Kirkko EI suostu siirtämään arkipyhiään viikonloppuun. Siinä olisi ollut helpompi ratkaisu miten työssä olevat olisivat osallistuneet Suomen talouden parantamiseen. Kirkkoko täällä määrää tahdin? Nyt vaikeutetaan monen alan työllistämistä.
Kirkkoko taas sanelee tahdin?
Yhteiskuntasopimus
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kirkko saa pitää pyhänsä silloin kun haluaa. Ei siihen pitäisi olla muilla nokan koputtamista.
Kokonaan toinen juttu on, onko kyseinen pyhäpäivä palkallinen vapaa, palkaton vapaa, vai ihan normaali työpäivä. Se asia taas ei nykypäivänä pitäisi kuulua kirkolle lainkaan.
"Kirkko saa pitää pyhänsä silloin kun haluaa. Ei siihen pitäisi olla muilla nokan koputtamista."
Millä oikeudella uskonnollinen yhteisö, kirkko sanelee yhteiskunnassa milloin ei saa tehdä töitä?
Yksi etu. Tokihan se työn raskaan raatajille aika ajoin tarjoaa pidennetyn viikonlopun, kaivatun miniloman ja hieman lisäikaan levolle, harrastuksille ja perheelle.
"Kokonaan toinen juttu on, onko kyseinen pyhäpäivä palkallinen vapaa, palkaton vapaa, vai ihan normaali työpäivä. Se asia taas ei nykypäivänä pitäisi kuulua kirkolle lainkaan."
Outoa logiikkaa. Mistä alkaen tekemätön työpäivä on alkanut lisätä tuottavuutta?
Et sitten ollenkaan ymmärtänyt, mitä kirjoitin.
Luterilaisen kirkon pyhäpäivän ei ole mikään pakko olla yleinen vapaapäivä. Kaikkein paras ratkaisu tässä asiassa on se, että kirkolliset pyhät ja työssäkäyvien kalenteri erotetaan toisistaan. Jos kirkko haluaa pitää helatorstain tiettynä toukokuisena torstaina, niin pitäköön. Jos joku työntekijä haluaa pitää helatorstain vapaata, niin pyytää pomolta palkatonta vapaata siksi päivää (tai pitää liukumavapaata / lomapäivän). Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole minkäänlaista "tarvetta" olla helatorstaina tai esim. loppiaisena vapaalla sen vuoksi, että se on joku kirkon merkkipäivä.
Koiviston aikana helatorstai siirrettiin lauantaiksi. Sitten myöhemmin se palautettiin takaisin torstaiksi. Helatorstai oli yleisesti sellainen vapaapäivä, joka piti korvata tekemällä seuraava lauantai töitä, käyttämällä vuosilomapäivä tai ottamalla tunnit kertyneistä tunneista työaikapankkiin. Vasta vuonna 2002 helatorstaista tuli yleinen palkallinen vapaapäivä.
Loppiaisen osalta en saa mieleeni, oliko siinäkin jotakin vastaavaa.
Nyt olen eläkkeellä, eivätkä nämä järjestelyt koske itseäni pahemmin. Sen sijaan muut tulevat "järjestelyt", joita hallitus on puuhaamassa, koskevat paljonkin.
Koiviston siunauksella loppiainen ja helatorstai siirrettiin oikeille paikoileen, sitä ennen oli helalauantai ja loppiaislauantai, jotka joku jo -70 luvulla oli muuttanut.
Eduskuntahan niistä asioista päättää...
Toisekseen sunnuntaityö (sis. kirkolliset pyhät) on määritelty työaikalaissa, joten lakia pitäisi muuttaa.
Ensimmäisenä pitäisi kirkot saada eroon valtion toiminnasta ja laeista, halukkaat voi harrastaa asiaa.
Niin päättää ja sillon oli Koivisto pääministeri.
Ehdotuksiani:
Loppiainen siirretään edelliseen lauantaihin
Toinen pääsiäispäivä normaaliksi työpäiväksi
Helatorstai siirretään edelliseen lauantaihin
Itsenäisyyspäivää vietetään seuraavana lauantaina 6.12. jälkeen.
Toinen joulupäivä normaaliksi työpäiväksi
Noilla toimenpiteillä saataisiin jonkinlaista "tuottavuusloikkaa" aikaiseksi. Noista päivistä osa voi muutenkin osua viikonloppuun.
Joissakin läntisissä maissa jouluaattokin on työpäivä, samoin vapunpäivä. Juhannusaattokin on vain pohjoismainen vapaapäivä. Nämä kolme päivää ehkä on kuitenkin ainakin alkuun syytä pitää ennallaan.
Helluntaimaanantai oli aikoinaan vapaapäivä, ei enää.
Isoa työajan lyhennystä merkitsi 1960-luvulla siirtyminen 5-päiväiseen työviikkoon. mikä merkitsi yleisesti työviikon lyhenemistä 45 tunnista 40 tuntiin.
Kaupan alalla joulu-aatto ja juhannus-aatto on aina työpäiviä, samoin Tapaninpäivä siis toinen joulupäivä
Koneellistumisen ja automaation myötä työajan PITÄÄKIN lyhentyä, lomapäiviä voisi keksiä vaikka lisääkin tai päivittäistä työaikaa lyhentää 6 tuntiin per vuoro.