Valtionyhtiö Rautaruukki tuli tunnetuksi useista lakoistaan-
Esimerkiksi vuonna 1991 tehtaan 3000 työntekijää lakkoilivat saadakseen valtiovarainministeri Iiro Viinasen pois tehtävästään.
Kahvinkeittimestäkin on istuttu.
Koko Rautaruukin historia on poliittisesti värittynyttä. Olihan sen perustaminenkin osa Kekkosen aluepolitiikkaa.
Poliittisiin päätöksiin pohjautuvaa yritystoimintaa olikin kritisoitu pitkään. Jo vuonna 1972 Kuumaa rautaa -ohjelmassa kysyttiin voiko kehitysalueelle sijoitettu tehdas tuottaa voittoa. Tehdasta oli kritisoitu siitä, että sen tuotto ei ollut yhtä hyvää kuin yksityisillä yrityksillä. Valtio ei ollut saanut siihen vuoteen mennessä yhtään osinkotuloja Rautaruukista.
Rautaruukki yksityistettiin vuonna 1997 ja vuonna 2014 yritys yhdistyi ruotsalaisen SSAB:n kanssa.
Rautaruukin masuunin sijoittaminen Raaheen 1960-luvulla oli osa hallituksen ja presidentti Kekkosen kehitysaluepolitiikkaa. Suurella työllistäjällä olikin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Vuonna 1962 presidentti Kekkonen valoi masuunin peruskiven.
Tehtaan sijainnin määritti halu estää muuttotappioalueiden tyhjentyminen. Tehdas toikin runsaasti työpaikkoja kituvalle alueelle.
Esimerkiksi vuonna 1991 tehtaan 3000 työntekijää lakkoilivat saadakseen valtiovarainministeri Iiro Viinasen pois tehtävästään.
Kahvinkeittimestäkin on istuttu.
Koko Rautaruukin historia on poliittisesti värittynyttä. Olihan sen perustaminenkin osa Kekkosen aluepolitiikkaa.
Poliittisiin päätöksiin pohjautuvaa yritystoimintaa olikin kritisoitu pitkään. Jo vuonna 1972 Kuumaa rautaa -ohjelmassa kysyttiin voiko kehitysalueelle sijoitettu tehdas tuottaa voittoa. Tehdasta oli kritisoitu siitä, että sen tuotto ei ollut yhtä hyvää kuin yksityisillä yrityksillä. Valtio ei ollut saanut siihen vuoteen mennessä yhtään osinkotuloja Rautaruukista.
Rautaruukki yksityistettiin vuonna 1997 ja vuonna 2014 yritys yhdistyi ruotsalaisen SSAB:n kanssa.
Rautaruukin masuunin sijoittaminen Raaheen 1960-luvulla oli osa hallituksen ja presidentti Kekkosen kehitysaluepolitiikkaa. Suurella työllistäjällä olikin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Vuonna 1962 presidentti Kekkonen valoi masuunin peruskiven.
Tehtaan sijainnin määritti halu estää muuttotappioalueiden tyhjentyminen. Tehdas toikin runsaasti työpaikkoja kituvalle alueelle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
>>Vuonna 1962 presidentti Kekkonen valoi masuunin peruskiven. <<
Hyvin muurasi Kekkonen. Sama masuuni on käytössä edelleen.
.
"Tuotanto siirretään Ruotsiin vain nopeutetussa aikataulussa"
.