Kirjoittaja Jyrki Vesikansa:
Ulkopuolisen silmin Suomi on varmaan kapinan partaalla. Ay-johtajat kilpailevat siinä, kuka ylittää AKT:n jyrkkyyden. Demokraatissa vedettiin peliin Työmiehen päätoimittajan Edvard Valppaan kiihotus riistäjiä vastaan 1906.
Yhden päivän yhteislakko koettiin jo 1986 - siis keskellä nyt niin kaivattua tasaisen kasvun vuosikymmentä. Ei Suomi tällaisiin mielenosoituksiin kaadu. Niillä ei ajeta maatalous- eikä muiden yrittäjien eikä yleistyvien "pakkoyrittäjien" asiaa - heillä ei ole sunnuntai- eikä ylityölisiä eikä työterveyshuoltoa. Lomatkin on itse maksettava. Melskaaminen ei myöskään palvele työttömien pääintressiä, työn saamista.
Hallituksen ohjelma sisäiseksi devalvaatioksi julkistettiin samana päivänä kuin 366-vuotiaan Fiskarsin päätös Arabian tehtaan lopettamisesta. Suomen ollessa halpapalkkamaa se oli Euroopan suurin. Siellä koettiin 1948 lakko, jonka SDP:n hallitus kukisti. Siellä tehtiin maailmalla menestyviä kuluttajatuotteita. Nyt tehdastyö siirtyy pois Suomesta. Lakkoilu vauhdittaa muutosta, jota ei voi estää millään sopimuksilla.
Esitetty sopimusoikeuden rajaaminen ei ole uutta. Valtalaki 1940-55 merkitsi palkkasäännöstelyä ja alkuun jopa lakko-oikeuden kieltämistä. Lain kaatoi kokoomus, mikä johti yleislakkoon 1956. Toki tällainen laki vaati määräenemmistön. Sitä saatetaan jälleen tarvita.
SAK kannatti euroon siirtymistä. Kai Lauri Ihalainen ymmärsi, mitä se edellyttää? Kilpailukykyä ei voi palauttaa devalvaatiolla. Mitä mieltä on eurojäsenyyden isä Paavo Lipponen, kun kiireinen työ lienee valmis?
Ohjelma iskee epätasaisesti eri ammattiryhmiin. Ay-liike torjui kuitenkin tasaisemman kohtaannon yhteiskuntasopimuksella. Sunnuntaikorvaus oli alun perin hyvitys riesasta, mutta siitä on tullut monille keskeinen osa ansiotasoa. Samalla se on lopettanut muun muassa teatterien sunnuntainäytökset.
Arkipyhien osalta palataan 1970-luvun käytäntöön. Marianpäivä ja "oikea" juhannus lopetettiin jo 1954. Loppiainen on työpäivä Ranskassa ja pääosin Saksassa, anglosaksisissa maissa sitä on lisäksi helatorstai. Asiasta on turha tehdä uskonnollista.
Vaikka Juha Sipilä on ollut iso työnantaja, hän ei tiennyt, että ay-johtajat ovat kuin pikkulapsia. Heitä pitää siis maanitella, kehuskella ja joskus uhkailla.
Ylistettyyn eläkeiän palauttamiseen 65 vuoteen tarvittiin viiden vuoden jahnaus. Jos halutaan palata Kreikan tieltä, on toimittava ripeästi. Toivottavasti paineiden purkamisen jälkeen löytyy neuvottelukabinetti. Vai tarvitaanko jo kaikkien pääpuolueiden kriisihallitus?
Ulkopuolisen silmin Suomi on varmaan kapinan partaalla. Ay-johtajat kilpailevat siinä, kuka ylittää AKT:n jyrkkyyden. Demokraatissa vedettiin peliin Työmiehen päätoimittajan Edvard Valppaan kiihotus riistäjiä vastaan 1906.
Yhden päivän yhteislakko koettiin jo 1986 - siis keskellä nyt niin kaivattua tasaisen kasvun vuosikymmentä. Ei Suomi tällaisiin mielenosoituksiin kaadu. Niillä ei ajeta maatalous- eikä muiden yrittäjien eikä yleistyvien "pakkoyrittäjien" asiaa - heillä ei ole sunnuntai- eikä ylityölisiä eikä työterveyshuoltoa. Lomatkin on itse maksettava. Melskaaminen ei myöskään palvele työttömien pääintressiä, työn saamista.
Hallituksen ohjelma sisäiseksi devalvaatioksi julkistettiin samana päivänä kuin 366-vuotiaan Fiskarsin päätös Arabian tehtaan lopettamisesta. Suomen ollessa halpapalkkamaa se oli Euroopan suurin. Siellä koettiin 1948 lakko, jonka SDP:n hallitus kukisti. Siellä tehtiin maailmalla menestyviä kuluttajatuotteita. Nyt tehdastyö siirtyy pois Suomesta. Lakkoilu vauhdittaa muutosta, jota ei voi estää millään sopimuksilla.
Esitetty sopimusoikeuden rajaaminen ei ole uutta. Valtalaki 1940-55 merkitsi palkkasäännöstelyä ja alkuun jopa lakko-oikeuden kieltämistä. Lain kaatoi kokoomus, mikä johti yleislakkoon 1956. Toki tällainen laki vaati määräenemmistön. Sitä saatetaan jälleen tarvita.
SAK kannatti euroon siirtymistä. Kai Lauri Ihalainen ymmärsi, mitä se edellyttää? Kilpailukykyä ei voi palauttaa devalvaatiolla. Mitä mieltä on eurojäsenyyden isä Paavo Lipponen, kun kiireinen työ lienee valmis?
Ohjelma iskee epätasaisesti eri ammattiryhmiin. Ay-liike torjui kuitenkin tasaisemman kohtaannon yhteiskuntasopimuksella. Sunnuntaikorvaus oli alun perin hyvitys riesasta, mutta siitä on tullut monille keskeinen osa ansiotasoa. Samalla se on lopettanut muun muassa teatterien sunnuntainäytökset.
Arkipyhien osalta palataan 1970-luvun käytäntöön. Marianpäivä ja "oikea" juhannus lopetettiin jo 1954. Loppiainen on työpäivä Ranskassa ja pääosin Saksassa, anglosaksisissa maissa sitä on lisäksi helatorstai. Asiasta on turha tehdä uskonnollista.
Vaikka Juha Sipilä on ollut iso työnantaja, hän ei tiennyt, että ay-johtajat ovat kuin pikkulapsia. Heitä pitää siis maanitella, kehuskella ja joskus uhkailla.
Ylistettyyn eläkeiän palauttamiseen 65 vuoteen tarvittiin viiden vuoden jahnaus. Jos halutaan palata Kreikan tieltä, on toimittava ripeästi. Toivottavasti paineiden purkamisen jälkeen löytyy neuvottelukabinetti. Vai tarvitaanko jo kaikkien pääpuolueiden kriisihallitus?
Vastaukset 1
Vanhimmat
SAK ja AY on oligarkia = HARVAINVALTA, joka ajaa vain harvojen etuja
- keräävät lainsäätäjän suostumuksella verovapaat jäsenmaksut
- harjoittavat mm. vuokrakiskontaa; Suomen suurimmat vuokra- ja ASOasuntoja omistavat yhtiöt ovat AY-taustaisia, joskin alkuperäistä omistusta on sotkettu mm. keskinäisten kauppojen ja pörssin kautta
- pöhöorganisaatioissa itsellä hyvät edut
- anarkistinen organisaatio, jolla on myös poliittisia tavoitteita, jotka eivät ole yhteneviä jäsenkunnan enemmistön kanssa
- rahoittavat etupäässä SDP:tä, ja maksaneet mm. Stasi-SETA-Halosen presidentinvaalikampanjat
- pomot istuvat työeläkeyhtiöiden hallituksissa ja ovat olleet heikentämässä jäsenkuntansa työeläke-etuja (mm. eläkeleikkaukset 1995 ja 2006)
- pomot nostavat työeläkeyhtiöistä muhkeat hallituspalkkiot, ja ovat hyväksymässä työeläkepomojen jättimäisiä palkkoja
-SAK-AY-pomojen omat palkat ylittävät presidentin ja ministerien palkat
SAK ja AY-liitot ovat taas osoittaneet yhteistyöhaluttomuutensa. SAK ei edes ollut valmis neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta, vaikka pääministeri tarjosi yhteistyötä kaksi kertaa. SAK on valmis vain lakkoiluun ja rettelöintiin, joka sekin toimii jäsenkunnan etuja vastaan.
SAK=SDP