Oon miettiny et oon ollu kyllä aina hiukan sulkeutunu ja muutenki, mut nyt bulimian aikana mä oon tullu todella kylmäks ja julmaks. Mä en välillä edes älyy miten oon voinu sanoo tai tehä äidille sillee miten oon tehny..Niin rumasti:(
Ei niin voi kukaan normaali sanoo tai tehä. Se on kuitenkin mun äiti jota mä rakastan ehk eniten..Se yrittää auttaa, mut mä sekoon vaan enemmän..
Anteeks.
Hyvää jouluu kaikille
Ei niin voi kukaan normaali sanoo tai tehä. Se on kuitenkin mun äiti jota mä rakastan ehk eniten..Se yrittää auttaa, mut mä sekoon vaan enemmän..
Anteeks.
Hyvää jouluu kaikille
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eli nyt kun olet itse ymmärtänyt olevasi sairas, ymmärrät varmaan myös hakea apua itsellesi. Toivotan sinulle voimia taistelussasi, ja oikein valoisaa joulua!!!
Kiitos, mut en mä voi hakee apuu. Oon huono ihminen. Kerran jo mutsi raahas lääkärille ja kiistin ihan kaiken. Haukuin mutsin siellä lääkärin edessä ja sanoin että mutsi vaa valehtelee vaikka se joka valehteli/valehtelee on MINÄ :(
Häpesin jopa niin paljon että tuli itku siellä lääkärillä...
Voi kuule, valehtelemalla vahingoitat itseäsi ja äitiäsi. Se voi estää sua saamasta apua, jota niin tarvitset! Olet onnekas siitä, että sulla on rakastava äiti.
kuule tyttöseni. haluaisin sanoa tuohon äiti-tytär juttuun sanasen.
mä olen itse sinua vanhempi, 26-vuotias, mutta muistan tosi hyvin mitä oli olla 14,15,16-vuotias. kyllä siinä rakas äiti joutui niin koville, että todella hävettää.
mä taistelin, huusin ihan mitä sattuu, kävin kiinnikin. koko ajan riitelin ja tappelin. oli ongelmia perheessä ja minulla itselläni ja äiti sai olla se, joka otti tuon kaiken pahan oloni vastaan.
tilanne meni niinkin pitkälle, että hän heitti minut pihalle kotoota ja asustelin milloin missäkin. käyttelin huumeita ja elin ihan miten sattui. en käynyt koulussakaan. ongelmia siis riitti ja tietenkään kun en itse pystynyt katsomaan peiliin, syytin äitiäni huumeongelmastani, kaikesta!
nykyään äiti on paras ystäväni. eivät äidit jää kantamaan kaunaa. heihin on sisäänrakennettu joku tosi suuri rakkaus ja ymmärrys omia lapsiaan kohtaan. luota sinäkin siihen. jos sinulla on vaikeaa, voit sanoa, että nyt sinulla on vaikea hetki. mutta mikä tärkeintä, pyydä anteeksi aiempia tekojasi, sillä syyllisyyden tunne jota varmaankin kannat sisälläsi on oikeesti myrkkyä sielulle!
yritä olla kiltti äidillesi, et joudu sitten myöhemmin katumaan. muista vaan, että tuo kuuluu myös ikääsi. jos olisit aina vaan viileä kuin viilipytty, olisi se jo luonnotonta.
tsemppiä ja ihanaa joulun aikaa sinulle!