Li Andersson haastaa SDP:n mukaan:

On tuo Syyrian tilanne niin eriskummallinen ?
Saa jo sanoa, ettei tuosta ota selvää vanha erkkikään.
Nyt liittymässä mm Englantikin. Ranskakin.

Mistähän se alkoikaan ? EU, USA alkoi tukea yhtä osapuolta, Al Assadin syrjäyttämiseksi. Venäjä tukee Syyriaa. Al Assadin kaatajat alkoivat sotia keskenään..Ainakaan tukijoilta ei aseet lopu.
Sitten tuli ISIS. Nyt sitä yhteisvoimin ollaan nujertamassa.
Tuntuu kuin kaikki tiet vie Libyaan ja Irakiin. Sieltä olisi alkanyt tämä.
Jos joku ymmärtää tätä, ilman omia poliittisia lasejaan, on kyllä melko epeli.

Kun historiaa katsoo, aina ollut jonkin asteisia heimosotia.
Ja henkisesti heille ollut yksi paha, Israel. Sen nimeen tehty jos mitä.
Olympialaisissakin terroritekoja.

Pitää ihan palata 98-99 vuotta taaksepäin, miten Suomessakin oli silloin.
Jos jotain ymmärrystä hakisi.
Sumessa oli isopuolue SDP joka vastusti itsenäisyyttä 6.12-1917.
Hävittyään sen niukasti, hyökkäsi asein jo tammikuuun lopulla 1918.
Ja hyökkäyksen kohde oli amamamaa, joka halusi vimmatusti itsenäistyä.
Hävittyään, monet pakenivat Bolsevikien luo Venäjälle.

Keitä olivat bolsevikit ja mitä he halusivat?

"Vuoteen 1903 asti bolsevikit olivat Venäjän sosialistisen puolueen jäseniä; he olivat siis sosiaalidemokraatteja, Karl Marxin ja hänen opetustensa seuraajia. Tuona vuonna Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue jakautui kahtia organisaatiokysymysten ja muiden pikkuasioiden vuoksi. Leninin johdolla oppositioon jääneet muodostivat uuden puolueen, jotka kutsuivat itseään bolsevikeiksi. Vanha puolue tuli tunnetuksi mensevikkeinä.

Bolsevikit olivat vallankumouksellisempia kuin emopuolue, josta he olivat irtaantuneet. Maailmansodan puhjetessa he eivät pettäneet työläisten asiaa ja liittyneet kiihkoisänmaallisiin, kuten suurin osa muista sosialistisista puolueista. Heidän ansiokseen sanottakoon, että useimpien anarkistien ja vasemmistovallankumouksellisten tavoin he vastustivat sotaa siltä pohjalta, ettei proletariaatilla ollut mitään tekemistä kapitalistiryhmien keskinäisissä kiistoissa. Kun helmikuun vallankumous alkoi, bolsevikit ymmärsivät, etteivät poliittiset muutokset yksin riittäisi, ne eivät ratkaisisi työläisten ja yhteiskunnan ongelmia. He tiesivät, ettei yhden hallituksen korvaaminen toisella auttaisi mitään. Se mitä tarvittiin oli radikaali, perustavanlaatuinen muutos.

Vaikka bolsevikit olivat mensevikki-velipuoliensa tavoin marxilaisia (Karl Marxin teorioihin uskovia), he eivät jakaneet mensevikkien asennetta suureen mullistukseen. He pilkkasivat ajatusta, jonka mukaan Venäjällä ei voinut olla proletaarista vallankumousta, koska kapitalistinen teollisuus ei ollut vielä kehittynyt täyteen mittaansa. He ymmärsivät, ettei tapahtumassa ollut mikään pelkkä porvarillinen, poliittinen muutos. He tiesivät, etteivät ihmiset tyytyisi pelkkään tsaarin vallan lakkauttamiseen ja perustuslain luomiseen.

Bolsevikkien sosialismi tarkoitti sitä, että bolsevikit ottivat poliittisen vallan itselleen proletariaatin nimissä. He olivat yhtä mieltä anarkistien kanssa siinä, että kommunismi olisi paras taloudellinen järjestelmä; tämä tarkoittaa sitä, että maa, tuotannon ja jakelun koneistot ja kaikki julkiset hyödykkeet tulisi olla yhteisomistuksessa, että yksityisomistus noihin asioihin tulisi poistaa. Kun anarkistit halusivat kansan kokonaisuudessaan omistavan nuo asiat, bolsevikit taas halusivat kaiken olevan valtion käsissä, siis ettei valtio olisi pelkästään maan poliittinen hallitsija vaan myös sen teollisuuden ja talouden hallitsija. Marxilaisina bolsevikit uskoivat vahvaan valtioon maan johtajana, sen absoluuttiseen valtaan ihmisten elämien ja kohtaloiden suhteen. Toisin sanoen se, mitä bolsevikit ajoivat oli diktatuuri, kunhan tuo diktatuuri oli heidän omissa käsissään, heidän poliittisen puolueensa käsissä.

Tätä järjestelyä he kutsuivat ’proletariaatin diktatuuriksi’, koska heidän puolueensa, he väittivät, edusti työväenluokan parasta ja etummaista osaa, ollen sen etujoukko, ja siksi heidän puolueensa pitäisi hallita diktaattorina proletariaatin nimissä.

Anarkistien ja bolsevikkien välinen suuri ero oli siinä, että anarkistit halusivat massojen päättävän ja hoitavan itse omat asiansa, omien järjestöjensä kautta, ilman minkään poliittisen puolueen määräysvaltaa. He halusivat todellista vapautta ja vapaaehtoista yhteistyöstä yhteisessä omistajuudessa. Tästä syystä anarkistit kutsuivat itseään vapaiksi kommunisteiksi."
Alexander Berkman: Anarkismin aakkoset‎ > ‎
Bolsevikit

Avasi pankkopoikana ja vastasi majurina. Kaksi eri persoonaa elävät hyvässä symbioosissa keskenään.

Mikähän oli / on Sumessa tuo amamamaa, johon Sdp hyökkäsi? Voisiko majuri hieman kertoa siitä?

Vastaa, saat siitä yhden m-58 ostopuvun.

Sumessa_amamamaa kirjoitti:

Avasi pankkopoikana ja vastasi majurina. Kaksi eri persoonaa elävät hyvässä symbioosissa keskenään.

Mikähän oli / on Sumessa tuo amamamaa, johon Sdp hyökkäsi? Voisiko majuri hieman kertoa siitä?

Vastaa, saat siitä yhden m-58 ostopuvun.

Oisko se obamanmaa.

Sumessa_amamamaa kirjoitti:

Avasi pankkopoikana ja vastasi majurina. Kaksi eri persoonaa elävät hyvässä symbioosissa keskenään.

Mikähän oli / on Sumessa tuo amamamaa, johon Sdp hyökkäsi? Voisiko majuri hieman kertoa siitä?

Vastaa, saat siitä yhden m-58 ostopuvun.

>>Mikähän oli / on Sumessa tuo amamamaa, johon Sdp hyökkäsi?<<

Ambomaa, jonka vasta itsenäistynyt Suomi ajatteli kesällä 1918 pyytää Saksalta siirtomaakseen palkkiona sotilaallisesta yhteistoiminnasta muutama kuukausi aiemmin. Aika kuitenkin loppui kesken, kun sota alkoi mennä Saksalta surkeasti.