Ja suihkuvesi on kuumaa ja tupaan tulee sopivan lämmintä kiertoon 10 kg puumäärän verran varaajan ollessa 80 c lämmössä näin leppoisana syksynä. Ja kaikki tämä vain 25 kw vigas lambdalla.
Tuota asiaa ei kaikki ymmärrä.
Muuta en väitä.
Sitäkään ei kaikki ymmärrä.
Puulla on mahtava lämmittää. Väitän.
Tuota asiaa ei kaikki ymmärrä.
Muuta en väitä.
Sitäkään ei kaikki ymmärrä.
Puulla on mahtava lämmittää. Väitän.
Vastaukset 28
Vanhimmat
No ei riitä. Tuo puumäärä riittää nostamaan kolmen kuution varaajan lämpötilaa reilut 10 astetta.
Rauhhoitu on ensimmäinen joka ei ymmärrä :-) kuumuus on yläpäässä varaajaa. Ei sitä sekoiteta tasalämpöiseksi koko varaajaan.
Puulämmitys on yllättävän monelle täysin luulojen huhujen sekä väärien mielikuvien mukainen lämmitysmuoto. Ja olemme suomalaisia jotka elää metsässä. Tampere on pikkukylä kun käy singaporessa.
10 kg koivua on n 25-30 kwh vedessä energiana. Teoriassa 10 kg koivua on n41,5 kwh. Siitä pois kattilan hyötysuhde ja kattilan lämmönnousu kun alkaa mennä kuuma vesi varaajaan on lopputuloksena pätkä kumaa varaajaa ja alla vilpoista vettä .
No mitä väliä sitten on varaajan tilavuudella ja miksi se piti mainita?
Itsellä on 1800 litran sähkövaraaja ja se raapaisee pakkasilla 140kWh yössä, joka vastaa noin 45kg puuta (riippuu tietysi puusta ja höytysuhteista jne.)
Kymmenen kiloa koivua on *käytännön lämmitystyössä* hyvällä lambda-anturillisella kattilalla noin 32 kwh. Sillä saadaan vähän lämmintä vettä varaajan yläosaan, mutta eipä se kummoista lämpimän veden käyttöä vaadi, kun vesi on käytetty.
Sinänsä tuo varaajan kerrostuminen on ihan totta. Siksi kannattaa suosia suuria varaajia, niitä kun voi lämmittää varalle useamman päivän tarpeen etukäteen. Vaippahäviökin pienenee, kun varaaja ei hehku kauttaaltaan kuumana.
Vaikka harvinainen 100 kw vigas lambda ja siihen pari 4-5m3 varaajaa niin jo menisi kertalämmityksellä keleistä yms riippuen viikon kahtapuolen. Olisi puulämmitys niiltä osin helppoa ja harvemmin pannarikäyntejä. Tossa harvinaisen kallis vigas ostopaikka http://www.stovesonline.co.uk/wood_burning_stoves/Vigas-gasification-boilers.html
Omituista miten hormi on sama tehojen yli tuplaantuessa? Varastopesä on kiva likelle puolimottia. Senkun lappaa tiiviisti täyteen kuivaa koivua niin tarkenee. Omituista on myös hyötysuhteen pysyessä samana olkoon lambda säätö tai ei. Onkohan vigas kattilat rakenteeltaan pitkäikäisiä ?
"Vaikka harvinainen 100 kw vigas lambda ja siihen pari 4-5m3 varaajaa niin jo menisi kertalämmityksellä keleistä yms riippuen viikon kahtapuolen."
Joltain jenkkisivustolta luin (en löydä nyt sivua), että Vigas on Usan myydyin kattila. Hinta oli edullinen. Siellä 100 kw:n mallia suositeltiin omakotitalon lämmitykseen ja varoitettiin, että se ei sovi suuremmille kiinteistöille.
Ilmeisesti kysymys on kulttuurieroista. Suomessa vallitsee kummallinen käsitys, että kattila on lämmitettävä kuumaksi ja että sopiva lämmitysväli on päivä. Mitään järkevää perustetta tähän ei ole. Niin vain on tavattu tehdä.
Nykyisillä matalaenergiataloilla ehdottamasi systeemi pitäisi helposti talon lämpimänä viikon harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.
Suomi on kyllä sillä tavoin sarvikuonojen maa, että täällä puulämmittämisen edellytykset ovat paremmat kuin juuri missään muualla, mutta järjestelmät ovat mitä ovat eikä puulämmitykseen siksi suhtauduta vakavana vaihtoehtona.
Ei puulämmitys keskuslämmityskattilassa kotikäytössä ole vakavasti otettava vaan harrastamista. Niin paljon se työtä vaatii.
"Ei puulämmitys keskuslämmityskattilassa kotikäytössä ole vakavasti otettava vaan harrastamista."
Minulla näin:
Talo on Sievitalojen matalaenergianormien mukaan tehty 130-neliöinen talo.
Lämmitys kolme kertaa viikossa = yhteensä 30 minuuttia viikossa, 10 minuuttia per kerta. Kattila Attack SLX Lambda 55, varaaja 5-kuutioinen.
Nuohous kerran viikossa = 10 minuuttia viikossa.
Puiden tekeminen ostopuusta (7 kiintokuutiota pihaan tuotuna maksaa minulle 55 euroa per kuutio, mikä tekee 11 pinokuutiota tai 17 irtokuutiota). Puita syntyy koneella noin 2-3 kuutiota tunnissa eli vuoden puut yhtenä päivänä pinoamisineen (vaimo auttaa pinoamisessa).
Tuo puumäärä ei kulu välttämättä lähellekään vuodessa, joten siitä jää varastoon. Kukin voi sitten tykönään päätellä, kannattaako puulämmitys tuolla hinnalla ja vaivannäöllä.
Puulämmityksessä on vähän se ongelma, että järjestelmät tuppaavat olemaan sinne päin. Kun uuteen taloon hankitaan maalämpö, se toteutetaan kaikkein taiteen sääntöjen mukaan. Puulämmityksen toteuttamisessa sen sijaan säästetään. Tästä seuraa puulämmityksen huono maine.
Tosiasia on, että jos talo on uusi matalaenergiatalo (käytännössä kaikki uudet talot) ja järjestelmään on valmis satsaamaan, niin puulämmitys ei Oulun korkeuden alapuolella kummoisia ponnisteluja vaadi. Ei ainakaan jos on ihmistyyppiä, jolle fyysisyys on muutenkin mukavaa.
Ei kannata. Lämmitys sähköllä maksaa tonnin vuodessa. Ei kiinnosta nuohota kertaakaan tuohon hintaan.
Edellisestä listasta unohtui mainita puiden roudaaminen pinosta autotalliin, missä kattila ja varaaja ovat. Parin viikon satsiin menee ehkä 20 minuuttia, en osaa arvioida tarkasti, koska työnnän korotetun kottikärryllisen silloin tällöin, kun muuten kuljen ohi.
Pieneen matalaenergiataloon kannattaa rakentaa mahdollisimman halpa lämmitysjäejestelmä. Eli suora sähkö ja ilmalämpöåumppu. Talon ominaiskulutus on niin pieni, että kalliimpien järjestelmien takaisinmaksuaika tulee muutoin liian kalliiksi.
Moniko huomaa laskea järjestelmän hintaan sen vaatimat rakennusneliöt?
Kaikkiin taloihin kannattaa rakentaa vesikierto. Sen voi halutessaan toteuttaa sähköllä, mutta tärkeää on, että valmius lämmitysjärjestelmän muutokseen on olemassa esimerkiksi 20 vuoden päästä.
Heh. Talojen keski-ikä on 50v, niin pitäisi asentaa järjestemä, josta SAATTAA olla hyötyä 20v kuluttua.
Me ostimme suurehkon vuonna 1979 rakennetun omakotitalon. Talo on aikaisekseen tiivis, mutta öljyä kuitenkin kului. Vaihdoimme maalämpöön ja kahden ensimmäisen vuoden perusteella vaikuttaa siltä, että se maksaa itsensä takaisin kuudessa vuodessa. Jos talossa ei olisi ollut vesikiertoa, ei maalämpöön vaihtaminen olisi ollut mahdollista.
En oikein ymmärrä nykyvillitystä, jossa pistetään sähkölämmitys, ostetaan kallis takka ja sitten lämmitetään sitä takkaa, jotta sähköä säästyisi. Jättäisivät vaikka takan pois, niin loppuisi se asuintilojen käyttäminen lämmitystilana ja melkein samalla hinnalla saisi tilalle kunnolla toimivan ja muuntautumiskykyisen lämmitysjärjestelmän.
Takan poltto ei sitä paitsi kuulu taajamiin, koska se polttaa puuta epäpuhtaasti.
juu, en ymmärrä myöskään tuota villitystä, että uuteen taloon hommataan sekä takka, että maalämpö. Takka tuo tunnelmaa, se on ehkä ymmärrettävä hankinta ja tuo tiettyä varmuutta sähkökatkoja ajatellen. Mutta että maalämpö uuteen taloon, siinä ei ole mitään järkeä.
Talo todennäköisesti oli tiivis, koska tuohon aikaan ilmanvaihto oli ruksittu pois täysin turhana ja energiaa kuluttavana.
Nykytalo on pakko rakentaa erittäin vähän energiaa kuluttavaksi. Ennen ei näin ollut.
Vesikiertoiset patterit nyt ei niin hirveästi kustanna jälkikäteenkään ja niilläkin nykyinen talo lämpenee aivan hyvin. Miksi siis rakentaa jotain nyt, kun siitä saattaa olla hyötyä joskus 20v kuluttua.
Jos nyt laajennetaan hieman, niin taloon kannattaa rakentaa invavessa, koska sitä saattaa tarvita myöhemmin? Tai, että taloon kannattaa rakentaa hissi, koska sitä saattaa tarvita myöhemmin?
Samaa mieltä tuosta takasta. Ilmeisen monella on takasta varsin romanttinen kuva. Naapuriin rakennettiin passiivitalo ja tajuttoman kokoinen takka, jonka viereen tilat 1/2 motille pilkkeitä. Koko hökötys vie n. 3 neliötä tilaa. Tämä kaikki kaupungissa, jossa ei ole 20v aikana ollut kuin muutama parin tunnin mittainen sähkökatko, eli ei ole tuota varalämmitysvipuakaan.
Ennemmin nuo kyseiset neliöt ottaisi asuinkäyttöön, eikä lämmitysjärjestelmän viemäksi tilaksi. Kun ottaa huomioon, että pelkästään rakennusneliö maksaa yli 1000e/m2, niin aika kallista lystiä.
"Vesikiertoiset patterit nyt ei niin hirveästi kustanna jälkikäteenkään"
Ei, mutta maalämpö toimii paljon paremmin lattiakierrolla. Pattereilla toteutettuna lämmittäminen ei ole likikään niin edullista.
Sama koskee puulämmittämisen käytäntöä. Suihkuvettä voi aina tehdä sähköllä, mutta jos lämmitykseen riittää matalalämpöinen vesi, niin lämmitysväli pitenee helposti päivälläkin.
"Ennemmin nuo kyseiset neliöt ottaisi asuinkäyttöön, eikä lämmitysjärjestelmän viemäksi tilaksi. "
Ja yleensä se, että puusta tulee sotkua ja että takkaa tulee vahtia ja että se lämmittää epätasaisesti.
VOI PERRRKELE!!! Talo kestää satoja vuosia siitä lähdetään. Unohtakaa nykypilipalotalonne! Hirttä tiiltä kiveä kestää! Lisäksi iso raskas takka joka varaa ja kestää lisäksi. Nyt puhutaan vasta asiaa. Eli minä itte!
Lattialämmitys on maalämmöllä edullisempaa sen takia, että voidaan käyttää kierrossa pienempää lämpötilaa.
Jos passiivitalossa riittää pattereihin 29 asteinen vesi ja lattialämpö vaatii 24 asteisen, niin ei tuossa käytännössä mitään eroa ole.
Eli nyt investoidaan jotain, josta saattaa olla hyötyä 20v. kuluttua.
Tuota puulämmityskohtaa en tajua ollenkaan. Perustelet maalämmitystä sillä, että varaaja voidaan ajaa tässä tapaukssa alemmaksi. Pari litraa isompi varaja ajaisi saman asian. Kaikki jotka joskus ovat nähneet varaajan ymmärtävät, että tällä ei ole mitään merkitystä. Ei nyt, eikä 20v. kuluttua.
Jostain syystä vain joillakin on perverssi tapa tuputtaa uusiin taloihin isoja ja kalliita lämmitysjärjestelmiä. Jotkut jopa ymmärtävät sen, että nyt niille ei ole mitään tarvetta, mutta osalla kuitenkin pakko hankinta, kska voi tulla se ydinsota, tai vieläkin kamalampaa 20v kuluttua.
Varmaankin pitäisi, mutta jos pitkäikäisia taloja haluttaisiin tehdä, niin Suomessa rakennettaisiin kivitaloja. Suunta on kuitenkin on enemmän kevytrakenteisiin taloihin. Ja nämä kevytrakenteiset nyt ei tunnetusti ole kovin pitkäikäisiä.
"Tuota puulämmityskohtaa en tajua ollenkaan. Perustelet maalämmitystä sillä, että varaaja voidaan ajaa tässä tapaukssa alemmaksi. Pari litraa isompi varaja ajaisi saman asian."
Mitä suuremmaksi varaajan kokoa kasvattaa, sitä suurempi energiamäärä pieneen lämpötilaeroon sitoutuu. Kahdeksan kuution varaajassa kymmenen astetta on energiamäärä, jolla lämmittää uutta keskikokoista omakotitaloa pikkupakkasessa kaksi päivää. Viimeiset 10-15 astetta ovat kuitenkin myös ne asteet, jotka estävät suihkussa käynnin, vaikka niillä lattialämmitystalo lämpeneekin.
Juurikin "Viimeiset 10-15 astetta ovat kuitenkin myös ne asteet, jotka estävät suihkussa käynnin" osoittaa nykyisten maalämpöpumppujen sopimattomuuden laadukkaisiin kohteisiin. Kun lämmitystarpeesta n.75% menee suihkuveden lämmitykseen.
Tottahan tuo, mutta mitä sitten maalämmön tilalle? Se suora sähkökö ja takka? Kummasti nuo suoran sähkön käyttäjät vain näyttävät tuovan lämmityskeskuksen olohuoneeseensa, koska sähkö sittenkin on liian kallis. Kun lukee sähkölämmittäjien keskusteluja, niin aina niissä korostuu se, kuinka takkaa on poltettu ja kovasti säästetty. Takan polttaminen ei ole minusta nykyaikaa. Se ei kuulu etenkään asutusalueella olevan talon lämmitysmuodoksi.
Tuolla on jonkinlainen laskuri. Jos aikoo kämpässään asua kymmenenkin vuotta, niin maalämpö näyttää tulevan edullisemmaksi, jos
perustamiskulut ovat esimerkiksi 13 000 euroa.
http://www.lampovinkki.fi/hintavertailu/
http://www.kotiloimu.fi/tuotteet/lammitysmuotojen-vertailu/
huumorilinkki tuo kotiloimu :). 150m2 uusi talo vie 16000kWh/v lämmitykseen :) No saa olla kyllä todella huonosti tehty ja suunniteltu jos tuo toteutuu. Uusi 150m2 talo vie lämmitykseen selvästi alle puolet tuosta.
Lämpövinkin laskurin perusteella säästäisin 15vuodessa sähkö vs. maalämpö(sähkö) alle 7000€!!! Ja kun maalämpö olisi maksanut 12500€, niin en tuosta saa kyllä järkevää.
Tällä hetkellä suorasähkö on selvästi järkevin. Ellei joku tosissaan oleta, että maalämpö kestäisi 30vuotta ilman mitään huoltokustannuksia.
Maalmpö on uskonto. Se sopii jokaisen uskovaisen kotiin, kuten tästäkin taas nähdään. Ei ketjua ettei nämä uskovaiset tuota toitotaisi ainoana vaihtoehtona.
"Tällä hetkellä suorasähkö on selvästi järkevin."
Ei minusta noin voi sanoa. Eri lämmitysmuodoilla on etunsa ja haittansa.
-Jos perhe asuu talossa vuosikymmeniä, sähkölämmitys käy kalliiksi.
-Jos sähkön hinta nousee tai se sidotaan voimakkaasti kulutuspiikkeihin (pakkaset), sähkölämmitys käy kalliiksi.
-Jos perhe joutuu muuttamaan pois nopeasti, maalämpö käy kalliiksi.
-Jos maalämmön kanssa tulee paljon teknisiä ongelmia, maalämpö käy kalliiksi.
Kukin tekee valintansa omista lähtökohdistaan. Minusta lämmitystapojen asettaminen absoluuttiseen paremmuusjärjestykseen onkin keinotekoista. Etunsa ja haittansa kussakin. Sähkölämmityksen ehdoton etu on halpa perustamiskustannus ja luotettavuus.
Sähkölämmitystä demonisoidaan aivan turhaan. Se on rakentaessa halpa, eikä ole käytössäkään niin älyttömän kallis, ei varsinkaan kun lasketaan kokonaiskustannuksia.
Lämmitysjärjestelmäkauppiaat taitaa olla suurimpana äänessä. Jotenkin pitää perustella miksi lämmitysjärjestelmän pitää maksaa 18 tonnia eikä 1000€.
On rönsyillyt alkuperäinen aloitus , toteamus sivuraiteelle.