Paniikki & syöminen

Hieman samanlaista minulla, mutta ei ole ollut nielemisongelmaa vaan ruokahalu on ollut tosi huono paniikkikohtauksien vuoksi. Elämäni ensimmäisen paniikkikohtauksen sain juuri ruokapöydässä. Sen jälkeen en syönyt toisten seurassa vaan söin aina yksin. (Töissä tosi kiusallista) Myös kotona söin toisessa huoneessa kuin muut. Pikku hiljaa kuitenkin ongelma hellitti lääkityksellä. Jos vointi nykyisin ajoittain huononee, iskee ihan surkea ruokahalu ja se tarkoittaa sitä, että en voi syödä juuri mitään. Voin kuvitella, että ajattelet jokaista suullista, jokaista purenta liikettä, ruuan asettelua kurkun perälle valmiina nielaisuun. Kenelle tahansa tuohon malliin syöminen tuottaa suuria vaikeuksia. Syöminen ei normaali oloissa paljoa ajatusta tarvitse vaan silloin voidaan seurustella ja ruoka kulkee lautaselta melkein automaattisesti mahalaukkuun. sama ongelma voi syntyä hengityksen kanssa, kun sitä oikein ajattelee, tuntuu ettei osaa enää hengittää ollenkaan. Yritä tehdä ruokailusta miellyttävä tapahtuma, kuuntele musiikkia, katso tv:tä tai ihan mitä vaan, pikkuhiljaa vois onnistua olemaan kiinnittämättä huomiota koko tapahtumaan. Ymmärrän kyllä, että on helpommin sanottu kuin tehty.

Mietit muita asioita syödessäsi niin vaiva häviää, tiedän kokemuksesta, olet varmaankin aika yksinäinen, toivottavasti löydät kavereita, ystäviä-muita asioita elämääsi, kenties uusia harrastuksiakin-niin jää taka-alalle tuo mainitsemasi. Olet ehkä liian kriittinen itseäsi kohtaan, ja pyri unohtamaan nuo tapahtumat-muuten niistä helposti muodostuu "muuri", mieti, että asia on ohi eikä palaa, käytä itsesuggestiota.

Itselläni on saman tyyppistä ongelmaa. Alkuaikoina en käynyt missään ulkona syömässä koska pelkäsin ihmisiä sekä vatsatautia. Nyt kun olen saanut suht kuntoon että voin syödä ulkona niin on tuota etten saa nieltyä ja sitten tulee ihan jähmettynyt olo. Töissä helpotan syömistä muiden läsnäollessa katsomalla vaikka jotain ohjelmaa kännykästä ja kuulokkeet päässä tai lukemalla kirjaa/ lehteä. saan ajatukset pysymään kasassa enkä ala panikoimaan.

Mulla on myös tota samaa vatsataudin pelkoa mikä liittyy syömiseen ja etenkin ulkona syömiseen. Tekee elämästä niin järkyttävän hankalaa ja suorastaan ketuttaa, kun ei voi nauttia hyvästä ravintolaruuasta juurikaan.

Hirveän uuvuttavaa kun joutuu kamppailemaan niinkin yksinkertaisen asian kanssa kuin syöminen. Mulla on niin ikävä sitä aikaa ennen kun "sairastuin" ja pysty syömään normaalisti... En tiedä miten pääsisin samaan tilanteeseen vai onko se mahdollista enää ikinä kenties. En ole vielä hakenut mitään apua vaivaan, kun olen hieman skeptinen hoidon suhteen, että onko tälle mitään tehtävissä.

Mulla on paniikkihäiriö liittynyt aina huonoon oloon. Syöminen on todella vaikeaa silloin kun "täytyy syödä". Eli kylässä, ravintolassa, koulussa, matkalla, töissä tms. Pelkään tilannetta etukäteen, koska on vaikea selittää ihmisille miksi ei syö. Olen muutenkin laiha ja aina saa kuulla "anorektikko", "syömishäiriö", "huono-olo koska et syö" kommentteja monessa eri muodossa. Kotona syöminen onnistuu, koska voin olla syömättä tai syödä miten itse haluan.

Paniikkikohtauksista mulla on ollu taukoa jonkin aikaa, kunnes viime sunnuntaina ravintolassa se iski. "Älä tule paniikkikohtaus, älä tule paniikkikohtaus" aiheutti mitäpä muutakaan, kuin itse kohtauksen. Tärinä, kuuma, kylmä, hikoilu, hengenahdistus, vatsa sekasin, oksetti, pelotti ja itketti. Sylkee ei yhtään suussa vaikka mitä joi, ei pystyny yhtään pureskelemaan. Oltiin vielä kalliissa ravintolassa ja ruoka makso miljoonia, huono omatunto siihen päälle pahensi vaan asiaa. Nyt ahdistusta ollu monta päivää sen jälkeen. Mä niin toivon ettei ala kahden vuoden paniikkiputki uudestaan..

Joo mulla on sama ongelma. Mua häiritsee tosi paljon jos joku katsoo kun syön ja monesti alan myös täriseen syödessä, sitten on just tuota nielemisvaikeutta jotenkin vain tuntuu siltä ettei pysty nielemään ja että ruoka jää kurkkuun kiinni. En pysty käymään koulussa kavereiden kanssa syömässä ja läheistenkin ihmisten kanssa syönti on ahdistavaa..

Minulla on myös syöntipelko,mutta oireena on se,että pää alkaa tärisemään.Jostain syystä muiden kanssa syöminen on vaikeaa.En ymmärrä mistä tämä on tullut,kun ei ole mitään muita ongelmia.Kurjaa,kun joutuu aina kieltäytymään kaikesta.