Miten voi kuvailla narsistin ymmärrettävästi siten, ettei tarvitse käyttää narsisti tms. sanaa ?
Siis jos on narsistin kanssa tekemisissä, kuinka kuvata asia ymmärrettävästi siten, ettei tule ongelmaa siitä, että on sanonut narsistiksi diagnosoimatonta henkilöä, mutta kuitenkin niin, ettei ilmaisun sisältö kärsi ?
Olen tullut johtopäätökseen, että tämä olisi tärkeimpiä sosiaalisia taitoja narsistin läheiselle.
Myöskin sana "pahantahtoinen" haittaa asian ilmaisua ymmärrettävästi.
Kuinka kuvata ei aivan niin hyväntahtoista niin, ettei käytä mitään ikävän kuuloista tai sopimatonta sanaa ?
Siis jos on narsistin kanssa tekemisissä, kuinka kuvata asia ymmärrettävästi siten, ettei tule ongelmaa siitä, että on sanonut narsistiksi diagnosoimatonta henkilöä, mutta kuitenkin niin, ettei ilmaisun sisältö kärsi ?
Olen tullut johtopäätökseen, että tämä olisi tärkeimpiä sosiaalisia taitoja narsistin läheiselle.
Myöskin sana "pahantahtoinen" haittaa asian ilmaisua ymmärrettävästi.
Kuinka kuvata ei aivan niin hyväntahtoista niin, ettei käytä mitään ikävän kuuloista tai sopimatonta sanaa ?
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Häiriötasoinen xxxxxxxx on itsekeskeinen, huomionkipeä, kateellinen ja hyväksikäyttävä. xxxxxxxx kokee uhkaa itseään kohtaan osaavampien seurassa. Siksi xxxxxxxx voi saada esim. työpaikalla paljon pahaa aikaan.
Persoonallisuushäiriöt ovat yleisesti kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Myöhemmällä iällä ilmeneviä muutoksia, jotka aiheutuvat psykiatrisen tai somaattisen sairauden tai pitkittyneen stressin seurauksena kutsutaan persoonallisuuden muutoksiksi. Persoonallisuushäiriöisen ja normaalin käytöksen raja on häilyvä ja useimmilla psyykkisesti terveilläkin ihmisillä ilmenee persoonallisuushäiriöiselle tyypillistä käytöstä ja tapoja kokea etenkin stressitilanteissa
DSM-IV:n kriteerit
DSM-IV:n mukaan xxxxxxxxxxxxx persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia laaja-alaiset suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja empatian puute. Se on psykiatrinen diagnoosi, joka määritellään vähintään viidellä seuraavista oirekriteereistä:
suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan;
keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta;
uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot;
vaatii korostunutta ihailua;
mielestään oikeus erityiskohteluun;
muiden hyväksikäyttö;
empatian puute;
kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä); ja
ylimielisyys ja röyhkeys.
Theodore Millonin jaottelu
Psykologi Theodore Millon erottaa xxxxxxxxxxxxx luonteessa neljä alatyyppiä, joista samalla henkilöllä voi esiintyä vain yksi tai kaikki yhtä aikaa:
periaatteeton, epäsosiaalisia piirteitä
elitistinen, edellyttää etuoikeuksia, hyödyntää tuttavuuksia, julkisivu ei pidä yhtä todellisuuden kanssa
don Juan -tyyppi, viettelevä, hedonistinen, patologinen valehtelija
kompensatorinen, syvän huonommuuden tunteen täyttämistä ylemmyydentuntoisuudella"
-Lainaus x:ä lukuunottamatta Wikipediasta