Ihmettelin aikaisemmin isopurjeen muotoa, tuli sen verran hyviä kommentteja, että jatkan aloittelijan kysymyksilläni purjeista...
Nyt tutkinnan alla on itseskuuttaava fokka. Nykyinen ST-fokka on mitoiltaan sellainen, että purje ei mene ihan ylös asti, vaan fallikulma on kiskolta/plokilta katsottuna luotisuoraan ylös. Ylhäältä jää vielä 10-15cm hyödyntämättä. Jos purje menisi ylhäällä ihan loppuun asti niin fallikulma menee tavallaan hieman kiskon taakse. Onko tämä normaalia? Kovemmassa kryssissä fokkaa voinee rullata sen verran, että kulmat siirtyvät kiskon eteen. Ja sivutuulilla voisi saada maksimi purjepinta-alan?
Mikä on siis normaalin näköinen ST-fokka ja normalimitoitus, ihan ylös asti, kiskon kohdalle vai vähän sen etupuolelle?
Nyt tutkinnan alla on itseskuuttaava fokka. Nykyinen ST-fokka on mitoiltaan sellainen, että purje ei mene ihan ylös asti, vaan fallikulma on kiskolta/plokilta katsottuna luotisuoraan ylös. Ylhäältä jää vielä 10-15cm hyödyntämättä. Jos purje menisi ylhäällä ihan loppuun asti niin fallikulma menee tavallaan hieman kiskon taakse. Onko tämä normaalia? Kovemmassa kryssissä fokkaa voinee rullata sen verran, että kulmat siirtyvät kiskon eteen. Ja sivutuulilla voisi saada maksimi purjepinta-alan?
Mikä on siis normaalin näköinen ST-fokka ja normalimitoitus, ihan ylös asti, kiskon kohdalle vai vähän sen etupuolelle?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Empä ole koskaan tavannut hyvin vetävää itseskuuttaavaa, se ei vaan toimi. Minä käytän kolmos tai kakkos genuaa, ne toimii ja vetää kunnolla, toki vähän työläämpi käyttää mutta huomattavasti parempi. Isossa veneessä taas on staysail joka vetää paremmin luovissa mitä genua eikä kampea pahasti joten voi käyttää purjeiden yhteisvaikutusta hyväksi paremmin, eli saadaan purjeidee välille siisti sola joten virtaus paranee ja näin myös veto huomattavasti
Itselläni on kaksi st-fokkaa. Toinen on maksimimitoituksella. Ts. menee ylös asti, ahvenselkä ja ensimmäiset reiät tulevat kiskon yli. Ts. niitä ei voi käyttää. Toinen on suunniteltu kovemmille tuulille (12 -18 m/s 85 % LP). Se jää topista vajaaksi ja ei mene kiskon yli. Molemmat vetävät hyvin.
Ok, hyvä tieto! Uskon, että veneessämme riittää ST-fokka vallan mainiosti ja hyvä purje vetää varmasti riittävän hyvin. Tuli vaan ajatus tuon mitoituksesta, kun nykyinen jää vajaaksi...Jos sen tekisi kuitenkin maksimimitoilla ja tarvittaessa rullaa hieman sisään? Etureunaan kannattaa ilmeisesti teettää paksunnokset.
Mikä idea on suunnitella itseskuuttaava fokka rullattavaksi?. Jos ajatus on pienentää purjepintaa ja välttää ison reivaamista niin idea luultavasti on pielessä. Rullattu ST- fokka merkitsee myös väärää skuuttipistettä topaukset etuliikissä= tehot saattaa olla tuulen teillä. Itse pitäisin fokan semmoisenaan ja reivaisin isoa. Sillä aikanaan Diva 39:llä pärjäsin Suomen saaristossa ja Pohjanmerellä niin hyvin, ettei genoaa tai myrskyfokkaa tullut käytettyä kertaakaan.
Osaako joku sanoa, toimiiko uudet rullalaitteet paremmin, kun ei rullata halssikulmasta vaan se on vapaasti pyörivä ja rullaus tapahtuu foililla.
Ei ole ajatus välttää reivaamista. rullalaite on veneessä eikä sitä ole aikomusta vaihtaa pois. Ajatus heräsi siitä, kun nykyinen st-fokka ei mene ihan ylös asti, ja aikaisemmassa ketjussa tuli mietteitä purjeiden koon maksimoimisesta. Eli jos muutaman kerran kietaistuna fokka olisikin sopiva tiukkaan skuuttaamiseen...
samoja ajatuksia ollut minulla, eli rullalla oleva itseskuuttava fokka on aika pieni, jos tekisi sen suuremmaksi, niin myötäisessä etc voisi päästää enemmän ulos, tiukassa luovissa sitten olisi rullattava jonkin verran että ei jää löysälle (kompromissi tietysti), tai että edes purje menisi kokonaan ylös ja olisi maksimi kokoinen, nykyinen kun vetää sen verran huonosti.
Hyvät Herrat aloittelija ja pikkuvokka:
1. Rullalla olevaa ST fokkaa EI voida reivata. Unohtakaa koko ajatus siitä samantien. Voisin seliittää miksi, mutta tyydyn toteamaan että syy löytyy ST fokan skuuttipisteen rajallisesta säätömahdollisuudesta.
2. Unohtakaa myös samantien ajatus ST fokasta johon tulee Rullaustoppaus. Koska Rullattavaa ST fokkaa ei voida reivata, niin toppauskin on täysin turha.
3. Ketjussa on puhuttu moderneista rullalaitteista jossa halssikulman ja topin kiinnitykset pyörivät leikarilla. Tämä ei itse asiassa ole kovin uusi juttu. Monet rullalaitteet ovat olleet tällaisia jo vuosia. Niin tai näin. Järjestelmän ajatus lähtee siitä että purjetta voi yrittää laitistaa rullaamalla profiilia vaikkapa kierros jolloin purje latistu keskeltä. Tätä voidaan kokeilla yhtä lailla Rullattavassa ST fokassa kuin Rullagenuassakin. Tätä ei kutsuuisi reivaamiseksi, vaan latistamiseksi. Toimiiko tämä latistaminen okeasti? Siitä voidaan olla montaa mieltä ja lienee tapuskohtainen asia. Itse pidän keulahaurksen suristamista runsaalla hekin vetämisellä paremapana keinona latistaa keulapurjetta tuulen yltyessä. Vasta tämän jälkeen kierroksen rullaaminen tulee ajankohtaiseksi.
4. Ketjussa puhutaan myös 105% fokan reivaamisesta ST fokaksi. Onnistuuko tämä vai ei on venekohtainen asia joka riippuu täysin kokonaisgeometriasta. Tavllisempaa on että EI onnistu kuin että onnistuu. Myös sellaisissa veneissä missä tämä on mahdollista, on muistettava että purje pienenee rullatessa myös siten että effektiivinen etuliikin pituus pienenee sekä ylhäältä että alhaalsta. Tarkoittaa että ST fokaksi reivattu 105% fokka on kovin pieni ennen kuin skuutti osuu ST kiskoon. Tätä pieneksi rullattua "ST-Fokkaa" ei siis voida pinta-alansa puolesta pitää yhtä tehokkaana kuin ST Fokaksi tehtyä purjetta. Kuulostaako monimutkaiselta? Ei se sitä ole. Ottakaa kynä ja paperi esille ja hahmotelkaa itse....
5 Ketjun aloittaja kysyy onko normaalia että ST fokan toppi on pisteessä joka on luotisuraan ylöspäin, onko normaalia että toppi on taaempana vai onko normaalia että piste on edempänä. Vastaus on KYLLÄ. Kaikki asennot ovat normaaleja ja riippuvat maston kallistuskulmasta. Eri tyyppisissä mastoissa on erillaiset kallistukset, ja siksi kaikkea voi pitää normaalina.
Rullattavassa purjeessa ihanne on että etuliikin pituus ei jää kovin paljon vajaaksi. Tämä liittyy rullalaitteen toimivuuteen. Jos purje on kovin vajaa, riksit että nostin kiertyy keulaharuksen ympäri kun rullaat purjetta sisää kasvaa. Rullaltaitteiden manualeissa kerrotaan että jos purje on vajaa, niin purjeen ja yläleikarin väliin voidaan laittaa jatkolenkki. Remmi, vaijeri, köyden pätkä. Kaikki toimivat ja ajavat samaa asiaa. Saman tampin voi tietysti niin halutessa lisätä alas. 10-15 cm vajaa etuliikki ei vielä ole kovin dramaattisen lyhyt. Absoluuttisten senttimetrien sijaan järkevämpää on puhua prosenteista. 10 cm voi olla paljon pienessä veneessä, mutta ei ole yhtään mitään isommassa veneessä. Purjesuunnittelussa pitää jättää heiman turvamarginaalia ja purjeessa pitää olla kiristysvaraa. Kiristysvaraan kuuluu myös kankaan venymävara. Kankaasta riippuen sitä voidaan venyyttää aina yhteen prosenttiin saakka. Yksi prosentti on kylläkin jo rajoilla. Kangas ei palaudu enää entiselleen jos kangasta on venytetty yli prosentin (Dacron). Et kerro millä nostinkireydellä purjeesi on 10-15 cm vajaa, joten en osaa sanoa onko se tavallista enemmän. Et kerro minkäkokoisesta purjeesta/veneestä on kyse. Siksi ei voi tietää onko se vajaa vai ei. Jos pitäisi arvata, niin sanoisin että ei tuo pahalta kuulosta.
Ai niin. Yksi asia vielä. Jokaisen purjeen etuliikkiköysi kutustuu vuosien varrella. Purje joka on mennyt tappiin asti uutena, ei tee sitä (ilman reilua nostimen kiristämistä) enää muutaman kauden jälkeen.
Tästä kaikeista ketjun aloittaja voi varmaan päätellä että normaali etuliikin pituus on ylös asti josta vähennetään venymävara ja hieman turvamarginaalia.
Purjeentekijä kirjoittaa asiaa. Kun aloittajan intressi oli mahdollisimman suuri pinta-ala niin lyhyt vastaus olisi: rullalaite pois. Mittasin oman rullani halssikulman korkeudeksi 50 cm ja jos fallin vetää maston kehrälle asti niin leikarin korkeus vie 20 cm. Furlerin poistaminen pidentäisi St- fokan etuliikkiä 70cm ja purje olisi kannessa ja tehokkaampi. Avotuulessa voi saada lisää tehoa skuuttaamalla ulos esim varvaslistaan.
Jos tarkoitus oli purjehtia kryssiä fokka osin rullattuna niin etuliikki lyhenisi joka tapauksessa lähtötilanteen 10-15cm:stä lisää.
Mielestäni sitä kiskoa ei kannata käyttää kuin kryssillä. Linkin videolla on käytössä ns. tuplaskuutit (kisko ei käytössä kuvaustilanteessa) ja kohtaamiskulma jotain kryssin ja sivutuulen väliltä. Nopeus kivasti hiukan yli runkonopeuden GPS:n mukaan, vaikka fokan muoto ei varmasti paras mahdollinen olekaan.
https://youtu.be/wnM8OHqSgB0?t=1m58s