20.12.2004 11:15
Kokoomuksen ryhmäpuhe turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen esitti Kokoomuksen ryhmäpuheessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon palautekeskustelun yhteydessä maamme turvallisuuspolitiikan linjalle selkeää määrittelyä. Sen mukaan Suomea ei enää voi pitää perinteisessä mielessä sotilaallisesti liittoutumattomana maana, sillä Suomi on sitoutunut EU:n arvoyhteisöön, johon kuuluvat mm. solidaarisuuslauseke ja turvatakuut.
Kansanedustaja Jyrki Katainen Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Valtioneuvoston selonteko turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 2004 Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan palautekeskustelussa 20.12.2004
Herra puhemies,
tänään käsiteltävässä selonteossa osoitetaan, että Suomen turvallisuuden edistäminen edellyttää tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä. Sen ydin on Euroopan unionissa.
Tämä suomalaisia puolueita laajalti yhdistävä näkemys on selonteon merkittävin linjaus ja ansio.
Hallitus ei kuitenkaan suuntaa katsettaan tulevaisuuteen vaan tyytyy enemmänkin nykytilan kuvaamiseen. Laveasta ja keskeisiä kysymyksiä sivuuttavasta analyysistä ei seuraa johtopäätöksiä.
Ulkoasiainvaliokunta päätyi samaan näkemykseen omassa kriittisessä lausunnossaan. Valiokunnan kritiikki oli rakentavaa, syvälliseen analyysiin pohjautuvaa ja kaikki puolueet yhdistävää. Kriittinen arvio ei siis ollut hallitus-oppositio asemaan perustuvaa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Kauko Juhantalon mukaan Puolustusvaliokunta sen sijaan keskittyi hallituksen tukemiseen. Tämä esti joissakin kohtaa rakentavien ja eteenpäin katsovien kriittisten arvioiden tekemisen mietinnössä.
Suomalaisille on tullut selväksi, että tarjolla on erilaisia ulkopolitiikan painotuksia ja tyylejä. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta pitää saada puhua avoimesti tuoden esiin erilaisia näkemyksiä siitä, mikä Suomelle on parasta. Konsensus on arvokas asia, mutta sen varjolla ei saa estää keskustelua. Kansainvälisen politiikan konsensuksesta on luovuttu jo mm. EU- ja EMU-jäsenyyden yhteydessä. Yhtälailla viime eduskuntavaaleissa näimme kuinka ulkopolitiikka Irak-keskustelun yhteydessä valjastettiin vaaliteemaksi heittäen konsensus romukoppaan.
Kokoomuksen mielestä Suomen ulkopoliittisen linjan on perustuttava realistiselle arviolle ympäröivästä maailmasta ja sen kehityksestä sekä kansallisen edun puolustamiselle.
Oleellisin muutos Neuvostoliiton romahtamista edeltäneisiin vuosiin nähden on ainutlaatuinen voiman keskittyminen yhden suurvallan käsiin.
Suomen kannalta toinen keskeinen kehitys liittyy Euroopan unionin kansainvälisen toimijuuden vahvistumiseen.
Muutoksen keskellä on tärkeää huomata, että kaikki ei muutu: Valtiot ovat edelleen kansainvälisen politiikan keskeisimmät toimijat.
Valtiokeskeisyys asettaa rajat niin globalisaation hallinnalle kuin Yhdistyneiden kansakuntienkin toimintakyvylle. Voimapolitiikka vaikuttaa edelleen valtioiden turvallisuuspolitiikkaan.
Kokoomuksen mielestä Euroopan unionin on oltava aktiivinen liittolainen Yhdysvalloille: Näin meillä on mahdollisuus sitouttaa Yhdysvallat liittolaissuhteeseen ja pyrkiä vaikuttamaan mm. siihen kuinka USA:n voimaa käytetään. Tätä kehitystä Suomen on syytä EU:ssa edistää sen sijaan, että vahvistamme Yhdysvalloista etäännyttävää linjaa.
Valtiokeskeisyyden huomioivaan analyysiin kuuluu myös realistinen arvio Venäjän tavoitteista.
Venäjän sisäinen kehitys ei ole kaikilta osin kulkenut toivottuun demokratiaa ja oikeusvaltiota vahvistavaan suuntaan. Ulkopolitiikassaan se pyrkii luonnollisesti oman vaikutusvaltansa kasvattamiseen. Venäjä tarvitsee Euroopan unionia, mutta EU:n yhtenäisyys ei aina näytä olevan sen intresseissä. Suomen etujen mukaista on, että EU kykenee jatkossa toteuttamaan rakentavaa, mutta samalla johdonmukaista politiikkaa suhteessa itäiseen naapurustoonsa. Venäjällä ja EU:lla on paljon yhteisiä intressejä, mutta myös ongelmia. Kuten UaV lausunnossaan toteaa: Venäjä ja IVY-alue ovat Suomelle monien uudentyyppisten uhkien lähde ja välittymisreitti.
Suomen ulkopolitiikan nykyisiin painotuksiin näyttää vaikuttavan arvio, jonka mukaan kaikkia valtioita yhdistävät yhteiset ongelmat ja edut. Tämän näkemyksen mukaan epäkohdat voidaan korjata yhteisissä globaaleissa instituutioissa kuten YK:ssa. Todellisuudessa kehitys kohti globalismia ei ole vielä lähimainkaan näin pitkällä.
Kritiikkiämme ei pidä ymmärtää väärin: Kokoomus pitää YK:n aseman vahvistamista tärkeänä, mutta peräänkuuluttaa valtioiden roolin ja todellisen luonteen huomioivaa realismia Suomen ulkopolitiikan painotuksiin.
Hallituksen EU-linjaa voi perustellusti kuvata vastentahtoiseksi sopeutumispolitiikaksi. Hallitus on jarrutellut yhteistyön tiivistämistä, mutta aina hävityn erän jälkeen pyrkinyt sopeutumaan uusiin yhteistyömuotoihin ja päätöksiin. Suurin ongelma tässä linjassa on, että tällöin Suomi ei ole kehitystä eteenpäin vievä ja sen suuntaan aktiivisesti vaikuttava toimija. Kokoomuksen huolen ja hallituksen toimintatapojen kuvaamiseksi on syytä muistaa viimevuotinen keskustelu EU:n puolustusratkaisuista.
Kokoomushan ennusti lokakuussa 2003, että HVK:ssa ”syntyy uusia puolustuspoliittisia ratkaisuja ja että Suomen on siis lähiaikoina otettava niihin kantaa”. Vaadimme keskustelua Suomen linjasta.
Pääministeri ja ulkoministeri eivät yhtyneet näkemykseemme vaan totesivat, ettei asia ole ajankohtainen ainakaan pariin kolmeen vuoteen.
(Esim. Keskustelu: Valtioneuvoston selonteko konventin tuloksista ja valmistautumisesta hallitusten väliseen konferenssiin 1.10.2003 sekä Helsingin Sanomat 4.10.2003)
Hallitus oli väärässä. Asiat etenivät unionissa juuri niin nopeasti kuin kokoomus oli ennustanut.
Nyt käsiteltävässä selonteossa Suomi katsoo keskinäisen avunantovelvoitteen ja yhteistyön vahvistavan Euroopan turvallisuutta.
Hallituksen syksyinen virhearvio vaikeuttaa nyt realistisen ja tosiasioihin pohjautuvan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen keskustelun käymistä maassamme. Se kulminoituu kysymykseen siitä, onko Suomi edelleen sotilaallisesti liittoutumaton. Hallituksen on viime syksyn vakuuttelujen jälkeen vaikeaa tunnustaa, että Suomi on tosiasiallisesti luopunut perinteisestä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ilman avointa keskustelua.
Kokoomus esittää maamme turvallisuuspolitiikan linjalle selkeää määrittelyä. Mielestämme EU:n luonnetta voidaan kuvata paitsi turvallisuus- myös puolustusyhteisöksi. Olemme saaneet muilta jäsenmailta turvatakuut ja sitoutuneet auttamaan toisia mahdollisen hädän hetkellä.
Teen seuraavan lausumaehdotuksen: Eduskunta toteaa että, Suomi on sitoutunut EU:n arvoyhteisöön, johon kuuluvat mm. solidaarisuuslauseke ja turvatakuut. Tämän vuoksi Suomea ei enää voi pitää perinteisessä mielessä sotilaallisesti liittoutumattomana maana.
Itse selonteonkin mukaan turvatakuulauseke ”vahvistaa unionin keskinäistä solidaarisuutta”. Sen tarkemmin hallitus ei turvatakeita analysoi. Myös puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnat kiinnittivät huomiota tähän merkittävään puutteeseen. Kokoomus edellyttää, samalla tavoin kuin puolustusvaliokuntakin, että hallitus selvittää eduskunnalle, mikä on turvatakuuartiklan todellinen merkitys Suomelle.
Parlamentaarisen työryhmän suositusten vastaisesti hallitus ei ole sisällyttänyt rauhanturvalain muuttamisen linjauksia selontekoon. Muutosten tarpeellisuudesta ei pitäisi olla epäselvyyttä.
Mielestämme Suomen on voitava osallistua EU:n kriisinhallinta operaatioihin sellaisessakin tilanteessa, että YK:n turvallisuusneuvosto – käytännössä sen viisi pysyvää jäsentä – eivät ole kyenneet antamaan sille YK:n valtuutusta. Lähtökohtana EU:lla luonnollisesti on YK:n mandaatti.
Myös Puolustusvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota samaan ongelmaan todetessaan ”…ettei kaikissa tilanteissa operaation kiireellisyyden tai turvaneuvoston eturistiriitojen vuoksi ole mahdollista saada YK:n valtuutusta”. Tästä oikeasta huomiosta johtuen eduskunnan on syytä tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Teen seuraavan lausumaehdotuksen: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tuo vuoden 2005 aikana eduskunnalle esityksen rauhanturvalain muuttamiseksi siten, että Suomen osallistuminen Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin on mahdollista myös ilman YK:n, sen erityisjärjestöjen tai ETYJ:n valtuutusta. Operaatioihin osallistuminen edellyttää aina YK:n peruskirjan periaatteiden toteutumista.
Eduskunnan vaikutusmahdollisuuden turvaaminen on olennaista kriisinhallintaoperaatioista päätettäessä.
Kaikille operaatioille, olivatpa ne EU:n, Naton tai vaikkapa YK:n valtuuttamia, sovitaan säännöt voimankäytöstä. Suomen tulee muokata oma lainsäädäntönsä sellaiseksi, että voimme osallistua myös laajempaa voimankäyttöä edellyttäviin operaatioihin.
Kuten ulkoasiainvaliokunta toteaa, selonteossa ei ole arvioitu riittävästi Yhdysvaltojen ja EU:n sekä Naton roolia ja tapahtuneita muutoksia eurooppalaisessa turvallisuuspolitiikassa. Myös Naton ja EU:n välistä suhdetta olisi pitänyt arvioida perusteellisemmin. Kokoomuksen mielestä hallituksen tulisi tuottaa perusteellinen selvitys NATO -jäsenyyden poliittisista ja sotilaallisista vaikutuksista.
Lähetekeskustelussa Kokoomus hämmästeli hallituksen päätöstä hylätä parlamentaarisen turvallisuustyöryhmän yksimielisesti muotoilema Nato – optio. Kokoomuksen linja on ollut johdonmukainen. Kuten lähetekeskustelussa totesin, Kokoomus on sitoutunut Rantamuotion työryhmän linjauksin, mutta tulevaisuudessa näemme, että Nato-jäsenyys vahvistaisi maamme kansainvälispoliittista asemaa ja turvallisuuttamme.
Kokoomus totesi jo lähetekeskustelussa arvostavansa hallituksen halua ylläpitää puolustusvoimien toimintakykyä säilyttämällä puolustusmäärärahat nykyisellä tasolla vuoteen 2012. Raamit ovat tiukat. Itsenäinen, uskottava puolustus ei ole asejärjestelmien kehittyessä ja käyttömenojen kasvaessa helposti ratkaistava yhtälö.
Selonteko perustuu linjaukselle, jonka mukaan puolustusvoimissa joudutaan merkittäviin varikko ja varuskunta supistuksiin. Tämä selonteko on kuitenkin ensimmäinen, jossa hallitus ei kerro eduskunnalle avoimesti suunnittelemistaan rationalisointi toimenpiteistä kohteet nimeten.
Kokoomus suhtautuu kriittisesti hallituksen päätökseen luopua jalkaväkimiinoista nopealla aikataululla. Tuemme puolustusvoimille tarjottua mahdollisuutta kompensoida niiden poistuminen korvaavilla järjestelmillä. Käyttökelpoisia miinoja ei kuitenkaan pitäisi ennen aikaisesti hävittää.
Herra puhemies,
Suomalainen keskustelu ulkopolitiikan linjasta on saanut modernille ja avoimelle eurooppalaiselle demokratialle kuuluvia piirteitä.
Menneisyyden kaiut tai selonteon puutteetkaan eivät merkitse sitä, etteikö Suomen turvallisuustilanne olisi vakaa myös näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa
Kokoomuksen ryhmäpuhe turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen esitti Kokoomuksen ryhmäpuheessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon palautekeskustelun yhteydessä maamme turvallisuuspolitiikan linjalle selkeää määrittelyä. Sen mukaan Suomea ei enää voi pitää perinteisessä mielessä sotilaallisesti liittoutumattomana maana, sillä Suomi on sitoutunut EU:n arvoyhteisöön, johon kuuluvat mm. solidaarisuuslauseke ja turvatakuut.
Kansanedustaja Jyrki Katainen Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Valtioneuvoston selonteko turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 2004 Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan palautekeskustelussa 20.12.2004
Herra puhemies,
tänään käsiteltävässä selonteossa osoitetaan, että Suomen turvallisuuden edistäminen edellyttää tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä. Sen ydin on Euroopan unionissa.
Tämä suomalaisia puolueita laajalti yhdistävä näkemys on selonteon merkittävin linjaus ja ansio.
Hallitus ei kuitenkaan suuntaa katsettaan tulevaisuuteen vaan tyytyy enemmänkin nykytilan kuvaamiseen. Laveasta ja keskeisiä kysymyksiä sivuuttavasta analyysistä ei seuraa johtopäätöksiä.
Ulkoasiainvaliokunta päätyi samaan näkemykseen omassa kriittisessä lausunnossaan. Valiokunnan kritiikki oli rakentavaa, syvälliseen analyysiin pohjautuvaa ja kaikki puolueet yhdistävää. Kriittinen arvio ei siis ollut hallitus-oppositio asemaan perustuvaa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Kauko Juhantalon mukaan Puolustusvaliokunta sen sijaan keskittyi hallituksen tukemiseen. Tämä esti joissakin kohtaa rakentavien ja eteenpäin katsovien kriittisten arvioiden tekemisen mietinnössä.
Suomalaisille on tullut selväksi, että tarjolla on erilaisia ulkopolitiikan painotuksia ja tyylejä. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta pitää saada puhua avoimesti tuoden esiin erilaisia näkemyksiä siitä, mikä Suomelle on parasta. Konsensus on arvokas asia, mutta sen varjolla ei saa estää keskustelua. Kansainvälisen politiikan konsensuksesta on luovuttu jo mm. EU- ja EMU-jäsenyyden yhteydessä. Yhtälailla viime eduskuntavaaleissa näimme kuinka ulkopolitiikka Irak-keskustelun yhteydessä valjastettiin vaaliteemaksi heittäen konsensus romukoppaan.
Kokoomuksen mielestä Suomen ulkopoliittisen linjan on perustuttava realistiselle arviolle ympäröivästä maailmasta ja sen kehityksestä sekä kansallisen edun puolustamiselle.
Oleellisin muutos Neuvostoliiton romahtamista edeltäneisiin vuosiin nähden on ainutlaatuinen voiman keskittyminen yhden suurvallan käsiin.
Suomen kannalta toinen keskeinen kehitys liittyy Euroopan unionin kansainvälisen toimijuuden vahvistumiseen.
Muutoksen keskellä on tärkeää huomata, että kaikki ei muutu: Valtiot ovat edelleen kansainvälisen politiikan keskeisimmät toimijat.
Valtiokeskeisyys asettaa rajat niin globalisaation hallinnalle kuin Yhdistyneiden kansakuntienkin toimintakyvylle. Voimapolitiikka vaikuttaa edelleen valtioiden turvallisuuspolitiikkaan.
Kokoomuksen mielestä Euroopan unionin on oltava aktiivinen liittolainen Yhdysvalloille: Näin meillä on mahdollisuus sitouttaa Yhdysvallat liittolaissuhteeseen ja pyrkiä vaikuttamaan mm. siihen kuinka USA:n voimaa käytetään. Tätä kehitystä Suomen on syytä EU:ssa edistää sen sijaan, että vahvistamme Yhdysvalloista etäännyttävää linjaa.
Valtiokeskeisyyden huomioivaan analyysiin kuuluu myös realistinen arvio Venäjän tavoitteista.
Venäjän sisäinen kehitys ei ole kaikilta osin kulkenut toivottuun demokratiaa ja oikeusvaltiota vahvistavaan suuntaan. Ulkopolitiikassaan se pyrkii luonnollisesti oman vaikutusvaltansa kasvattamiseen. Venäjä tarvitsee Euroopan unionia, mutta EU:n yhtenäisyys ei aina näytä olevan sen intresseissä. Suomen etujen mukaista on, että EU kykenee jatkossa toteuttamaan rakentavaa, mutta samalla johdonmukaista politiikkaa suhteessa itäiseen naapurustoonsa. Venäjällä ja EU:lla on paljon yhteisiä intressejä, mutta myös ongelmia. Kuten UaV lausunnossaan toteaa: Venäjä ja IVY-alue ovat Suomelle monien uudentyyppisten uhkien lähde ja välittymisreitti.
Suomen ulkopolitiikan nykyisiin painotuksiin näyttää vaikuttavan arvio, jonka mukaan kaikkia valtioita yhdistävät yhteiset ongelmat ja edut. Tämän näkemyksen mukaan epäkohdat voidaan korjata yhteisissä globaaleissa instituutioissa kuten YK:ssa. Todellisuudessa kehitys kohti globalismia ei ole vielä lähimainkaan näin pitkällä.
Kritiikkiämme ei pidä ymmärtää väärin: Kokoomus pitää YK:n aseman vahvistamista tärkeänä, mutta peräänkuuluttaa valtioiden roolin ja todellisen luonteen huomioivaa realismia Suomen ulkopolitiikan painotuksiin.
Hallituksen EU-linjaa voi perustellusti kuvata vastentahtoiseksi sopeutumispolitiikaksi. Hallitus on jarrutellut yhteistyön tiivistämistä, mutta aina hävityn erän jälkeen pyrkinyt sopeutumaan uusiin yhteistyömuotoihin ja päätöksiin. Suurin ongelma tässä linjassa on, että tällöin Suomi ei ole kehitystä eteenpäin vievä ja sen suuntaan aktiivisesti vaikuttava toimija. Kokoomuksen huolen ja hallituksen toimintatapojen kuvaamiseksi on syytä muistaa viimevuotinen keskustelu EU:n puolustusratkaisuista.
Kokoomushan ennusti lokakuussa 2003, että HVK:ssa ”syntyy uusia puolustuspoliittisia ratkaisuja ja että Suomen on siis lähiaikoina otettava niihin kantaa”. Vaadimme keskustelua Suomen linjasta.
Pääministeri ja ulkoministeri eivät yhtyneet näkemykseemme vaan totesivat, ettei asia ole ajankohtainen ainakaan pariin kolmeen vuoteen.
(Esim. Keskustelu: Valtioneuvoston selonteko konventin tuloksista ja valmistautumisesta hallitusten väliseen konferenssiin 1.10.2003 sekä Helsingin Sanomat 4.10.2003)
Hallitus oli väärässä. Asiat etenivät unionissa juuri niin nopeasti kuin kokoomus oli ennustanut.
Nyt käsiteltävässä selonteossa Suomi katsoo keskinäisen avunantovelvoitteen ja yhteistyön vahvistavan Euroopan turvallisuutta.
Hallituksen syksyinen virhearvio vaikeuttaa nyt realistisen ja tosiasioihin pohjautuvan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen keskustelun käymistä maassamme. Se kulminoituu kysymykseen siitä, onko Suomi edelleen sotilaallisesti liittoutumaton. Hallituksen on viime syksyn vakuuttelujen jälkeen vaikeaa tunnustaa, että Suomi on tosiasiallisesti luopunut perinteisestä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ilman avointa keskustelua.
Kokoomus esittää maamme turvallisuuspolitiikan linjalle selkeää määrittelyä. Mielestämme EU:n luonnetta voidaan kuvata paitsi turvallisuus- myös puolustusyhteisöksi. Olemme saaneet muilta jäsenmailta turvatakuut ja sitoutuneet auttamaan toisia mahdollisen hädän hetkellä.
Teen seuraavan lausumaehdotuksen: Eduskunta toteaa että, Suomi on sitoutunut EU:n arvoyhteisöön, johon kuuluvat mm. solidaarisuuslauseke ja turvatakuut. Tämän vuoksi Suomea ei enää voi pitää perinteisessä mielessä sotilaallisesti liittoutumattomana maana.
Itse selonteonkin mukaan turvatakuulauseke ”vahvistaa unionin keskinäistä solidaarisuutta”. Sen tarkemmin hallitus ei turvatakeita analysoi. Myös puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnat kiinnittivät huomiota tähän merkittävään puutteeseen. Kokoomus edellyttää, samalla tavoin kuin puolustusvaliokuntakin, että hallitus selvittää eduskunnalle, mikä on turvatakuuartiklan todellinen merkitys Suomelle.
Parlamentaarisen työryhmän suositusten vastaisesti hallitus ei ole sisällyttänyt rauhanturvalain muuttamisen linjauksia selontekoon. Muutosten tarpeellisuudesta ei pitäisi olla epäselvyyttä.
Mielestämme Suomen on voitava osallistua EU:n kriisinhallinta operaatioihin sellaisessakin tilanteessa, että YK:n turvallisuusneuvosto – käytännössä sen viisi pysyvää jäsentä – eivät ole kyenneet antamaan sille YK:n valtuutusta. Lähtökohtana EU:lla luonnollisesti on YK:n mandaatti.
Myös Puolustusvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota samaan ongelmaan todetessaan ”…ettei kaikissa tilanteissa operaation kiireellisyyden tai turvaneuvoston eturistiriitojen vuoksi ole mahdollista saada YK:n valtuutusta”. Tästä oikeasta huomiosta johtuen eduskunnan on syytä tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Teen seuraavan lausumaehdotuksen: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tuo vuoden 2005 aikana eduskunnalle esityksen rauhanturvalain muuttamiseksi siten, että Suomen osallistuminen Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin on mahdollista myös ilman YK:n, sen erityisjärjestöjen tai ETYJ:n valtuutusta. Operaatioihin osallistuminen edellyttää aina YK:n peruskirjan periaatteiden toteutumista.
Eduskunnan vaikutusmahdollisuuden turvaaminen on olennaista kriisinhallintaoperaatioista päätettäessä.
Kaikille operaatioille, olivatpa ne EU:n, Naton tai vaikkapa YK:n valtuuttamia, sovitaan säännöt voimankäytöstä. Suomen tulee muokata oma lainsäädäntönsä sellaiseksi, että voimme osallistua myös laajempaa voimankäyttöä edellyttäviin operaatioihin.
Kuten ulkoasiainvaliokunta toteaa, selonteossa ei ole arvioitu riittävästi Yhdysvaltojen ja EU:n sekä Naton roolia ja tapahtuneita muutoksia eurooppalaisessa turvallisuuspolitiikassa. Myös Naton ja EU:n välistä suhdetta olisi pitänyt arvioida perusteellisemmin. Kokoomuksen mielestä hallituksen tulisi tuottaa perusteellinen selvitys NATO -jäsenyyden poliittisista ja sotilaallisista vaikutuksista.
Lähetekeskustelussa Kokoomus hämmästeli hallituksen päätöstä hylätä parlamentaarisen turvallisuustyöryhmän yksimielisesti muotoilema Nato – optio. Kokoomuksen linja on ollut johdonmukainen. Kuten lähetekeskustelussa totesin, Kokoomus on sitoutunut Rantamuotion työryhmän linjauksin, mutta tulevaisuudessa näemme, että Nato-jäsenyys vahvistaisi maamme kansainvälispoliittista asemaa ja turvallisuuttamme.
Kokoomus totesi jo lähetekeskustelussa arvostavansa hallituksen halua ylläpitää puolustusvoimien toimintakykyä säilyttämällä puolustusmäärärahat nykyisellä tasolla vuoteen 2012. Raamit ovat tiukat. Itsenäinen, uskottava puolustus ei ole asejärjestelmien kehittyessä ja käyttömenojen kasvaessa helposti ratkaistava yhtälö.
Selonteko perustuu linjaukselle, jonka mukaan puolustusvoimissa joudutaan merkittäviin varikko ja varuskunta supistuksiin. Tämä selonteko on kuitenkin ensimmäinen, jossa hallitus ei kerro eduskunnalle avoimesti suunnittelemistaan rationalisointi toimenpiteistä kohteet nimeten.
Kokoomus suhtautuu kriittisesti hallituksen päätökseen luopua jalkaväkimiinoista nopealla aikataululla. Tuemme puolustusvoimille tarjottua mahdollisuutta kompensoida niiden poistuminen korvaavilla järjestelmillä. Käyttökelpoisia miinoja ei kuitenkaan pitäisi ennen aikaisesti hävittää.
Herra puhemies,
Suomalainen keskustelu ulkopolitiikan linjasta on saanut modernille ja avoimelle eurooppalaiselle demokratialle kuuluvia piirteitä.
Menneisyyden kaiut tai selonteon puutteetkaan eivät merkitse sitä, etteikö Suomen turvallisuustilanne olisi vakaa myös näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa
Vastaukset 17
Vanhimmat
Aikuisia jotka naureskellen kehuskelevat jälkikasvun töllön töitä, pidetään vastuuttomampina kuin markakorvaista jälkikasvuaan.
Kokoomuksella taitaa olla todella surkea herraonni ?
Siinä missä Ville Itälä osoitti jo lakimiehen koulutuksen antamaa selkeää harkintaa, siinä uusi puheenjohtaja tölvii ja häiritsee ja heittää surutta romukoppaan puolueen edellisessä hallituksessa ottamia linjauksia.
Uusi puheenjohtaja viis veisaa puolueensa puolustusvaliokunnan jäsenten, kenraalin ja vuorineuvoksen kannoista, kannoista jotka perustuivat edellisen hallituksen yksimielisiin linjauksiin.
Uusi puheenjohtaja saivartelee liittoutumattomuus käsitteellä, hän ei halua ymmärtää suomen kielen selviä merkityksiä; kun Suomi ei ole sotilasliiton jäsen, ei se myöskään ole liittotunut.
Rauhanturvatoimintaan olemme sen sijaan esimerkillisesti osallistuneet jo vuosikymmenten ajan, jo kylmän sodan vuosina.
Vastuuttominta uuden puheenjohtajan toiminnassa on, ettei hänellä ole esittää mitään selkeitä vaihtoehtoja, eikä uusia toimintamalleja.
Nato- jäsenyyttä hän ei hirviä esittää, kansan pelko sentään jotain vaikuttaa.
Mutta onhan hänellä sorja hengenheimolainen, joka ei olekaan mikään "salarakas"
Kas kas, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä oli yksimielinen ryhmäpuheenvuoron linjauksista.
P.s. Se tuo eriasteinen fobia jatkuu teillä !
Taas kerran ylennätte mahtavaan lapselliseen tyyliinne itse itsenne.
Asiaan Teillä ei ole sen sijaan mitään sanottavaa.
Ottakaapa nyt kuitenkin selvää mitkä olivat kokoomuslaisten puolustusvaliokunnan jäsenten kannat, kun valiokunta miinakannanottoa sorvasi.
ja eduskunnan oman työryhmän nk. Ranta-Muotion työryhmän kannanotot Suomen liittoutumattomuudesta muuttuneissa Euroopan olosuhteissa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä oli Kataisen puheen takana. Mieti sitä, kun nimittelet ala-arvoisesti nykyistä puheenjohtajaa.
Katainen ei esittänyt mitään, ei yhtään mitään.
Vain pelkkä tölvimistä.
Kokoomuksen jäsenet puolustusvaliokunnassa yhtyivät valiokunnan yhteiseen kannanottoon,
nuo vuorineuvokset ja kenraali.
Katainen ei kokemuksellaan taida heille piisata.
Eikä Suomi tule aluepuolustustaan ja asevelvollisuuttaan hylkäämään.
Jere Lahti oli Jyrki Kataisen yksi näkyvimmistä tukijoista ja käytti puoluekokouksessa hänen puolestaan valittuna henkilönä kannatuspuheenvuoron. Molemmat vuorineuvokset ja prikaatin kenraali olivat tukemassa Kataisen tämänpäiväistä puheenvuoroa.
Anteeksi, mutta olet sinä aika törppö ja tahditon.
Vai että taas meni nimittelyksi.
Mainitsitte tuossa äsken "sananvapauden" ?
Onko "törppöä" ja "tahditonta" olla eri mieltä kanssanne ?
Ettekö todellakaan muista mistä keskustelimme ?
Kysyin jo kahdesti; näiden vuorineuvosten ja prikaatinkenraalin kannanottoja liittoutumattomuuteen ja miinoihin eduskunnan puolustusvaliokunnassa ???
jatkaa omaan lukuusi, koska et tässä, etkä
muutoinkaan pysy itse aiheessa.
Hyvää joulua ja turvallisempaa uutta vuotta !
Mahtavista puheista ja kovista syytöksistä huolimatta, ei taaskaan mitään perusteluja.
Mutta sehän on ollut tapa Teillä, kun eväät loppuvat niin se aihe todellakin muuttuu.
Joulun toivotuksissa olen täydellisen samaa mieltä kanssanne.
Lämpöistä sisältörikasta Joulua ja
Onnellista Uutta-Vuotta
Turvallisuuttamme ei voi juurikaan parantua.
Joululukemiseksi suosittelen Polvisen
viimeistä osaa Paasikiven elämänkerrasta
esittänyt että luovutaan sellaisesta termistä kun liittoutumattomuus.Jos meillä on sovittu että meitä tullaan auttamaan hädän hetkellä ja me voidaan mennä auttamaan jotakin muuta niin kyllähän meillä silloin joku liitto on.Kun nyt sanotaan että ei olla liittouduttu,niin se tavallaan tekee kaikki sopimukset tyhjiksi.
Pitäähän sitä olla jossakin,eikä sillä välillä.
Kataisen takana. Siitähän oli kysymys.
Oliko.
Oli. Oli vuorineuvokset ja prikaatin kenraali sekä
Ilkka Kanerva jne.
Olisihan tuota Jyrkin puhetta voinut vähän tiivistääkin ennen tänne postaamista... ja ottaa siihen kantaa... vai???
Eli aikamoisen selvästi tuli turpiin kokkareille eduskunnan äänestyksessä.
Mikä kookareiden linja todella on?
äänestystulos kertoo, että 165 kansanedustajaa nuoleskelee demareita ja 25 ei nuoleskele.
Siinä on kokoomuksen linja.
Loput kokkareista nuoleekin sitten vain Lipposta!?
Kepu ja demarit taktikoivat viimeisen äänestykseen vasemmistoliiton Laakson ponnen.
Kokoomus sai 50 kasnanedustajaa taakseen sitä
ennen.
Hyvä alku kokoomuksen kasvulle.
Rupesko ne 25 kommunisteiksi sitten sen jälkeen!?
Onnea vaan kokoomuksen kasvulle :)))