Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa vuoden verran. Olemme molemmat aikuisia, pari vuotta alle kolmenkymmenen.
Rakastin häntä jo ennen kuin aloitimme seurustelun, olin vain huonossa elämäntilanteessa tuolloin. Hän sanoo rakastuneensa minuun ensi kertaa tavatessamme. Tunne vaikuttaa aidolta, itse en ole koskaan eläessäni kokenut mitään vastaavaa.
Uskon tämän olevan rakkautta - ei, vaan tiedän tämän olevan rakkautta.
En malta odottaa, että tapaamme, odotan hänen näkemistään joka päivä yhtä innokkaasti kuin ensimmäisillä treffeillämme. En ole koskaan ollut hyvä puhumaan tunteistani, enkä ole pystynyt hänellekään ilmaisemaan kunnolla sitä, miten vahvasti tunnen.
Käyn lähes päivittäin katselemassa sormuksia kultasepänliikkeiden ikkunoissa, mietin millaista sormusta hän kantaisi mielellään. Tahtoisin pyytää häntä vaimokseni.
En tiedä miten hän siihen suhtautuisi.. Olemme joskus keskustelleet pareista, jotka menevät lyhyen seurustelun jälkeen naimisiin ja mitä se tarkoittaa. Mutta mielestäni tämä on ainutlaatuinen tilanne, ei tätä voi verrata mihinkään muuhun.
Jos päättäisin kosia, tekisin sen jouluaattona, ehkä aattoyönä, en tiedä.
Rakastin häntä jo ennen kuin aloitimme seurustelun, olin vain huonossa elämäntilanteessa tuolloin. Hän sanoo rakastuneensa minuun ensi kertaa tavatessamme. Tunne vaikuttaa aidolta, itse en ole koskaan eläessäni kokenut mitään vastaavaa.
Uskon tämän olevan rakkautta - ei, vaan tiedän tämän olevan rakkautta.
En malta odottaa, että tapaamme, odotan hänen näkemistään joka päivä yhtä innokkaasti kuin ensimmäisillä treffeillämme. En ole koskaan ollut hyvä puhumaan tunteistani, enkä ole pystynyt hänellekään ilmaisemaan kunnolla sitä, miten vahvasti tunnen.
Käyn lähes päivittäin katselemassa sormuksia kultasepänliikkeiden ikkunoissa, mietin millaista sormusta hän kantaisi mielellään. Tahtoisin pyytää häntä vaimokseni.
En tiedä miten hän siihen suhtautuisi.. Olemme joskus keskustelleet pareista, jotka menevät lyhyen seurustelun jälkeen naimisiin ja mitä se tarkoittaa. Mutta mielestäni tämä on ainutlaatuinen tilanne, ei tätä voi verrata mihinkään muuhun.
Jos päättäisin kosia, tekisin sen jouluaattona, ehkä aattoyönä, en tiedä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen ollut poikakaverini kanssa kihloissa vasta viikon verran. Ja olen iloinen asiasta.
Meidän kihlautuminen kävi niin, että oli käyty syvä keskustelu, mitä molemmat halua tulevaisuudesta, mitä halua saavuttaa ja mitä toinen osapuoli mahtuu koko kuvioon. Jos molemmat halua samoja asioita, homma käy niin kuin meillä eli rinkulat käteen. Itse pidän tärkeänä kuin poikakavarini oli rehellinen minulle ja kertoi mitä hän tunsi tavatessamme ensi kerran eli juuri niitä syviä tunteita, mitä monet jättää kertomatta on kuitenkin tärkein, koska se kertoo miten tärkeäksi hän pitää minua uskaltakseen kertoa syvimpiäkin ajatuksia.
eli minun neuvo on se, älä odotan joulua eikä mitä muita juhlia vaan kosi nyt ja heti. Aloita kuitenkin keskustelu sillee, ett miten tärkeäksi sie pidät sitä ihmistä ja sen jälkeen ota hänen kasvot kämmeniin, katso silmiin ja kosi. kerro sitten miten kävi. pidän sulle peukkoja