Volvo-Penta 5.7 gl tilalle kad 42, tai aqad 41

Hmm... moottorin paino tuplaantuu...

280-vetolaite ei kestä kumpaakaan noista, onneksi vetolaitteen ja kilven vaihtaminen on helppoa koska kilpi on edellistä suurempi. Eikä noiden ryntäyskierrosten katsomisella ole mitään hyötyä, kuormitettuna maksimikierrokset ovat 3600.

Ei tuplaannu moottorin paino. Eikös tuo bensakone paina noin 500kg vetolaitteineen ja diesel 600kg vetareineen?

Moi, kad koneessa vääntöä piisaa enempi, heti alakierroksilta n.1600 kun kompressori jyrähtää ahtamaan ilmaa ja samalla tarjoaa heti lähes max. väännön, turbo syrjäyttää kompresorin n.2800 kiekassa.

Vetolaite pitää olla 290 duoprop jotta saat pitoa...ja siirrettyä voiman liikkeeksi.

Vene on Sea Ray 268, jossa nyt 260hp bensakone. Vetolaitteella ja moottorilla on jo ikää.
Kulkisiko vene mihinkään AQAD41 290DP paketilla?

KAD44 paketilla olen nähnyt kyllä liikkuvan, mutta siinä onkin samat tehot 260hp.

Lienee viisaampi vaihtaa 290 DP vetolaitteeseen. Saat paremmin hyödynnettyä dieselin väännön.

Onko nuo verrannollisia: 260hp bensavolvo vs 200hp dieselvolvo?
Dieselöitäessa: Lähteekö solmuja huippunopeuksista, nouseeko helpommin plaaniin, kulutus pienenee, kestääkö kuormaa sen paremmin?

Unohda Elelectronic KAD 44 EDC ja katsele 42 tai 43 jos ovat yli 1000 h käytettyjä. Kyllähän dieselin vääntö kestää jyrkemmän potkurin, eli huippunopeus voi olla lähellä bensaa. Aika yksilöllistä, vene koneyhdistelmiä pitäisi tuntea muutamia ja niiden kulku.

Kysehän oli siitä, minkälaista käytettyä moottoria valitsisi ja siihen uudet vetolaitteet yms. Jos noita sähkövolvojen bokseja lähtee tehtaalta tuhansia vuodessa 3500 €, kyllä sen huomioisin valinnassa. Ei se moottori ihan halvalla vaihdu töidenkään osalta. Eikä vaihtokoneet ole aina niitä kaikkein luotettavimpia tapauksia.
Miksi et kirjoittanut nimimerkilläsi 2xKAD44? Sun 11 vuotta vanha plotteri alkaa olla jo vaihtokunnossa?

Tässä muutaman kesän pyörittyäni ulkosaaristossa, haastattelin paikallisia. 90% kuuluttaa vanhan ad41 puolesta, kompuroissa ja sähköissä KADeissa vikoja.
Turboversio vähän "laikempi" liukuun lähdössä, mutta muuten pelittävämpi pitkässä juoksussa. Ovat jopa kaivaneet tallin perukoilta esiin vanhoja ad41:iä ja vaihtaneet kad:ien tilalle takas. Näin ammattilaiset tekee. Meillä huviveneilijöillä parempaa aikaa korjauttaa uuttatekniikkaa, mutta niitten on päästävä liikkeelle JOKA päivä.

Bensakoneita on vaihdettu dieseleiksi vain sen takia, että löpöllä on ollut selvästi halvempaa ajaa. Ne ajat ovat ohi.

Jotkut hehkuttavat dieselin ominaisuuksia, mutta todellisuudessa alaväännöllä ei ole mitään väliä, kun vene on ajossa. Silloin käytettävissä oleva teho ratkaisee. Searay ei kanna dieselin painoa hyvin, vene menee huonossa asennossa ja kehno ajettavuus aallokossa vain muuttuu vielä huonommaksi.

Lisääntyneen painon vene sietää, muttei sitä, että paino on takana. Trimmilevyillä veneen saa oikeaan asentoon, mutta silloin polttoaineen kulutus kasvaa ja vauhti laskee. Asennon muutokseen tarvittava voima tulee suoraan moottorista.

Jos venettä aikoo nostaa trailerille, niin silloin ongelmat moninkertaistuvat. Bensakoneellakin veneen takapää uppoaa niin, että vesi menee pakoaukosta sisään. Dieselillä vene varmaan uppoaa perä edellä.

Järkevintä olisi vaihtaa kone samanlaiseksi uudeksi tai haalata vanha. Jos sen haluaa vaihtaa, niin silloin kannattaa katsoa kevyempää uutta bensakonetta, joka antaa samat tehot, esin V6 V8:n tilalle. Veneen ominaisuudet paranevat ja teho-paino-suhde on edullisempi.

Jenkit pelaa trailereiden kanssa aika paljon. Tosin trailerit ajetaan aika syvälle normaalisti. En silti usko, että perän kantavuus ei riittäisi traileroitaessa. Kyllä menee ennemmin kölirullat läpi jos kulma on sellainen.

Millaista pakoaukkoa tarkoitit? Kävin mittamassa turbon/pakoputken alimman kohdan veneestäni ja se oli 18 cm yli vesilinjan teippauksen alareunan. Veneeni ui tuota noin 8 cm syvemmällä, eli 10 cm jää varaa. Vene samantyylinen Reiska, 2.7 tn kuivana. Täytyypä pitää nostellessa kone käynnissä ensikerralla?