on hän oikeasti sellainen vai aivan toisenlainen. Miettikää sitä
Onko se kaikki totta
vaivedätystä
22<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kyllä se on semmoinen. Saman kylän poikia ollaan, nii mie tiijän.
oli hän minkälainen hyvänsä niin hän on silti paras:) olen kurkannut hänen sieluunsa
https://youtu.be/Yb8r3ZZAQx4
Voi vide mikä helmi! :) Uuuh! :)
Sitäpä niin. En olisi myös koskaan uskonut miehestä.
Sellainen just.
Jos on stalkattu siinä tapauksessa voi olla ihan mitä vaan. Oma vikamme.
Totta. Tosielämässä kuitenkin ihmiset ja teot punnitaan. Jokaisen kaapista löytyy luurankoja ja elämään kuuluu käsittämättömän paljon asioita, joita on joskus purettava huumorillakin että jaksaa ja selviää. Jokaisen elämä on kuitenkin ihan yksityisasia ja niin pitkään kun ei toisille vahinkoa aiheuta sen pitäisi olla niin. Kun toiseen ihmiseen oikeasti tutustuu saattaa päästä myös niitä luurankoja kolistelemaan jos ne vaivaa. Omin voimin haalitut pirstaleiset tiedot toisesta ihmisestä harvoin antavat oikeaa kokonaiskuvaa siitä mitä oikeasti on. Ja toinen voi kokea äärimmäisen loukkaavana sen että joku muodostaa mielikuvansa tiedonmurusista. Ei kunnioita yksityisyyttä ja vielä käyttää näitä tietoja ilkeällä tavalla. Ja pahinta, pysyy itse pimennossa, ei anna itsestään mitään. Kysyville vastataan, jos jotain antaa niin jotain myös saa. (Eikä liity seksiin millään tavalla tämä lause) Mutta siihen asti: If you can't handle the heat, stay out of the kitchen.
Aamen ja kiitos tästä.
ihan itse luulet? antaako tavallaan ymmärtää olevansa muuta kuin on? vai onko hänellä kenties hieman erikoinen huumorintaju? kaikki ei välttämättä ole sitä miltä näyttää, eikä aina sitäkään mitä halutaan näyttää. ratkaise .
Kirjoitit juuri palstan tärkeimmän kysymyksen.
Ei sitä silti jaksa miettiä loputtomiin.
kannattaa ratkaista. ja elämä tavallaan, tavalla tai toisella, pistää ratkaisemaan.
Ihmisestä saa helposti väärän kuvan jos ei tunne irl. Meissä kaikissa on monta puolta. Jos on nähnyt yhden puolen, niin se ei ole koskaan koko tarina. Kannattaa tutustua ja päättää vasta sitten millaisena toista pitää. Jos ei aio tutustua, niin ei kannata päätellä yhtään mitään. Luultavasti menee metsään.
Olen ihan samaa mieltä. Olen ihan hämmentynyt ihmisistä, jotka ilmoittautuvat ihmistuntijoiksi ja valekeittiöpsykologeiksi ja mielestään tietävät kaiken ihmisistä parin tapaamisen perusteella (ensimmäiset satunnaiset asiat, ihmisissä kun on loputtomasti kerroksia) ja toitottelevat niitä ylpeinä ympäriinsä, on se hienoa kun on mielipiteitä, tätä on älykkyys! Kröh.
Sitä tietysti tuntee alalle kouluttautuneitakin henkilöitä, heistä kukaan ei ole niin lapsellinen.
Ensinnäkin VIHAAN tuota vedätys sanaa. Inhottavaa haukkumista.
Toisekseen palstalta ei ainakaan kannata luoda mitään kuvaa kenestäkään tai uskoa mihinkään.
Kolmannekseen itse ainakin uskon kuvaan minkä hänestä saanut irl.
Uskon että se on aika totuuden mukainen ja realistinen.
Uskon myös että hän on saanut minusta aika aidon kuvan, sillä aika kirjavalla tavalla olen luonteeni eri puolia erilaisissa elämäntilanteissa näyttänyt.
Uskon että hänellä on ihan suhteellisen hyvä käsitys jo minusta negatiivisessa että positiivisessa mielessä. Se on realistinen kuva ei sliipattu versio.
Hänestä taasen voisin sanoa että kuvani on mielestäni aika realistinen. Minulla ei ole kiiltokuvamaista epärealistista yli-ihmisen kuvaa hänestä vaan näen hänet ihmisenä joka möhlii ja jolla on huonojakin puolia mutta pidän niistäkin piirteistä. Ei mitään liian pahoja. Näen hänet kaiken kaikkiaan hyväsydämisenä, kultaisena ja suojelun haluisena ja oikeudenmukaisena ihmisenä
Voi kuule, menee vuosia ennen kun toisen oppii tuntemaan ja silloinkin voi aina yllättyä mitä puolia toisesta löytyykään. Ja siihenkin vaaditaan yhdessä asumista vuosia.
Totta että ketään ei täysin voi oppia tuntemaan KOSKAAN. Ei edes sitä kenen kanssa asuu vaikka asuisi 70 vuotta, mutta suunnilleen kuvan toisesta saa jos toinen on kovin avoin tunteidensa näyttäjä. Pidättyväisiä ei kuvaa saakkaan niin nopeasti jos ei sitten ole aika tarkkaavainen.
Nyt olikin kyse siitä mikä kuva toisesta on tullut ei ollut kilpailua siitä että kuinka hyvin toisen tuntee. Kuva on suuntaa antava eli viitteellinen.
viittellinen kuva kertoo siitä miten toiseen suhtautuu. Idealisoiko toisen lähes pyhimykseksi ja/tai esiintyykö itse kovinkin pyhimyksenä vai onko kuvaan tullut se että näkee toisen aika realistisesti IHMISENÄ. siis sellaisena olentona jolla on hyvää ja huonoa piirrettä.
Hyväksyykö ihastuksensa huonotkin puolet vai onko sellainen kieltovaihe päällä että ei hänellä mitään huonoja puolia olekaan. Hän pn pyhimys!
tai
onko kenties niin että ei kestä toisissa ihmisissä nähdä yhtäkään omasta ihanne haavekuvastaan poikkeavaa eikä näin ollen hyväksy ihmistä kokonaisuutena. Kaikissa meissä on huonojakin puolia.
Jos etsii/vaatii täydellisyyttä EI SITÄ LÖYDÄ KOSKAAN
Jos ajattelee ettei toista voi oppia tunteen ja kaikista tulee sikoja EI USKALLA KOSKAAN SUHTEESEEN
Joidenkin ihmisten kanssa voi olla samalla aaltopituudella hyvinkin nopeasti, joitakin ihmisiä ei opi oikeastaan tuntemaan paljoakaan. Tämä riippuu tietysti paljon siitä kuinka paljon ihminen haluaa itsestään paljastaa, mutta myös käytöksestä ja toiminnasta erilaisissa tilanteissa ja jos on paljon ihmisten kanssa tekemisissä niin ehkä siinä tuota havainnointia jonkin verran oppii. Mitä enemmän ihmistä tuntee sitä enemmän tietysti tulee esiin niitä negatiivisia ja positiivisiakin asioita. Siinä mielessä esimerkiksi hullaantuminen ja rakastuminen hieman tuntemattomampaan ihmiseen on helpompaa, sillä et tiedä vielä mitään hänen virheistään. Toisaalta itseään voi myös suojella, jos etsimällä etsii virheitä toisesta tai luurankoja kaapeista, sillä ainahan niitä löytyy, jokaiselta jotakin. Se on jo aika pitkää välittämistä, kun tietää toisen virheistä ja silti pitää toisesta.
Tuo stalkkaaminen ja tietojen kerääminen toisesta asetelmalla, että minä levitän/tiedän enemmän tietoja sinusta kuin sinä minusta on todellakin loukkaavaa, ymmärrän siis tuota kommentoijaa. Perustietojahan jokainen löytää nykyään vaikka googlettamalla neteistä ja tässä ei mielestäni ole mitään pahaa, kun siis tapahtuu omaan käyttöön ja kiinnostukseen. Mutta ehkä sitä kuvaa voisi laajentaa irl.
Pahuus tulee pintaan ennen pitkää...
Stalkkaaminen ja pyrkimys levitellä vain toista ihmistä negatiivisessa valossa - vaikka stalker sattuisi olemaan yksinäinen, ruma, mielenterveyspillereitä miksaileva spurgu - on pahuutta.
Erikoista on, että tämän tyypin pahuutta ei yleensä pystytä kauaa salaamaan. Eihän se myönteistä vaikutusta kuin toisiin samanlaisiin.
Itsensä tuntemiseenkaan ei riitä elinikä.
Meni melkein 25 vuotta ennen kuin tajusin, että hiljainen ja ujo mieheni onkin lipevä limanulkaska, joka ehdottelee seksin kaikille ketä vaan kehtaa panna.