Ilman NATO-, EU- ja USA-koohotusta maallamme pyyhkisi hyvin. Kauppa Venäjän kanssa olisi varsinkin nyt, muiden boikottien ansiosta, aivan omissa ennätyslukemissaan. Maataloustuotteitamme menisi sinne kaupaksi niin paljon, kuin kykenisimme tuottamaan, joten maataloutemme voisi paksusti vähemmillä tukirahoilla.
Vienti muutoinkin vetäisi kuin höyry Venäjälle > työllisyys kasvaisi >valtion ja kuntien verotulot nousisivat > työttömyyskorvaukset vähenisivät > jne.
Hyvien ja ystävällisten naapuruussuhteiden ansiosta venäläiset kävisivät edelleen sankoin joukoin maassamme lomilla ja ostosmatkoilla. Se auttaisi talouttamme merkittävästi.
Hyvien Venäjän suhteidemme myötä valtavia puolustusvoimien materiaali- ja kalustohankintoja voitaisiin supistaa. Määrärahoja säästyisi täten puolustushallinnosta nykyisten suurien lisätarpeiden sijaan.
Kaikki tuo edellyttäisi, että emme olisi EU:n jäsenenä. Tällöin meille syntyisi heti suoraa säästöä miljardi euroa vuodessa EU:n nettojäsenmaksustakin, jota meidän ei tarvitsisi maksaa.
Jos meillä olisi oma raha, voisimme tarvittaessa devalvoida valuuttamme ja saada näin kertaheitolla ylimääräisen vientiedun mm. EU:n maihin nähden.
Jos emme olisi EU:n jäsen, voisimme itse suvereenisti päättää pakolaispolitiikastamme. Olisimme alun pitäen voineet pitää voimassa raja-asemavalvontamme esim. Ruotsin rajalla.
Voisimme itse päättää pakolaismääristämme. Voisimme ohjata auttamisemme suoraan etelän suurille pakolaisleireille ja hoitaa auttamisvelvoitteemme sitä kautta, eikä parhaassa kunnossa olevia miesihmisiä tänne rahtaamalla.
Voisimme ottaa maahamme esim. haavoittuneita, loukkaantuneita, kuntoutettavia ja sairauksista kärsiviä pakolaisia saamaan hoitoa ja kuntoutumaan.
Voisimme ottaa tänne naisia, lapsia ja vanhuksia, eli juuri niitä, jotka kipeimmin ovat avun ja suojelun tarpeessa.
Tämän kaikki ja hyvin paljon muuta saisimme, mikäli emme nyt olisi EU:n jäsen.
Maksamme tosi kovaa hintaa EU-jäsenyydestämme, jota aina perustellaan turvallisuussyillä sekä halullamme kuulua länteen.
Turvallisuutemme pelkästään horjuu EU:n kuulumisemme vuoksi. Ajatelkaapa esim. tällä hetkellä voimassa olevia boikotteja? Miksi niitä yleensä ylläpidetään?
Siksikö, että Krim palautettaisiin Ukrainaan kuuluvaksi? Haluavatko krimiläiset tuota palautusta? Eivät taatusti halua yli 95 prosenttisesti.
Siksikö, että Itä-Ukrainan kapinalliset alueet palautettaisiin Kiovan valtapiiriin entisin ehdoin? Palautuvatko ne? Eivät taatusti palaudu, eivätkä ne anna periksi autonomiavaatimuksistaan, vaikka EU boikotoisi hamaan tappiin asti.
Miksi me siis teemme näin? Ammumme sadistisesti itseämme jalkoihin ja käsiin. Kärvistelemme ja valitamme, kuinka huonosti meillä meneekään. Haikailemme mukamas jonkin ihme tuottavuusloikan perään työehtoja ja työpalkkoja matalapalkka-aloilta heikentäen, ja sielläkin vielä nimenomaisesti rankimmilta vuorotyöaloilta!
Näinkö me muka otamme sen niin kiljumalla peräänhuudetun loikan? Otamme kyllä, mutta takaperin! Kun noita matalapalkka-aloja höylätään, niiden ostovoima ja kulutus luisuvat alamäkeen. Yhteiskunnan tulosiirrot kasvavat. Työmotivaatio vajoaa alas. Ihmiset alkavat voida huonosti. Terveysmenot kasvavat. Kierre on laaja ja pitkä, mutta niin on loikkakin taaksepäin. Tuota ilmeisesti ne tuottavuusloikan huutajat hamuavatkin, sillä noille pörssipelurihaille se tulee yhäti tuottoisammaksi, kun osingot kohoavat ja rahat virtaavat työssä uurastajien sijasta heidän pohjattomiin himotaskuihinsa veroparatiiseihin lähetettäviksi.
Vienti muutoinkin vetäisi kuin höyry Venäjälle > työllisyys kasvaisi >valtion ja kuntien verotulot nousisivat > työttömyyskorvaukset vähenisivät > jne.
Hyvien ja ystävällisten naapuruussuhteiden ansiosta venäläiset kävisivät edelleen sankoin joukoin maassamme lomilla ja ostosmatkoilla. Se auttaisi talouttamme merkittävästi.
Hyvien Venäjän suhteidemme myötä valtavia puolustusvoimien materiaali- ja kalustohankintoja voitaisiin supistaa. Määrärahoja säästyisi täten puolustushallinnosta nykyisten suurien lisätarpeiden sijaan.
Kaikki tuo edellyttäisi, että emme olisi EU:n jäsenenä. Tällöin meille syntyisi heti suoraa säästöä miljardi euroa vuodessa EU:n nettojäsenmaksustakin, jota meidän ei tarvitsisi maksaa.
Jos meillä olisi oma raha, voisimme tarvittaessa devalvoida valuuttamme ja saada näin kertaheitolla ylimääräisen vientiedun mm. EU:n maihin nähden.
Jos emme olisi EU:n jäsen, voisimme itse suvereenisti päättää pakolaispolitiikastamme. Olisimme alun pitäen voineet pitää voimassa raja-asemavalvontamme esim. Ruotsin rajalla.
Voisimme itse päättää pakolaismääristämme. Voisimme ohjata auttamisemme suoraan etelän suurille pakolaisleireille ja hoitaa auttamisvelvoitteemme sitä kautta, eikä parhaassa kunnossa olevia miesihmisiä tänne rahtaamalla.
Voisimme ottaa maahamme esim. haavoittuneita, loukkaantuneita, kuntoutettavia ja sairauksista kärsiviä pakolaisia saamaan hoitoa ja kuntoutumaan.
Voisimme ottaa tänne naisia, lapsia ja vanhuksia, eli juuri niitä, jotka kipeimmin ovat avun ja suojelun tarpeessa.
Tämän kaikki ja hyvin paljon muuta saisimme, mikäli emme nyt olisi EU:n jäsen.
Maksamme tosi kovaa hintaa EU-jäsenyydestämme, jota aina perustellaan turvallisuussyillä sekä halullamme kuulua länteen.
Turvallisuutemme pelkästään horjuu EU:n kuulumisemme vuoksi. Ajatelkaapa esim. tällä hetkellä voimassa olevia boikotteja? Miksi niitä yleensä ylläpidetään?
Siksikö, että Krim palautettaisiin Ukrainaan kuuluvaksi? Haluavatko krimiläiset tuota palautusta? Eivät taatusti halua yli 95 prosenttisesti.
Siksikö, että Itä-Ukrainan kapinalliset alueet palautettaisiin Kiovan valtapiiriin entisin ehdoin? Palautuvatko ne? Eivät taatusti palaudu, eivätkä ne anna periksi autonomiavaatimuksistaan, vaikka EU boikotoisi hamaan tappiin asti.
Miksi me siis teemme näin? Ammumme sadistisesti itseämme jalkoihin ja käsiin. Kärvistelemme ja valitamme, kuinka huonosti meillä meneekään. Haikailemme mukamas jonkin ihme tuottavuusloikan perään työehtoja ja työpalkkoja matalapalkka-aloilta heikentäen, ja sielläkin vielä nimenomaisesti rankimmilta vuorotyöaloilta!
Näinkö me muka otamme sen niin kiljumalla peräänhuudetun loikan? Otamme kyllä, mutta takaperin! Kun noita matalapalkka-aloja höylätään, niiden ostovoima ja kulutus luisuvat alamäkeen. Yhteiskunnan tulosiirrot kasvavat. Työmotivaatio vajoaa alas. Ihmiset alkavat voida huonosti. Terveysmenot kasvavat. Kierre on laaja ja pitkä, mutta niin on loikkakin taaksepäin. Tuota ilmeisesti ne tuottavuusloikan huutajat hamuavatkin, sillä noille pörssipelurihaille se tulee yhäti tuottoisammaksi, kun osingot kohoavat ja rahat virtaavat työssä uurastajien sijasta heidän pohjattomiin himotaskuihinsa veroparatiiseihin lähetettäviksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.