Ulosotossa vilkasta
velkaääliöt_ry
1797
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kauheaa. IHMISIÄ saattaa päätyä elämään sitku-tilapäiselämää vuokraläävässä. Sieltä ei helpolla takaisin ihmisarvoiseen elämään nousta.
Tähän siis ei ollutkaan varaa:)
Vasta alkusoittoa. Kohta pää vaahdossa anellut lyhennysvapaat ovat ohi.
Ymmärrät varmaan... tai itseasiassa et varmaankaan ymmärrä, että iso osa on maksanut ylimääräisiä rahoituksia yms. pois nyt lyhennysvapaiden aikana, jolloin niiden päätyttyä tilanne on parempi kuin ennen lyhennysvapaita.
Tuhnero taas ei ole voinut lyhennysvapaata ottaa, sillä niitä ei vuokrasta tai pikavipeistä myönnetä. Tilanne on näin ollen pian entistäkin huonompi, sillä pikavippiä joutuu ottamaan pikavipin päälle, että saa edes osan edellisistä pikavipeistä maksettua :/
Ehei sinne päinkään:) Suurinosa on ostellut taulutelevisoita, että voi velkakojussa katsoa BB:tä.
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/asiantuntijat-ihmeissaan-lyhennysvapaabuumista-ylimaaraiset-rahat-tuhlataan-leveaan-elamaan/5078574
Lyhennysvapaa on halvin tapa rahoittaa remontti, jos velkaa on suhteellisen vähän asunnon arvoon nähden. Toinen vaihtoehto on sijoittaa rahat. Lomamatkaa tai muita turhuuksia ei velaksi kannata tehdä vaan sellaista varten on paras säästää ensin.
Minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy
Tule mukanani rommaamaan
Pakkohuutokauppa on paikka jossa kansa viihtyy
Täällä tunnelmasta kunnolla kiinni saan
Tänä vuonna tosi alas mennään
Kuinka pian pakkohuutokauppas on
Kukaan ei voi sua enää auttaa
Kun putoat syvälle ahdinkoon
Putoat ahdinkoon
Kannattaako ulosmitattua asuntoa ostaa?
Jos rahan käyttöä osaamaton on sen rakentanut/rakennuttanut, niin voisi olettaa että osaamattomuus on samaa myös rakentamisen laadussa.
Kyllä, yleensä kerrostaloasukkaat ovat myös rakentaneet talonsa.
Tai näin oli 1940-luvulla, nykyään kasarmikehvelit eivät osaa edes jalkalistaa kiinnittää.
On se kauheaa, kun ensin ottaa jättimäisen ikivelan arvotonta korsua vastaan ja sitten armoton totuus paljastuu: se olikin vain elementtikoppi. Pakkohuutokauppameklarin nuija soi, pankinjohtajan veli keikkuu takarivissä. Ei paljon naurata.
Suomessa on runsaat 2900000 asuntoa, joista voudin vasaran alle joutuu vuosittain 560 kappaletta. Tampereen kokoisessa kaupungissa tämä tarkoittaa 25 asuntoa/vuosi.
Hesarin luvut on väärät. Tässä oikeansuuntaista lukua:
http://yle.fi/uutiset/vasaran_alle_joutuneet_omakotitalot_heijastuvat_asuntokauppaan_oulussa/7330597
Vuonna 2013 koko maassa ulosmitatut ok-talot ja asunto-osakkeet yhteensä yli 16 tuhatta kpl. Pelkästään Oulussa ulosmitattu yhteensä yli 500 ok-taloa ja asunto-osaketta.
On suuria luvut, oli kumpi hyvänsä.
Mitä luulette, onko odotettavissa määrän räjähdysmäinen kasvu, sen jälkeen kun satojen tuhansien talouksien lyhennysvapaabuumi loppuu? Jos lyhennysvapaita käytetään kalliiden/turhien hyödykkeiden ostamiseen, eikä sukanvarteen säästämiseen.
Monillahan on ollut talousvaikeuksia ja lyhennysvapaita on käytetty lainanmaksuvaikeuksien hetkelliseen helpottamiseen.
Voiko tuohon olla joku muu selitys? Tämä tieto pitäisi saada tarkistettua jostain.
Nämä luvut ovat suuria. Lisäksi tuo Helsingin Sanomien uutinen on vastaavaa tasoa kuin vuosi aikaisemmin uutisoitu määrä. Kieltämättä Helsingin Sanomien ilmoittama määrä tuntuu vähäiseltä.
.
Yksi selitys voisi olla, että Helsingin Sanomien uutisessa tilastoidaan vaan pakkohuutokaupassa myydyt asunnot eikä esimerkiksi välittäjien kautta myytyjä asuntoja.
.
Kiinteistöihin joka tapauksessa kuuluvat myös kaikki kesämökit, metsätilat, pellot yms. rakentamattomatkin tontit.
.
Kohteisiin sisältyvät myös yhteisöjen omistamat asunto-osakkeet ja kiinteistöt.
.
Yksi selitys voisi olla, että tuohon on tilastoitu asunto-osakkeeseen ja kiinteistöön tehdyt ulosmittaukset (velkojat) eikä luvuista olisi luettavissa asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen lukumäärä. Silloin uutinen olisi kyllä nolosti kirjoitettu.
"Jos asunto on keskikokoinen ja kaupungin keskustassa, se saadaan yleensä myytyä suhteellisen hyvällä hinnalla. Mutta jos se on syrjäseudulla, hinta voi pudota paljonkin", muun muassa Vantaan asioita hoitava Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottoviraston kihlakunnanvouti Rauno Niemenoja kertoo.
Pakkohuutokauppoja vaikeuttaa se, että taloa ei saa pakkomyydä liian halvalla. Laskevien markkinoiden aikana tuo vaatimus on paha. Konkanneella yrittäjällä saattaa olla talo kiinnitettynä vaikka 500 000 euron lainaan, velkasaldoa jäljellä 400 000. Aikanaan talo on pankin toimesta todettu silloin olleen 500 000 arvoinen, mutta enää siitä ei saa kuin 300 000 ja sekin on kovan työn tai onnen takana.
Pankit tosiaan antoivat nimenomaan yrittäjille hämmästyttäviä lainasummia omakotitaloa vastaan. Ne eivät olleet missään suhteessa edes silloiseen talon käypään arvoon, saati nykyään. Pankkien toiminnan toisaalta ymmärsi, kiikunkaakun -yrittäjältä saa aivan eri korkoa kiskottua kuin asuntovelalliselta, helposti puhutaan 5-7% vuosikoroista.
Vasaran pauke kaikuu ympäri Suomen asuntoalueiden kuin parhaan rakennusbuumin ja nousukauden aikoihin ikään. Nyt on vaan se hiuksen hieno ero ettei se pauke tule timpureiden vasaroista vaan ylityöllistettyjen ulosottomiesten. Pankinjohtajan sukulaiset kaartelevat kaikki haaskalla.