Kuka kehtaa enään lasten eteen tulla koululuokkaan.
Eihän nyt kaikki ole vasurilapsia kuitenkaan, joille se jo syötetty malli.
Eihän nyt kaikki ole vasurilapsia kuitenkaan, joille se jo syötetty malli.
Jos opettajat vasuri mielenosoituksessa.
Melkoinen_häpeä
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä sellaisen opettajan koululaiset voivat ollakin kaikki vasureita. Onhan tuo opettaja heidät kasvattanut. Jo ensimmäinen koulupäivänsä on aloitettu tällä laululla:
https://www.youtube.com/watch?v=XjVnbVStaDA
asavallan Presidentin puhe Leninin 100-vuotisjuhlassa Helsingin Yliopistolla 22.4.1970
Arvoisa juhlaväki.
Kaikkialla maailmassa musitetaan tänä päivänä Vladimir Iljitsh Uljanov Leninin satavuotispäivää ja sielläkin, missä hänen työnsä saa osakseen kielteisesti väritettyä arviointia, on pakko tunnustaa tämän valtiomiehen suuri maailmanhistoriallinen merkitys. Meille suomalaisille tämä merkkipäivä on poikkeuksellisen tärkeä, sillä Lenin vaikutti ratkaisevalla tavalla Suomen itsenäisyyden kansanväliseksi tunnustamiseksi.
Leninin osuuden merkitys Suomen itsenäisyyden historiassa on meillä aivan viime aikoihin saakka historioitsijain ja poliittisten kirjoittajien piirissä suuressa määrin riippunut asianomaisen kirjoittajan ideologisesta asenteesta. Sitä tosiasiaa, että Lenin 31.12.1917 allekirjoitti neuvostohallituksen puolesta Suomen itsenäistymistä koskevan tunnustamisen, ei tietenkään haluta kieltää, mutta teon motiivit on usein asetettu kyseenalaisiksi. Milloin selitetään syyksi neuvostovaltion ulkonainen hätätila, milloin sisäinen sekasorto, t.s. hetken poliittisten ja sotilaallisten olosuhteiden mukanaan tuomat näkökohdat. Tällaisessa taktillisiin spekulaatioihin nojautuvassa kirjoittelussa tarkoituksellisesti sivuutetaan asian periaatteellisesti ratkaiseva puoli. Se sisältyy Leninin kansallisuuspolitiikkaan.
Lenin tulkitsi kansojen oikeudet Ranskan vallankumouksen hengessä, vapauden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden hengessä. Hän yhtyi varauksetta II Internationalen Lontoon kongressin v. 1896 hyväksymään päätöslauselmaan, jonka mukaan kaikilla kansoilla ilman poikkeusta tulisi olla oikeus itsenäisen valtion perustamiseen ja itsenäiseen valtiolliseen elämään. Kun Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue Lontoon kongressissa 1903 oli hyväksynyt periaatteen kansojen oikeudesta itsenäisyyteen, se loi pohjan leniniläiselle kansallisuusideologialle, joka oli erittäin keskeisessä asemassa Leninin suhtautumisessa Suomeen. Vuosisadan ensimmäisistä vuosista lähtien Lenin lukuisissa kirjoituksissaan mitä suurimmalla jyrkkyydellä tuomitsi tsaarivallan sortotoimenpiteet Suomea vastaan ja lämpimästi puolusti maan autonomiaa. Tunnustamalla Suomen itsenäisyyden vuoden 1917 viimeisenä päivänä Lenin kruunasi pitkäaikaisen työnsä Suomen autonomian puolustamisessa ja maan itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. Tämä teko oli lisäksi siinä mielessä ratkaisevan tärkeä, että yksikään länsimaa ei katsonut voivansa tunnustaa Suomen itsenäisyyttä ennen neuvostohallituksen myönteistä ratkaisua. On täysin perusteltua todeta, että Leninin kehittämä marxilainen kansallisuusideologia on ollut yhtenä peruskivenä Suomen itsenäisyyden historiassa. Tämä tulee sitäkin selvemmin esiin, kun muistetaan, että Valkoisen Venäjän kenraalit haaveillessaan tsaarihallituksen palauttamista Venäjälle eivät vielä 1919 olleet taipuvaisia mihinkään Suomen itsenäisyyttä koskeviin myönnytyksiin.
Edellä mainitsemani ideologiset asennoitumiset ovat vaikuttaneet mm. sen, että Leninin vaikuttimet Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa ja hänen toimintansa sen jälkeen on aivan viime aikoinakin arvioitu ja tutkittu yksipuolisesti aina vääristelyyn saakka. Siinä seikassa, että Lenin antoi itsenäisyys-tunnustuksen Suomen porvarilliselle hallitukselle, mutta että hän toivoi sosialistista Suomea, on nähty ristiriitaisuutta. Tällöin on unohdettu, että Lenin oli yhteiskunnallisen vallankumouksen johtaja. Mutta kun olosuhteet kehittyivät Suomessa toisin kuin Neuvostoliitossa, hän realistina oli sen valmis ottamaan valtiollisten suhteidemme pohjaksi. Venäjän kommunistisen puolueen VIII edustajakokouksessa 19.3.1919 Lenin sanoi Suomesta: "Joka tapauksessa siellä kaikki tulee käymään toisin kuin meillä. Jos sanoisimme, että emme tunnusta mitään Suomen kansakuntaa, vaan ainoastaan työtätekevät joukot, se olisi mitä täydellisintä hölynpölyä. Ei voida olla tunnustamatta sitä, mikä on olemassa: se pakottaa itse tunnustamaan itsensä."
Mutta Lenin ei olisi ollut kommunisti, jollei hän kansallisuuspolitiikkansa pohjalta lähtien olisi ottanut huomioon Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistisessa Manifestissa v. 1848 esittämän näkökohdan, että kansainvälisen työväenluokan tulisi pyrkiä yhä laajempaan ja läheisempään yhteistyöhön. Tämä pyrkimys on luonnollinen, sen me kaikki ainakin periaatteessa tunnustamme. Se pohjautuu loppujen lopuksi tekniseen kehitykseen. Liikenne, kauppa ja kansainvälinen tiedotus korostavat yhä tehokkaammin kansojen välisen vuorovaikutuksen hyödyllisyyttä. Lenin katsoi, että tämä kehitys oli erikoisesti työväen kannalta edullinen. Sen vuoksi hän puolsi kansojen välistä lähentymistä ja mahdollisimman suurten taloudellisten yhteisöjen luomista. Mutta - ja tämä ehto on mitä tärkein - nämä yhteisöt oli luotava vapaan kansallisen valinnan perusteella ja sitä tietä rakennettava tuleva, koko ihmiskunnan käsittävä yhteistyön yhteiskunta. Lenin siis toivoi ja uskoi, että Suomen ja Venäjän naapurikansat Suomen itsenäistymisen jälkeen paremmin kuin ennen voisiv
Joo...
Tuotapa en hokannutkaan, voihan tosiaan olla että kouluissa aletaan Lenin setää tehdä tunnetuksi.
Mutta vain niitä hyviäpuolia. Miljoonia tappamiaan kansalaisiaan ym, ei maininnan arvoista opettajasta. Vuosia sitten näille opeille, oli USA se pahin.
Neuvostoliitto suunnan näyttäjä maailmassa.
-sivumennen: "opeille".
Tuon voi käsittää ainakin kahdella tavalla.
-joko tarkoittaa opettajaa, tai kommunisti oppeja.
Tässä yhdistyy molemmat. Yhteinen nimittäjä.
Pankkomajuri sekoilee taas. Ehkä jo olisi aika lähteä "petsamoon".
Näe nyt väyrystäkin,ettei tule yksitoikkoiseksi.
Kekkosen poikaakin....heh..he
Lahtarihallituksen koulutuspolitiikkaa tukee 4 % opettajista. 67 % vastustaa. 29 % ei osaa vielä sanoa. Kohta osaa.
Olet kyllä lukenut väärin. Eikai opettajista nyt punikkeja ole noin paljoa.
Jos olisikin, sehän pilassa koko opettajakunta. Millaisia koulukkaat olisi sitten myöhemmin? Työttömiä ja mielenosoittajia.
Teillä punikeilla pahatapa liioitella aina asioista.
"Millaisia koulukkaat olisi sitten myöhemmin? Työttömiä."
Kirjoitustaidostasi päätellen sinullekin taisi käydä melko huonosti
https://www.google.fi/search?q=hillbilly officer&biw=1366&bih=613&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAYQ_AUoAWoVChMIp63pxsb5xwIVAY9yCh3PWAHY#imgrc=QVo48msABzwUlM:
Naisvaltaisesta opetusalasta kaksi kolmannesta äänestää vasemmistoa (mukaan lukien Vihreät) ja yksi kolmasosa kaikkia oikeistopuoluieta yhteensä. Tästä yhdestä kolmasaosasta valtaosa on sivistysporvaristoa. Laura Huhtasaaren kaltaisia tasapainottomia bimboja äänestää se mainittu 4 %.
Tämän ansiosta Suomessa on yksi maailman parhaista ja tasa-arvoisimmista koulutusjärjestelmistä. Ja juuri siksi terve ja isänmaallinen vasemmisto-oppositio on äskettäin laatinut ensimmäisen välikysymyksen Sipilän Lahtarihallitukselle juuri koulutuspolitiikasta, johon Lahtarihallitus suunnittelee 3.000.000.000,- leikkauksia.
http://www.oaj.fi/cs/oaj/etusivu
Puhuuko vasemmisto opettajatkin oppilailleen lahtarihallituksesta ?
>>Naisvaltaisesta opetusalasta kaksi kolmannesta äänestää vasemmistoa (mukaan lukien Vihreät)<<
Tähänkö ne Suomen lukuisat koulusurmat juontavat? ;-)