Rakastan sinua. Koko sydämestäni. Voi kun saisi vielä halata joskus ja kertoa miten paljon oon ikävöinyt
rakas järvenrantalainen
minäpäsevain
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kyllä sinä saat halata minua niin paljon kun tahdot, odotan noita halauksiasi innolla.
Kulta, sinä olet hyvin tärkeä minulle. (järki)
Järki? Sitäkin löytyy.
Aloitus on miehelle. Vaikka kai sen huomaa.
Mikset laita vaikka viestiä tai soita
Jtth
Jussi544 :D no jotakin oikein.
Jtth?
Aloin ajatella, että hän ottanee yhteyttä, jos haluaa.. tai jopa kaipais?? Minä kun oli yks pahainen roikkuja.
Minulla on ollut ja on ihan hirveä ikävä. Toivotan hänelle hyviä unia.
Rupean nukkumaan ja hellin häntä haaveissani. Oishan se aika suloista.. kuulla hänestä vielä. Ja.. ja..
Nyt nukkumaan.
Pimeässä illassa, kuun valossa istun rannalla. Tunnen sinun olevan lähellä...jossakin, sitten ne valot. Sinä ja laivasi.....lipumassa lähemmäksi minua.
Nostan tämän syystä että.., jos kohtalo on suopea ja sinua sattuu kiinnostamaan ja maailmassa tapahtuisi ihmeitä.. minulle niitä kerran tapahtui.. sinullekin?
Minä lopetin yhteydenpidon, koska en saanut vastauksia mihinkään. Ehkä halusit vain olla sanattomasti "kohtelias", mutta minä tein tulkintoja siitä. Että iänikuiset viestini suututtavat sinua, ahdistavat, jopa tyrkyttävät jotain, mihin et halunnut olla osallinen enää pitkään aikaan. Lopulta minä ymmärsin.
Se loukkasi minua. Sinä loukkasit minua. Sydäntäni, sieluani, tunteitani, minua. Sitä kauneinta minussa. Vilpitöntä, aitoa tunnetta minussa sinua kohtaan. Tämän viimeisen kerran jankutan enää täälläkään.
Miksi enää soittaisin, miksi laittaisin viestiä? Miksi? Kun et sinäkään.
Miksi kertosin, miten hirveästi olen kaivannut, miksi kertoisin mitään muutakaan.
Tiedä mies, etten koskaan ole kenellekään avannut sieluani, sydäntäni niin kuin sinulle. Etten koskaan ole päästänyt ketään yhtä lähelle.
Tuskin me koskaan enää puhumme -meiatä saatikka mistään muustakaan. Mutta silti.. anteeksi, jos loukkasin. Olen miljoonasti kompastunut omiin sanoihini. Eikä oma elämäni ole oppikirjasta.
Mutta minä todella rakastuin sinuun, todella. Tiedän, että sinäkin.
Kaikki se jää. Muistoihin. Rakkaimpani. Et tiedä, mitenmpaljon kaipaan. Mikään sana ei riitä kertomaan.
Ja toden totta olet seksikkäin, charmikkain ja ihanin mies, ehkä nyt jo jollekin toisellekin. Kaipaan silmiesi katsetta, syvää, lämpöistä.. kaipaan käsiesi kosketusta.
Tämä on sekavaa tekstiä. Niin kai se oli aina.
Siksi jos se toinenkin on sinua kaivannut. Siksi kannattaa laittaa viestiä jos tunnet häntä kohtaan jotain.
Minä en todellakaan ole laittanut väärään numeroon. Näitä ehdotuksia olen lukenut täältä ennenkin. Kaikki miljoona turhaa viestiä ja niistä 75%vastausta vaille ovat menneet oikeaan numeroon. Ja siksi minä märisen täällä.
Älyttömillä puheillani ym. ajoin hänet liian kauas itsestäni. Mikään teko tai sana ei tuo häntä enää takaisin. Ei edes pulloposti.
Jos hänellä on minulle asiaa, hän on hyvä ja ottaa itse yhteyttä. Kunhan tietää, ettei avatakseen haavojani.. ne vuotavat yhä.
Minä rakastan. Rakastan hirveästi.
Eli sinä vastaaja, suloinen varmasti olet, mutta en usko, että olisit hän. Osaan sen numeron ulkoa unissanikin.
Kovin kauniisti kirjoitat minäpäsevain. Toivottavasti saatte toisenne, jos vaikka kumpikin toisianne kaipaatte. Minusta rakkaus on sen verran harvinainen asia siis jos puhutaan sellaisesta voimakkaammasta tunteesta ja kemiasta, että sitä ei kannattaisi jättää kohtaamatta. Eli toivottavasti rohkeutta teiltä löytyy ja uskoa toisiinne oli tilanne haastava tai ei. Toisaalta ymmärrän, että nämä tilanteet herkkyydessäänkin voivat olla todella hankalia, jos on suuria tunteita niin epävarmuuskin hyökkää helpommin ja varovaisuus, varsinkin jos tilanne on vielä epävarmakin. Tiedetään, että tuollaiset suhteet, joissa vetovoimakin on suurta kestävät paremmin. Toisaalta itse ainakin huomaan, että sitä enemmän sitä alkaa suojella itseään pettymykseltä ja liian ylhäältä romahtamiselta ja jos toinen on vähänkin epävarma asioista niin sittenhän siinä on jo kaksi, jotka suojelevat itseään. Tuo, että rakastaa hirveästi (kuten edellinen sanoi) tekee itsestä hyvin paljaan ja haavoittuvaisen.
Eipä tainneet nämä höpötykset auttaa yhtään edellsitä kirjoittajaa.
Höpötät asiaa. Ja olet oikeassa.
Kiitos sinulle.
Niin se on erittäin totta.. kertoessaan tunteensa, avatessaan sydämensä, mikään ei suojaa.. ja kuka voi enemmän loukata kuin se, jolle olet sielusi salat aukaissut.
Ei kukaan.
Se onko se tunne molemminpuoleinen. Ainakin se joskus oli samansuuntainen. Sitten kai.. jokin katosi. Pettymysten, väärien sanojen, virheiden, väärinkäsitysten ja olettamusten ristituleen. Jossain siellä seassa yhä se sama nainen ja se sama mies.
Rikkinäisen sydämen rakkaus.