Mulla on jännä fiilis. Mä olen käynyt tosi syvällä, jotenkin tuntuu, että se ei liity pelkästään sinuun. Näiden kuukausien aikana, mulla on tullut itkua koko elämäni verran. Mä luulen että olen saanut nyt yhteyden siihen alkuperäiseen itseeni, siihen joka ei aikoinaan saanut olla olemassa. Sinun kauttasi mä sain tuntea näitä tunteita. Ja kaiken kurjan jälkeenkin, edelleen päällimmäisin ja vahvin tunne on rakkaus. Olen ehkä alkanut pikku hiljalleen hyväksymään, että se mitä niin kovasti olen halunnut ja toivonut, ei ehkä koskaan toteudukkaan. Mutta nyt olen eräällä tavalla puhdistunut ja se tuntuu ihan hyvältä. Aina ei pieni ihminen tiedä, mikä tarkoitus kaikella on ja olen moneen otteeseen kironnut kaiken ja välistä on elämänhalu ollut aivan nolla. Tiedän vaan, että et sitä ole mulle tarkoittanut, etkä aiheuttanut ja sen pitäisi riittää. Ja tärkeintä on rakkaus, olen sulkenut sinut sinne sydämeni sopukkaan, jossa saat olla aina ja jota kukaan ei ota minulta pois.
Sinulle, tärkeälle
Minulta
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
m/n?
Kumpi olet?Te kuulutte yhteen ja olette yhdessä aina.
mikään ei ole noin yksinkertaista ja yksiselitteistä, ainakaan kun on kyse vieraasta ihmisestä josta ei tiedä tuota aloitusta enempää.
Eikä aloittajakaan taida tietää miehestä yhtään mitään muuta kuin sen että aloittaja on naiivilla tavalla ihastunut (mielestään rakastunut) mieheen, ja itkenyt turhia tunteitaan kuin pikku tyttö. Nyt on puhdistuminen tapahtunut, pohjalla on käyty *phmfph*, ja taas voi kaivata samaa tyyppiä uusin purjein.
Tuttu tunne. Aloittaja, miksi valvot arkena noin myöhään? Pitää nukkua, että jaksaa.. uni eheyttää.
Itse voin kertoa, että olen antanut yhdelle miehelle rakkauden tai ainakin sen tunteen, ja ... no, jotkin asiat ovat pyhiä, eli jääköön kertomatta.
Hyvä. että olet löytänyt todellisen rakkauden ja sielusi oman pyhyyden voiman. Pysy siinä rakkaudessa ja siinä todellisessa olemuksessasi ja totuudessa, jonka olet löytänyt. Jatka eheytymistäsi, niin huomaat, että ne asiat, jotka on käsitellyt, niin vielä kokeillaan onko sinussa pintaa eli miten reagoit niihin, kun vastaavantyyppistä tapahtuu, eli se liittyy siihen kaikkein ensimmäiseen ajatukseen, joka on syvimmällä sinussa. Kun olet päässyt näistä eroon ja sopuun täysin, sinulla on todella vapautunut ja hyvä olo ja sinä tunnet todellisen rakkauden ja sinä tiedät, mitä todellinen rakkaus on. Vie se prosessi loppuun, niin näet asiat paljon kirkkaammin.
Melkein samankaltaista kokenut. Itselläni eniten, ja oikeastaan ainoastaan, kyyneleitä virtasi siinä vaiheessa, kun minusta tuntui, että olisi parempi järjestää asiat niin ettei koskaan tarvisi enää nähdä. Surukin piti käydä läpi, jälleen vahvempana noustakseni.
Niinhän se on, että siinä tulee tuo vaihe, että parempi kuin ei näkisi. No se on mielen puolustautumiskeino, jotta mieli ei mene rikki ja sillä hetkellä se on varmasti tarpeen. Mutta myöhemmin, kun ymmärtää asiat laajemmin, jäljelle jää vain rakkaus ja suru siitä, että asiat eivät onnistuneet, kun ymmärtää asian toisen näkökannalta ja näkee omat virheensäkin ja myöntää ne ainakin edes itselleen ja ottaa niistä opiksi tulevaisuutta varten, jotta ei toista samaa virhettä uudestaan.
Kiitos, tosin juuri tällä hetkellä kaikki on hyvin :). Mutta kirjoitat kyllä hienosti.
Tuosta surujen ajasta on jo puolisentoista vuotta... eikä se suunnitelmani mennyt silloin putkeen, useammastakin syystä. Kun ymmärsin, että näkemättömyys ei onnistu, tunsinkin valtavaa helpostusta. Siitä lähti tavallaan tietynlainen toipuminen ja asioiden ajattelu eri tavalla. Mitä tulee taas toisen näkökantaan, niin olen kyllä alusta asti ajatellut kaikkea myös hänen kannaltaan...
No niin, eli oletko nyt päässyt uuteen tavoitteeseen ja päämäärään, jonka eteen teet työtä ja samalla rakennat elämää uusiksi. Uskon, että tuo koettelus on kuitenkin vahvistanut sinua paljon, vaikka eihän niistä olisi väliä. Kuitenkin olet ottanut suuren askeleen elämässäsi ja varmasti näet asioita eri tavoin kuin aikaisemmin. Tuohon näkemättömyyteen, en usko että asiat muuttuisivat todellisuudessa paikkakuntaa vaihtamalla, koska silloinhan ihminen pakenee itseään, eikä omaa itseään todellisuudessa pääse pakoon. Ja jos toisen näkee kerran vuodessa ehkä kaupassa, niin tuskin maailma siihen kaatuaa.
Toisaalta näen tuon myös mahdollisuutena siinä mielessä, että entä, jos olisi kokeillut "parisuhdeterapiaa" takoitan sitä, että jos molemmilla on tunteita toista kohtaan, niin ehkä kaikkea ei ole vielä menetetty.
Nämä asiat ovat taas niin tilanne ja tapahtumasidonnaisia, että kaikki riippuu asian vakavuudesta, kannattaako jatkaa tai edes yrittää.
Kuitenkin tuo oma eheytyminen on hyvin tärkeätä ja ehdoittaisin sinulle, että lue kirja sisäinen lapsi, se on Tommy Helstenin kirjoittama ja se voi olla avuksi sinulle. Se käsittelee eri tunnestressien purkamista, mutta erityisesti se käsittelee myös päihderiippuvaisuutta ja omaisten sekä lasten rooleja siinä ja mahdollista "läheisriippuvuuteen sairastumista" omaisten osalta.
TOivon omasta puolestani kaikkea hyvää sinulle ja valoisaa tulevaisuutta, sinä kuitenkin rakennat tulevaisuutesi. Tee siitä sellainen, kuin sen haluat olevan.
Tee fyysisiä harjoituksia ja lenkkeile, koska nuo stressitilat aiheuttavat toisille myös sairastumisia. Tuo sen vuoksi, että yleiskuntosi on sen verran hyvä, että et sairastuisi heti ensimmäisiin flunssiin.
Tuo prosessi, jonka olet käynyt on henkisesti raskas, mutta se auttaa sinua tulevaisuudessa huomattavan paljon.
Kiitos hienosta kirjoituksestasi :). Sorruit vain siihen, mihin moni muukin täällä - tekemään oletuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Tai niin ainakin tulkitsin tekstiäsi. Mutta pojot sinulle asiallisesta, syyllistämättömästä kirjoitustyylistäsi ja sisällöstä myös. Niistä voi olla joillekin apua.
Omassa tapauksessani taustalla ei ole kariutunut parisuhde, eikä näkemättömyys olisi edellyttänyt paikkakunnan vaihtoa. Ihmisillä on niin monia erilaisia tilanteita...
Olen rakentanut elämäni ja tulevaisuuteni hyväksi, uskon että elämä kantaa, enkä koe stressiäkään kuin lähinnä joskus harvoin töihini liittyen. Se on totta, että olen silti käynyt läpi raskaan prosessin.
Kirjoittamasi perysteella sanoisin, että olet varmasti hieno ihminen joka ajattelee asioita monelta kantilta, on valmis auttamaan lähimmäsiiään ja jopa tuntemattomia, ja toivotan sinulle myös mitä parhainta jatkoa :).
Kiitos palautteesta, Kirjoitin yleistasolla asioista ja laitoin sinne myös sellaista, jota en ole olettanut sinulla alkuperäisen tekstin pohjalta olevan. Näitä kuitenkin lukee monet ja yritän tavallaan motivoida heitä elämässä eteenpäin.
Kiitos, kun kerroit, että sinulla on kaikki hyvin ja olet päässyt elämässäsi hyvään tilanteeseen.
Hyvää jatkoa sinulle.