Joka kymmenennellä nuorella on heikko lukutaito. Ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa kasvanut - toisin kuin monissa muissa PISA-tutkimukseen osallistuneissa maissa.
Tuhansien suomalaisnuorten lukutaito on peruskoulun päättyessä niin heikko, että se rajoittaa heidän elämäänsä ja saattaa nostaa tien pystyyn jatko-opintoihin ja työelämään.
– Peräti 11 prosentilla eli noin 6 800:lla 15-vuotiaista lukutaito ontuu pahasti. Luku on kasvanut, sillä vuonna 2000 se oli vain 7 prosenttia, kertoo PISAn lukutaitotutkimuksesta vastaava yliopistotutkija Inga Arffman Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa lukutaitoa testattiin ensimmäisen kerran tietokoneen ruudulta luettavilla teksteillä.
Huono-osaisuus näkyy lukutaidossa
Kaikkien 15-vuotiaiden lukutaidon taso ei ole heikentynyt samalla tavoin, vaan erot lukutaidossa ovat yhä selvemmin jakamassa nuoret menestyjiin ja kelkasta putoajiin.
– Lukutaidon taso on heikentynyt eniten huono-osaisimpien perheiden lapsilla. Hyväosaisissa perheissä lukutaidon taso sen sijaan on pysynyt yleensä erinomaisena, Arffman selittää.
Arffmanin mukaan tekninen lukutaito on kutakuinkin tallella. – Ongelmia on tekstin ymmärtämisessä ja sisäistämisessä. Sanotaan, että ensin opitaan lukemaan ja sen jälkeen vasta lukemalla oppimaan - ja juuri tämä toinen vaihe jää monilta saavuttamatta
Iso ero tyttöjen ja poikien välillä
Myös ero tyttöjen ja poikien välillä on kasvanut. Monet suomalaistytöt ovat edelleen erinomaisia lukijoita. Pojissa sen sijaan on entistä enemmän niitä, joiden lukutaito on surkea.
– Suomi on perinteisesti ollut maa, jossa lukutaitoero tyttöjen ja poikien välillä on ollut erityisen suuri. Mutta toisin kuin lukuisat muut PISAan osallistuneet maat, me Suomessa emme ole onnistuneet kaventamaan tätä eroa. Nykyisellään ero vastaa jo noin puolentoista kouluvuoden opintoja, Arffman pahoittelee.
Arffman arvioi, että yksi selitys lukutaidon rappeutumiseen on kaunokirjallisuuden lukemisen väheneminen. Noin kolmasosa nuorista ei lue omalla ajallaan ollenkaan, pojista "lukemattomia" on peräti puolet.
Lukutaito ei synny tyhjästä
Arffman näkee, että kansainvälisen lukutaitopäivän viesti ei ole ollut Suomessa koskaan aiemmin näin ajankohtainen.
– Suomessakin on viimeistään nyt aika herätä siihen, että lukutaito ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä töitä - kotona, koulussa ja yhteiskunnassa yleensäkin.
Tuhansien suomalaisnuorten lukutaito on peruskoulun päättyessä niin heikko, että se rajoittaa heidän elämäänsä ja saattaa nostaa tien pystyyn jatko-opintoihin ja työelämään.
– Peräti 11 prosentilla eli noin 6 800:lla 15-vuotiaista lukutaito ontuu pahasti. Luku on kasvanut, sillä vuonna 2000 se oli vain 7 prosenttia, kertoo PISAn lukutaitotutkimuksesta vastaava yliopistotutkija Inga Arffman Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa lukutaitoa testattiin ensimmäisen kerran tietokoneen ruudulta luettavilla teksteillä.
Huono-osaisuus näkyy lukutaidossa
Kaikkien 15-vuotiaiden lukutaidon taso ei ole heikentynyt samalla tavoin, vaan erot lukutaidossa ovat yhä selvemmin jakamassa nuoret menestyjiin ja kelkasta putoajiin.
– Lukutaidon taso on heikentynyt eniten huono-osaisimpien perheiden lapsilla. Hyväosaisissa perheissä lukutaidon taso sen sijaan on pysynyt yleensä erinomaisena, Arffman selittää.
Arffmanin mukaan tekninen lukutaito on kutakuinkin tallella. – Ongelmia on tekstin ymmärtämisessä ja sisäistämisessä. Sanotaan, että ensin opitaan lukemaan ja sen jälkeen vasta lukemalla oppimaan - ja juuri tämä toinen vaihe jää monilta saavuttamatta
Iso ero tyttöjen ja poikien välillä
Myös ero tyttöjen ja poikien välillä on kasvanut. Monet suomalaistytöt ovat edelleen erinomaisia lukijoita. Pojissa sen sijaan on entistä enemmän niitä, joiden lukutaito on surkea.
– Suomi on perinteisesti ollut maa, jossa lukutaitoero tyttöjen ja poikien välillä on ollut erityisen suuri. Mutta toisin kuin lukuisat muut PISAan osallistuneet maat, me Suomessa emme ole onnistuneet kaventamaan tätä eroa. Nykyisellään ero vastaa jo noin puolentoista kouluvuoden opintoja, Arffman pahoittelee.
Arffman arvioi, että yksi selitys lukutaidon rappeutumiseen on kaunokirjallisuuden lukemisen väheneminen. Noin kolmasosa nuorista ei lue omalla ajallaan ollenkaan, pojista "lukemattomia" on peräti puolet.
Lukutaito ei synny tyhjästä
Arffman näkee, että kansainvälisen lukutaitopäivän viesti ei ole ollut Suomessa koskaan aiemmin näin ajankohtainen.
– Suomessakin on viimeistään nyt aika herätä siihen, että lukutaito ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä töitä - kotona, koulussa ja yhteiskunnassa yleensäkin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meille 40 -ikäisille tämä uutinen antaa toivoa. Vielä on ehkä mahdollista työllistyä näin yli-ikäisenäkin. Nuoriso maatkoon kotonaan.
Nuorilla voi olla asenteissa vikaa - ja se ei koske vain lukemista !
Kun eivät ole koskaan tehneet mitään työn kaltaista niin eihän sitä sitten kun pääsee ripille niin työt tule ensiksi mieleen ?
ehkä parhaiten ammattikouluissa joissa suuri osa vähemmän suosittujen linjojen pojista on kaikilta taidoiltaan täyttä kuraa. Kirjoittaminen ja lukeminen pahasti hakusessa eikä laskemisesta kannata edes haaveilla. Kuinka tällaisesta aineksesta voi edes kehittyä mitään kunnollista kun ei osaa ottaa asioista selvää eikä juuri mikään edes kiinnosta. Opettajan kannalta tilanne on ainakin turhauttava jos ei toivoton.
Kohta käy kuten monen muun länsimaan että kun on tottunut liian hyvään niin sossu / kela maksaa kun itse ei jaksa lähteä aamulla töihin !
Kait nämä tulijat sentään jotakin pannaan tekemään ?
Pakolaisia tarvitaan maksamaan kotona loisivia suomalaisia.
Pakolaisista tulee siivoojia, maatyöläisiä ja rakennustyömaiden lautapoikia. Pienestä palkastaan maksavat veronsa.
Ongelma ei selviä muuten kuin jos loiset lakkaavat lisääntymästä ja tuottamasta uusia loisia. Puhun siis nimenomaan suomalaisista.
Siksi meillä on pakolaisvihaa. Loiset pelkäävät omien etuuksiensa puolesta.