pankit että valtiot toimimaan vastuullisemmin ja palauttaa siten markkinakurin.
Kreikan kesällä sovittua lainaohjelmaa Vihriälä pitää kyseenalaisena. Nyt laina myönnettiin Euroopan pysyvästä vakausmekanismista EVM:stä, vaikka Kreikan tilanne ei aiheuttanut vaaraa koko eurojärjestelmälle.
EVM:n sääntöjen mukaan varoja pitäisi käyttää vain silloin, kun tilanne koko eurojärjestelmän vakaus on uhattuna. Nyt näin ei ollut. Annoimme signaalin, että mitään mitä sovimme, ei voi uskoa.
Vihriälän arvioin mukaan euromaat joutuvat vielä nielemään myös Kreikan velkojen saneeraamisen.
Ikuisesti vuotavassa soutupaatissa?
Raporttia tuoreeltaan kommentoinut europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) ei nähnyt poliittista liikkumavaraa aivan yhtä ahtaana kuin Vihriälä.
– En usko, että integraation poliittinen syventäminen on mahdotonta. Eurooppa on nyt niin kovien haasteiden edessä sekä kilpailukyvyn suhteen että pakolaiskriisin vuoksi, että tilanne voi saada valtiot näkemään yhteiset intressit selvemmin, Jaakonsaari sanoi.
Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kaipasi lisää visionäärisyyttä euroalueen kehittämiseen. Pelkkä vakauden parantaminen ei hänen mielestään riitä tilanteessa, jossa Euroopan talous nilkuttaa vuodesta toiseen. Tavoitteena pitäisi olla, että euroalueesta tulee aidosti vahva talousalue.
–Nyt tilkitsemme vuodesta toiseen vuotavaa soutupaattia. Mutta mistä veneeseen saataisiin se moottori? Loppuiko euron rakentajilta jo nyt usko kesken?, von Gerich provosoi
Näkökulma: Kreikka saa armahduksen, mutta euroalue jatkaa rämpimistä 4.9.
Ks. http://yle.fi/uutiset/nakokulma_kreikka_saa_armahduksen_mutta_euroalue_jatkaa_rampimista/8280115
Hanna Säntti
Yle Uutiset
http://yle.fi/uutiset/vihriala_kreikan_velat_leikkuriin_ja_markkinakuri_euroalueelle/8280525?ref=leiki-uup
JK. Niin pääministeri Juha Sipilän kuin muidenkin EUro-hurmaantuneiden on syytä pysähtyä ainakin aina illansuussa panemaan kädet peiton päälle ja miettimään itse tykönään eikä siis tyydytyksellä sitä, mihin heikäläisten ja kaltaistensa EU-innostuneiden ja -intoilijoiden politiikka on Suomen talouden jälleen kerran ajanut!
Heidänkin tulisi tajuta, mitä olisikaan Suomi ja Euroopan Unioni ilman Paavoja, sillä niitä on ainakin kahdenlaisia!
Se toinen, myös Moosekseen itseään vertaama, luonnehti vuoden 1998 aikaisia EMU-kriittisiä kansanedustajia ja kansalaisia peloittelijoiksi:
"tosi kylmää" ja "pimeää"
olivat sanonnat lipposlaisittainkin kovasanaisessa eduskuntakeskustelussa, jossa jopa "mörköjäkin" on havaittavissa tietyssä videopätkässä!
Siitä jos mistä kuka tahansa hivenenkin politiikkaa ja taloutta seurannut
kansalainen voi tajuta, mistä asti ja mistä päätöksistä juontuvat sekä
Kreikan kriisin että kokonaisuudessaan euron kriisi
synnyt. Ja kuten viime vuosilta ovat tavalliset kansalaiset kautta Euroopan nahoissaan tuntea, tosi syvästi juontuvatkin!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Videopätkä on sikäli yllätyksellinen, että jopa ent. pääministeri Esko Aho esiintyy siinä edukseen!
Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahastoksi perustetussa Sitrassakin
duunarina ollut videopätkässä esiintyvä ex-pääminsteri Aho onkin perusteellisesti itsenäisyyden merkityksen sisäistäneenä varmaankin jo ymmärtänyt käydä allekirjoittamassa puolueensa kunniapuheenjohtajan - siis sen toisen Paavon - tekemän kansalaisaloitteen?
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
kertyy allekirjoituksia 16.7.2015 kansalaisaloitteeseen kansanäänestyksen saamiseksi Suomen kuulumisesta euroalueeseen.
Jo liki 39600 allekirjoitusta iltaan 7.9.2015 mennessä on varsin hyvä vauhti!
Kenties jo ennen lumentuloa on aika monella kansanedustajalla edessään kovan itsetutkiskelun paikka - ei suinkaan vähiten krskustan ja perussuomalaisten
jotta Suomi voi palauttaa itselleen itsenäiselle valtiolle kuuluvan päätäntävallan politiikastaan ja taloudestaan!
suorastaan kerjää kansan nousua äänestykseen ja paljon muuhunkin!
ja pian!
siirtää Fortel-insinööri Sipilä ilmavoimiin mitä pikimmin, niin Suomi ja suomalaiset voivat vielä pelastua.
Eiköhän pikapuoliin ala kuulua Arlan liepeiltä eli Sipoon suunnalta ammuntaa...