Hei.
Netti on pullollaan kokemuksia tähystyksistä, ja ajattelin jakaa omani myös, kun ovat kummatkin tuoreessa muistissa. Taustatietoina voin sanoa, että olen reilu parikymppinen nuori naisenalku, jolla ollut useamman vuoden vatsakipuja, ripulia (lähes jokapäiväistä), ilmavaivoja etc. Kaikki maailman verikokeet ja ulostenäytteet on otettu, mistään ei löydy mitään. Monesti olen lääkärissä ravannut, mutta jänistänyt kun kokeet eivät antaneet tulosta, vaan alettiin puhua tähystyksistä. Tänä vuonna kuitenkin päätin, että nyt saa riittää. Koko elämä ja rytmi pyörii mahan ympärillä.
Ensimmäinen tähystys oli mahalaukun tähystys. Tätä tähystystä varten piti olla syömättä sekä juomatta n 12h ennen toimenpidettä. Olin lääkärille jo sanonut, että haluan rauhoittavia, sillä pelkään oksentamista ja refleksi on tosi herkkä. Kuitenkin kun tähystyshuoneeseen pääsin, sain ainoastaan puuduttavaa ainetta kurkkuun. Suuhun laitettiin myös muovinen osa, joka esti tähystysletkun puremisen. Itse toimenpide tehtiin kyljellään maaten. Letku sujahti suht helposti sisään. Alussa oli vaikeaa löytää hengitysrytmi, mutta onneksi oli mukavia hoitajia siinä ympärillä, jotka rauhoittelivat ja tekivät olosta mukavemman. Olihan se epämukava kokemus; kaoin, röyhtäilin sekä "oksensin" useasti toimenpiteen aikana, joka kuitenkin kesti n 5min. Maha on kuitenkin tyhjä kun tähystykseen menee, joten varsinaista oksennusta ei tule ylös, kuolaa kyllä sitäkin enemmän :D Toimenpide ei sattunut, mutta tunne on hassu, kun letku menee suolistossa.
Mahalaukun tähystyksessä tarkistivat ainoastaan keliakian (joka kyllä katsottu verikokein jo useasti), eikä näkynyt mitään poikkeavaa. Lääkäri laittoi lähetteen paksusuolen tähystykseen.
Viikkoa ennen tutkimusta piti jättää vihannekset, pähkinät, marjat, salaatit, hedelmät, siemenet, ruisleipä sekä pari päivää ennen tutkimusta ei saanut edes kaurapuuroa syödä. Juoda sai ihan normaalisti, lukuunottamatta hedelmämehuja joissa hedelmälihaa. Tähystystä edeltävänä päivänä sai syödä aamupalan sekä kevyen lounaan. Sain ohjeeksi ostaa 4 litraa Colonsteril nimistä suolihuuhdetta apteekista. Ostin päärynäsekamehua sekä vadelmasekamehua, sillä olin kuullut mehujen peittävän huuhteen makua. Ohjeessa luki että saa sekä pitää juoda muutakin kuin colonsteriliä sen illan/aamun aikana, sillä se ei imeydy kehoon se neste, vaan kirjaimellisesti huuhtelee kaiken ulos. Aloitin sekoittamalla päärynämehua colonsteriliin: eka litra meni juuri ja juuri alas. Toisen litran sekoitin vadelmamehuun, eikä ollut yhtään sen parempaa, tosin hiukan helpotti kun sai vaihtelua siihen makuun. Puoli litraa sain alas ja meinasin jo luovuttaa, mutta taistelin ja sain vielä toisen puoli litraa juotua, eli kaksi litraa yhteensä. Tuotos näytti tässä vaiheessa vielä siltä, että ajattelin juoda varalta vielä toisen puoli litraa (yht. 2,5l). Ulos tullessaan näytti huuhde jo läpinäkyvältä sen jälkeen, ja ohjeessa lukikin että pitää juoda kunnes on kirkasta tai vaaleanruskeaa. Sain nukuttua ihan hyvin yöni, vaikka palelsi ihan kauheasti.
Aamulla herätessä piti heti ravata vessaan. Tuotos oli tummanruskeaa vettä jossa hiutaleita mukana. Panikoin, pelkäsin ettei huuhtelu sittenkään onnistunut. Aprikoin useamman tunnin, joisinko vielä hiukan lisää. Tuotos vaaleni hiukan, mutta sisälsi silti hiutaleita ja oli tummankeltaista-vaaleanruskeaa. Melkein tuntia ennen tähystystä päätin juoda puoli litraa colonsteriliä, ja tämä menikin vauhdilla alas! (yht join siis 3l). Vielä sairaalaan saavuttuani jouduin ravata vessassa, mutta tuotos oli jo vihreää vettä (sekoitin päärynämehuun). Huokaisin helpotuksesta.
Henkilökunta oli naisvoittoinen: pari hoitajaa sekä lääkäri. Sain trendikkäät keltaiset housut, joissa reikä takapuolella, sekä valkoiset sukat. Juteltiin ensin hiukan, jonka jälkeen sain hiukan puuduttavaa ainetta. Letku ei tuntunut pahalta aluksi, mutta mutkat olivat kyllä kivuliaita. Lääkäri kuitenkin varoitti aina, että nyt tulee hiukan hankala kohta. Pahimmillaan oli kipu kyllä kova, koetin pysytellä hiljaa mutta tulihan sieltä valitustakin. Kuitenkin kun kipu oli kovimmillaan sanoi lääkäri jo että ollaan perillä. "Takaisintulo" olikin sitten kivuton sekä nopea juttu, pari koepalaakin napsittiin. Kokonaisuudessaan kesti toimenpide ehkä 10, max 15min. Vaikkei ollutkaan mikään ihana tunne kun letkua tungettiin suoleen, niin ei siitä mikään huono fiilis jäänyt. Lopuksi sai vielä pillimehun :)
Loppuun haluan vielä sanoa, että kyllä se hetken kärsimys on sen arvoista. Vaikken saisikaan mitään varsinaista diagnoosia, vaan todettaisiin suolen toimintahäiriö, niin saapahan mielenrauhan. Tottakai tutkimukset jännittää sekä pelottaakin (itseä hiukan itkututti odotushuoneessa kolognoskopiaa odotellessa), mutta siitä selviää kyllä hengissä. Toivottavasti tämä kirjoitus auttoi jotakuta. Itse olin lukenut kauhutarinoita ennen kumpaakin tähystystä, mikä on todella turhaa, sillä kaikki kokevat asiat erillailla. :)
Netti on pullollaan kokemuksia tähystyksistä, ja ajattelin jakaa omani myös, kun ovat kummatkin tuoreessa muistissa. Taustatietoina voin sanoa, että olen reilu parikymppinen nuori naisenalku, jolla ollut useamman vuoden vatsakipuja, ripulia (lähes jokapäiväistä), ilmavaivoja etc. Kaikki maailman verikokeet ja ulostenäytteet on otettu, mistään ei löydy mitään. Monesti olen lääkärissä ravannut, mutta jänistänyt kun kokeet eivät antaneet tulosta, vaan alettiin puhua tähystyksistä. Tänä vuonna kuitenkin päätin, että nyt saa riittää. Koko elämä ja rytmi pyörii mahan ympärillä.
Ensimmäinen tähystys oli mahalaukun tähystys. Tätä tähystystä varten piti olla syömättä sekä juomatta n 12h ennen toimenpidettä. Olin lääkärille jo sanonut, että haluan rauhoittavia, sillä pelkään oksentamista ja refleksi on tosi herkkä. Kuitenkin kun tähystyshuoneeseen pääsin, sain ainoastaan puuduttavaa ainetta kurkkuun. Suuhun laitettiin myös muovinen osa, joka esti tähystysletkun puremisen. Itse toimenpide tehtiin kyljellään maaten. Letku sujahti suht helposti sisään. Alussa oli vaikeaa löytää hengitysrytmi, mutta onneksi oli mukavia hoitajia siinä ympärillä, jotka rauhoittelivat ja tekivät olosta mukavemman. Olihan se epämukava kokemus; kaoin, röyhtäilin sekä "oksensin" useasti toimenpiteen aikana, joka kuitenkin kesti n 5min. Maha on kuitenkin tyhjä kun tähystykseen menee, joten varsinaista oksennusta ei tule ylös, kuolaa kyllä sitäkin enemmän :D Toimenpide ei sattunut, mutta tunne on hassu, kun letku menee suolistossa.
Mahalaukun tähystyksessä tarkistivat ainoastaan keliakian (joka kyllä katsottu verikokein jo useasti), eikä näkynyt mitään poikkeavaa. Lääkäri laittoi lähetteen paksusuolen tähystykseen.
Viikkoa ennen tutkimusta piti jättää vihannekset, pähkinät, marjat, salaatit, hedelmät, siemenet, ruisleipä sekä pari päivää ennen tutkimusta ei saanut edes kaurapuuroa syödä. Juoda sai ihan normaalisti, lukuunottamatta hedelmämehuja joissa hedelmälihaa. Tähystystä edeltävänä päivänä sai syödä aamupalan sekä kevyen lounaan. Sain ohjeeksi ostaa 4 litraa Colonsteril nimistä suolihuuhdetta apteekista. Ostin päärynäsekamehua sekä vadelmasekamehua, sillä olin kuullut mehujen peittävän huuhteen makua. Ohjeessa luki että saa sekä pitää juoda muutakin kuin colonsteriliä sen illan/aamun aikana, sillä se ei imeydy kehoon se neste, vaan kirjaimellisesti huuhtelee kaiken ulos. Aloitin sekoittamalla päärynämehua colonsteriliin: eka litra meni juuri ja juuri alas. Toisen litran sekoitin vadelmamehuun, eikä ollut yhtään sen parempaa, tosin hiukan helpotti kun sai vaihtelua siihen makuun. Puoli litraa sain alas ja meinasin jo luovuttaa, mutta taistelin ja sain vielä toisen puoli litraa juotua, eli kaksi litraa yhteensä. Tuotos näytti tässä vaiheessa vielä siltä, että ajattelin juoda varalta vielä toisen puoli litraa (yht. 2,5l). Ulos tullessaan näytti huuhde jo läpinäkyvältä sen jälkeen, ja ohjeessa lukikin että pitää juoda kunnes on kirkasta tai vaaleanruskeaa. Sain nukuttua ihan hyvin yöni, vaikka palelsi ihan kauheasti.
Aamulla herätessä piti heti ravata vessaan. Tuotos oli tummanruskeaa vettä jossa hiutaleita mukana. Panikoin, pelkäsin ettei huuhtelu sittenkään onnistunut. Aprikoin useamman tunnin, joisinko vielä hiukan lisää. Tuotos vaaleni hiukan, mutta sisälsi silti hiutaleita ja oli tummankeltaista-vaaleanruskeaa. Melkein tuntia ennen tähystystä päätin juoda puoli litraa colonsteriliä, ja tämä menikin vauhdilla alas! (yht join siis 3l). Vielä sairaalaan saavuttuani jouduin ravata vessassa, mutta tuotos oli jo vihreää vettä (sekoitin päärynämehuun). Huokaisin helpotuksesta.
Henkilökunta oli naisvoittoinen: pari hoitajaa sekä lääkäri. Sain trendikkäät keltaiset housut, joissa reikä takapuolella, sekä valkoiset sukat. Juteltiin ensin hiukan, jonka jälkeen sain hiukan puuduttavaa ainetta. Letku ei tuntunut pahalta aluksi, mutta mutkat olivat kyllä kivuliaita. Lääkäri kuitenkin varoitti aina, että nyt tulee hiukan hankala kohta. Pahimmillaan oli kipu kyllä kova, koetin pysytellä hiljaa mutta tulihan sieltä valitustakin. Kuitenkin kun kipu oli kovimmillaan sanoi lääkäri jo että ollaan perillä. "Takaisintulo" olikin sitten kivuton sekä nopea juttu, pari koepalaakin napsittiin. Kokonaisuudessaan kesti toimenpide ehkä 10, max 15min. Vaikkei ollutkaan mikään ihana tunne kun letkua tungettiin suoleen, niin ei siitä mikään huono fiilis jäänyt. Lopuksi sai vielä pillimehun :)
Loppuun haluan vielä sanoa, että kyllä se hetken kärsimys on sen arvoista. Vaikken saisikaan mitään varsinaista diagnoosia, vaan todettaisiin suolen toimintahäiriö, niin saapahan mielenrauhan. Tottakai tutkimukset jännittää sekä pelottaakin (itseä hiukan itkututti odotushuoneessa kolognoskopiaa odotellessa), mutta siitä selviää kyllä hengissä. Toivottavasti tämä kirjoitus auttoi jotakuta. Itse olin lukenut kauhutarinoita ennen kumpaakin tähystystä, mikä on todella turhaa, sillä kaikki kokevat asiat erillailla. :)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.