Alkoi tässä loppukesästä kiehtoa ajatus, jos ensi kesän seiluu kohdistuisi Tanskanmaalle. Moni on varmaan sellaisen reissun tehnyt, niin kyselisin vinkkejä hyvistä etappisatamista ja miksei Tanskan kohdesatamistakin. Montako päivää on järkevää varata per sivu, jos ajattelee, että ainakin 1-2 yötä voitaisiin seilata ilman satamapysähdystä mutta mitään suurta stressiä ei aikataulusta otettaisi?
Itse ajattelin ensimmäiseksi jotain Hki-Kasnäs-Visby-X-Bornholm-Köpis-Gdansk-Saarenmaa-Dirham-Hki -tyyppistä reittiä, tuo "X" tarkoittaa sitä, että ehkä siihen väliin jokin pysähdyssatama sopisi vaan en tiedä mikä. Visbyn voisi myös korvata jollain Ruotsin rannikon satamalla. Onko 2 vkoa liian kireä suunnitelma moiselle kierrokselle? Puhtaasti matkaa mitaten ei tuntuisi olevan, mutta ainahan tuulet voi sotkea suunnitelman. Meillä on myös ollut usein tapana, että pitkän (yli 12h) legin jälkeen pidetään satamapäivä ihan levon vuoksi.
Itse ajattelin ensimmäiseksi jotain Hki-Kasnäs-Visby-X-Bornholm-Köpis-Gdansk-Saarenmaa-Dirham-Hki -tyyppistä reittiä, tuo "X" tarkoittaa sitä, että ehkä siihen väliin jokin pysähdyssatama sopisi vaan en tiedä mikä. Visbyn voisi myös korvata jollain Ruotsin rannikon satamalla. Onko 2 vkoa liian kireä suunnitelma moiselle kierrokselle? Puhtaasti matkaa mitaten ei tuntuisi olevan, mutta ainahan tuulet voi sotkea suunnitelman. Meillä on myös ollut usein tapana, että pitkän (yli 12h) legin jälkeen pidetään satamapäivä ihan levon vuoksi.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Utklippan on aika lailla tuossa X:n kohdalla. Se tarjoaa kyllä suojaisen paikan veneelle, mutta eipä tuolla pienelllä luodolla juuri muuta ole. Vettä taitaa saada kaivosta ja huusi on rannalla, mutta muita palveluja ei löydy. No, kahvia ja pullaa taisi olla tarjolla.
Tanska on hieno maa, ehdottomasti kannattaa käydä siellä ja eritoten saarilla.
Aikaa kannattaa varata kaikki mitä suinkin voi. Muuten voi tulla stressiä. Toki, voihan sitä (sään salliessa) heittää suoraan Suomesta Bornholmille ja sieltä edelleen läntisempään Tanskaan mutta pitää varautua siihen että sää ei salli etenemistä.
Hienoja paikkoja on paljon. Ykköseksi nostan Anholtin.
Tanska on jo sellaista purjehdusseutua että siellä ei juuri löydy muita yöpymispaikkoja kuin varsinaiset satamat. Jonkun ankkuripaikan voit jostain löytää mutta luonnonsatamia ... älä ainakaan laske sen varaan että löytäisit. Joten riittävän ajoissa satamaan jotta saa paikan.
Jos tarkoitit "läntisemmällä Tanskalla" Jyllannin länsirannikkoa, suosittelen reitiksi Kielin kanava - Römö-Fanö-Hvide Sande-Torsminde-Thuborön-Limfjorden-Anholt-Gilleleje jne. Olen tehnyt retken 1 kk kesälomalla (30ft veneellä), mutta se edellytti joutuisaa Itämeren ylitystä. Menomatkalla voi poiketa Helgolandiin, jos aikataulu sallii. 5 viikon loma 36ft veneellä riitti hyvin Jyllannin kiertoon.
Heinäkuussa Anholtilla on yleensä täyttä, kesäkuussa runsaasti tilaa. Limfjorden on myös vaihtoehtoinen, suojainen, kulkureitti Skagerrakiin verrattuna.
No kyllä 2 viikkoa Hki-Tanska-Hki on todella kireä aikataulu, joka on enmmän siirtopurjehdusta kuin kesälomaa. Jos haluatte pitää jokaisen pidemmän pätkän jälkeen vapaapäivän, tuo on lähinnä mahdotonta.
Kaksi vuotta sitten purjehdimme vajaassa 10 vrk:ssa Köpenhaminaan. Aika paljon oli kryssiä. Ensimmäinen pätkä oli suoraan Visbyyseen ja kesti 49 tuntia, josta puolet ~10 m/s kryssiä. Tuon jälkeen lomailimme 1,5 vrk Visbyssä. Siitä kolme 8-10 tunnin päivää ja olimme vasta Sandhamnissa (Kalmarin eteläpuolella, siis ei se Tukholman saaristossa oleva). Välillä ei ollut tuulta ja lopussa taas ~10 m/s kryssiä.
Tuosta meni vielä 10 tuntia Rönneen, vaikka tuohon sattui reissun ainoa nopea pätkä, keskinopeus yli 7 solmua.
Viime vuonna teimme 2 viikon reissun Riikaan. Se oli vielä riittävän lähellä noin lyhyeen kesälomareissuun, mutta siinäkin tehtiin kaksi yöpurjehduta.
Miksi ihmeessä Kasnäsin kautta? Sinnehän on jo todella pitkä päivämatka (90 M?) ja matka Visbyyseen ei hirveästi lyhene. Hangon voisi vielä ymmärtää.
Kasnäs perustui ajatukseen, että menomatka olisi Ruotsin rannikkoa pitkin eikä vedettäisi suoraan Stadista Visbyyn. Hanko ei satu olemaan meidän perheen suosikkeja millään tavalla, vedämme siitä ohi aina jos vain mahdollista.
Ruotsin saaristoa pitkin on kaunista mutta hidasta. Aikataulusi ei pidä. Jos perhekin on mukana niin Bengtskär Visby tuntuu jo pitkältä.
KIrjoitit kuitenkin Kasnäs-Visby? No, jos ette vedä tuolta suoraan Visbyyseen, 2 viikkoa Köpikseen ja takaisin on vielä mahdottomampaa. Meille tuli 610 M lokiin (530 M linnuntietä satamasta seuraavaan) Köpenhaminaan mennessä ja tuosta Kasnäsin kierrosta tullee 50 M lisää. Reippailla avotuulilla mahdollista useammalla satamayöllä, mutta ei keskimääräisillä tuulilla. Kolmen viikon reissullakin jää Tanskan näkeminen vähälle.
Ilmaisin epäselvästi varmaan. Tarkoitin sanoa, että ei suoraan Stadista Visbyyn mutta Kasnäsistä voisi mielestäni jo vetää sinne, tai sitten vastaaville kohdin rannikolle.
Utklippan, Christiansö ja Bornholm kuuluvat ehdottomasti kuvaan. Kalmar ja Möns Klintehamn ehkä myös. Rönne on hyvä mutta Bornholmissa on monta muutakin kivaa satamaa. Minulla meni yleensä 50% ajasta satamissa, jos ei ole äijäporukan siirtopurjehduksesta kyse. Anholtiin ja Puolaan et samalla reissulla kerkiä. Tämän laskuopin mukaan on aika kiirusta ja kova lounaistuuli pilaa aikataulun menomatkalla.
Meillä oli kuusi viikkoa aikaa. Suuret oli suunnitelmat, mutta toisin kävi tuulien takia. Mentiin Latvian ja Liettuan puolta, vaikka Liettua jäi väliin tälläkertaa. Vallitsevat tuulet olivat pääosin "suunnaltaan vaihtelevia vastatuulia"! Puolassa oltiin monessa hienossa mestassa, mutta kovemmalla kelillä on sisäänajo haasteellista aallokon takia. Bornholmille kyllä päästiin, mutta sitten tultiin fruotsin puolta takaisin päin. Ei kannata olla kovin jääräpäinen suunnitelmissa, varsinkaan perheen kanssa! Kelien mukaan, niin hyvä tulee...
Laske 10 päivää/sivu, ihan siihenkään en yksin seilatessa viime keväänä päässyt kun Oskarshamnissa tuli kolmen päivän stoppi häijyn etelätuulen takia. Vedot olivat luokkaa 14-16 tuntia/päivä.
Samalla kannattaa käydä ex. DDR:n Rügenin saarella, eli Ystadista suoraan etelään. Lounaistuuli esti purjehduksen lounaaseen ja siksi Rügeniin. Mieluummin seilaa jonnekin kuin odottelee lounaistuulen loppumista. Etelä-Itämeren aallokoissa ei kovilla suoritteilla kryssitä.
Ruotsin itärannikon sisäväylä on hyvä jos on keliä päällä, Furusundista pitkälle etelään pääsee aika suojassa, tai toisinpäin. Keväällä on usein pohjoistuulia, joten alas merta pitkin ja takaisin sisäväylää jos on pohjoistuuli.
Tanskasta en osaa sanoa, menin Saksan rannikkoa länteen Fehmarin sillan alta ja edelleen Kielin kanavaan. Kielissä olin 13 päivää Turusta lähdön jälkeen. Tämä oli huhtikuuta, joten lomakaudella heinäkuussa saattaa mennä sujuvamminkin. Tai sitten ei.
Yleensä on niin, että satamapysähdykset määräävät matkan edistymisen. Mitä enemmän pysähdyksiä sitä hitaammin matka edistyy. Toukokuun jälkipuolella seilasin taas kerran Köpikseen "yhden pysähdyksen taktiikalla" eli Hangon jälkeen eka pysähdys Kalmarissa, seuraava Köpiksessä. Meni 6 vrk tällä kerralla, koska oli aika paljon etelän puoleisia tuulia. Nopeammin tietysti menee, jos on miehistöä mukana tai sattuu sopivamopia tuulia. Jos menee Ruotsin itärannikon saaristoväylää päiväpurjehduksilla, menee viikko ennenkuin on Kalmarsundissa.
Suunnitelmat on hyvä tehdä niin, että on monta valmiiksi mietittyä reittivaihtoehtoa.
Ekalla kerralla kuukauden kesäloman päätepisteenä esim. Christiansö ja Bornholm on aika realistinen. Sjellandin kiertäminen tai Kattegatin saaret ja Jyllannin itärannikko kohteeksi, kun reissupurjehduksista on tullut lisää kokemusta tai ei ole aikapulaa (kokemushan tulee seilatessa, ei ilman seilaamista). Jyllannin länsirannikko on hieman vaativampi purjehdusreviiri ja aika erilainen kuin Itämeren ja Kattegatin puoli.
Niinpä. Ehkä onkin viisaampaa miettiä matkaan menevä aika tunteina, se on aika lailla sama meni sitten satamahyppien tai yhdellä seilillä. Sen jälkeen voi miettiä montako tuntia päivässä oikeasti jaksaa/haluaa purjehtia.
Yksi olennainen kysymys on tietysti se, että haluaako nähdä matkalla olevia kohteita (tässä tapauksessa esim. Visby, Kalmar jne) vai onko vain loppukohde (siis Tanska) kiinnostava.
Minä käytän matkan arvioinnissa 5 solmun nopeutta. Se toimii aika hyvin arviona: vaikka välilä menee nopeammin, niin hiljaiset tuulet tai luoviminen (jolloin matka 1,5 kertaistuu suorasta linjasta) vastaavasti vähentävät keskinopeutta.
Helsinki-Kööpenhamina-Helsinki on vähintään 2X520 mpk=1040. Tarkoittaa 5 solmulla noin 208 tuntia. Suoraa purjehtimista kellon ympäri yhdellä legillä 8 vrk 16 h. Yöt nukkuen 10 tuntisia päiviä 21 kappaletta. Eli kaksi viikkoa on täysin mahdoton aika lomapurjehdukselle.
(ja vaikka arvioisi 6 solmun mukaan niin tilanne ei muutu olennaisesti)
Erikoinen laskutapa, koska lyhin matka Köpikseen (käytit esimerkkinä 520 mpk, mutta välimatkataulukossa muistaakseni 30 mpk pitempi) edellyttää avomeripurjehdusta eikä suinkaan 10 tunnin päiväpurjehduksia!
Jos haluaa nähdä Tanskan kivoja pikkusatamia 4-6 viikon purjehduslomalla, alkumatka kannattaa tehdä muutamalla pitkällä avomerietapilla. Silloin laskutapa on toinen. Käytännössä esim Utö-Kalmar tarkoittaa kahta yöpurjehdusta, Kalmar-Kbhvn (n. 180 mpk) yhtä yötä. Varhaisaamun startit vähentävät yöpurjehduksia.
Itselleni oli työelämän aikana se periaate, että purjehdusreissun kotimatkalle käännyttiin, kun vajaa puolet lomasta oli käytetty. Varapäiviä on hyvä olla huonon sään tai välinerikkojen varalle. Jos kumpaakaan ei tule, kotimatkalle ehtii poikkeamaan esim. Visbyssä tai saaristossa.
Jos Tanskan reissun pystyy järjestämään alkukesään, pohjoisen puolelta puhaltavien tuulien mahdollisuus on pmpi kuin juhannuksen jälkeen startatessa, jolloin vallitseva tuuli on lounaasta. Kotimatkalla on suuri mahdollisuus saada myötätuulia ja helpompaa etenemistä kuin menomatkalla.
Olet aivan oikeassa. Käytin tarkoituksella lyhintä mahdollista matkaa, ettei tule kinaa matkan pituudesta. Matka tietysti pitenee päiväpurjehtien. Joka todistaa vielä enemmän, ett 2 viikkoa on ihna liian lyhyt aika - tämä oli se olennainen pointti.
Mekin yritettiin pariin otteeseen mennä Rügeniin, mutta molemmilla kerroilla oli sitten varsin ikävää kryssiä tarjolla, ja suunnitelmat muutettiin lennossa!
Meillä on myös tarkoitus mennä Tanskaan ja Pohjois-Saksaan ensi kesänä. Homma on suunniteltu näin:
1) Lähdetään Helsingistä 4-6 hengen äijäporukalla. Mennään säiden mukaan mahdollisimman pitkälle pitkin legin ja yöpurjehduksin . Myös reitti valitaan sään mukaan. Viikon päästä rantaudutaan siihen Ruotsin satamaan johon ehdittiin, toivottavasti mahdollisimman etelään.
2) Perhe tulee henkilöautolla (Hki-Tukholma-Ruotsin kautta) siihen satamaan mihin äijien kanssa ehditttiin. Vaihdetaan miehistöä ja äijät ajaa auton takaisin Helsinkiin.
3) Purjehditaan perheen kanssa 3 viikkoa Etelä-Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Säiden ja fiiliksen mukaan ja tietysti riippuen mihin saakka äijien kanssa ehdittiin.
4) Kolmen viikon perhepurjehduksen jälkeen sama äijäkööri lentää Kööpenhaminaan ja perhe lentää Helsinkiin. Vaihdetaan miehistöä ja purjehditaan äijien kanssa vene takaisin Helsinkiin. Sille tavoiteaika 10 päivää, mutta jos vähän venyy niin se ei ole ongelma.
Tuossa olennaista on, että ensimmäinen vaihtopäivä on lukkoonlyöty, mutta ei vaihtosatama. Silloin ei tule stressiä ehtimisestä. Köpikseen ehtii kyllä 4 viikossa. Ja jos tulisi niin valtavan hurjat ilmat, että äijien kanssa ei päästä vaikka Visbyytä pidemmälle, niin sitten perutaan Tanska ja perhe purjehtii takaisin saaristomerelle ;). Tärkeintä on pitää hauskaa, ei ahnehtia maileja.
Toinen idea on tarjota äijille avomeripurjehdusta ja pelastaa perhe siltä.
Loistava ja realistinen suunnitelma, TanskaanKanssa!
TanskaanKanssa sunnitelma on hyvä. Valmiiksi hankitut lentoliput ja ehtiminen määräsatamiin ajoissa voi olla loman pilaava riesa. Kun yleensä aikataulut tulee tehdyksi liian optimistisesti. Lyhyellä legillä ilmat voi pilata aikataulun. 2000-3000 mailin legillä on yhtä vaikea arvata milloin on missäkin ja joutuu varaamaan viikon verrran vaikeuksien varalle
Hauska se on suunnitella tulevia matkoja.
Jos on vientiporukka, niin päivä- yö- päivä, siinä taittaa sen 200 mpk eli sen Hanko- Visby. Visbyssä jo varmaan lepo (soppa) maistuu. Päivän kässehtis siellä. Ja yöksi merelle. Toinen samanmoinen pätkä tällä kertaa yö- päivä- yö niin, alkais olemaan Bornholmissa. Siitä vuorokausi Köpikseen. Tuleeko tuosta minimissään viikko suuntaansa.
Kryssi on hidasta ja raskasta, kun ei tahdo viitsiä kokkailla. Silloin 12 tuntia päivässä on tarpeeksi. Suotuisissa oloissa kannattaa antaa mennä pidempään. Nyt käytiin regatassa 230 mailin päässä, aikaa varasimme molempiin suuntiin 3 vuorokautta. Pikkusen siis pelivaroja.
Alkumatkassa kannattaa kaikki suotuisat tuulet käyttää hyväksi. Viime (tänä) kesänä seilattiin pojan kanssa 6,5vrk Kieliin. Paraisilta suht kovassa etelätuulessa mentiin ekaksi Ahvenanmaan kautta itämerelle jolloin tuuli hiljeni. Siitä muutamilla vendoilla ja välillä konetta käyttäen päästiin Landsortiin saakka ja sieltä Oxelösundiin kovempaa tuulta pitämään yhdeksi yöksi. Sitten saarten suojassa moottorilla Västervikin edustalle Idön saarelle. Tuulet alkoi kääntyä hyviksi ja seuraavana aamuna aikaisin merelle. 3h pysähdys Kalmariin kauppaan ja suihkuun, matka jatkui. Seuraava auringon nousu oli Utklippanin kohdalla, iltapäivällä oli Bornholm jäänyt jo taakse ja seuraavana iltana oltiin Kielissä. Loppumatka n.100mpk meni tyynessä konetta käyttäen.
Normaalisti Itämerellä pohjoiseen tultaessa tuulet ovat suotuisammat, joten alkumatkasta etelään mennessä kannattaa kaikki hyvä tuuli käyttää hyödyksi.
Kävin tossa 2.6 - 1.8 Itämerta kiertämässä vastapäivää Köpiksen kautta Albin Vegallani.
Tässä kartta: https://www.google.com/maps/d/edit?mid=zThaOEb-VsF8.kFIUrM5-PZJE (monet satamamuistiinpanot editoimattomia ja päin vittuja)
Aikaa meni paljon mutta paljon sitä olikin. Olisi voinu sujua pari viikkoa nopeammin, mutta ei yhtä mukavasti. Nytkin jäi paikkoja näkemättä. Säät oli kesäkuusa todella paskoja, melkein tuli emännän kanssa ero. Tolla matkalla tuli tehtyä elämäni ensimmäiset "pitkät" (lue: yön yliset) ylitykset, Jurmosta Gotlantiin tuli muistaakseni sellaiset 135nm ja Lebasta Liepajaan joku 160nm. Gotlannin ylityksellä tajusin vihdoin miksi ihmiset ostavat noita tonnin HellyHansen haalareita ja toivoin että olisi ollut itsellänikin.
Mut sanoisin et siitä vaan, ei se vaikeata oo ellei siitä sellaista tee.