Kun kerran suoraan vastatuuleen ei purjeilla pääse, niin paljonko arvioitte pimeän alueen olevan. Senhän voisi ajatella ilmoitettavaksi vaikka asteissa. Itse en ole kovinkaan paljon purjehtinut, mutta jos heitän, että mahdottomaksi alueeksi jää n.45 astetta per puoli, eli n.90 astetta kokonaisuudessa, vai voiko tuohon lukemaan yltää edes hyvissä olosuhteissa?
Mainitsinkin jo olosuhteet, mutta onhan purjeveitä vielä monen mallisia ja jopa moni runkoisia, että millainen purjevene on paras jos ajatellaan tuuleen nousu kykyä?
Mainitsinkin jo olosuhteet, mutta onhan purjeveitä vielä monen mallisia ja jopa moni runkoisia, että millainen purjevene on paras jos ajatellaan tuuleen nousu kykyä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olet siinä mielessä hajulla, että puhutaan veneen nousukulmasta. Se on olosuhde/vene/miehistö-kohtainen...
Veneen polaareista näkee nopeuden tuulikulman funktiona. Siinä se tieto on.
Hyvissä olosuhteissa 35 astetta, huonoissa 60, useimmiten noin 45.
Kisavene hyvillä purjeilla noin 27 astetta maksimi nousukulma
Totta, jos puhut suhteellisista kulmista. Ehkä jollain kryssioptimoidulla siipipurjeella voisi päästä noihin lukemiin tosituuleen. Ainakaan en ole ikinä kisoissa nähnyt kenenkään nousevan pakasta vedetyillä 3D-purjeilla noihin kulmiin.
Paras nousukulma tosituuleen on aivan eri asia kuin se mitä kisoissa käytetään, eli optimi nousukulma, jolla VMG:n saa maksimoitua.
27 astetta tosituuleen on täysin mahdollinen ja reaalimaailman lukema, apparenttikulma on silloin alle 20 astetta. Optimaalisen tuuleen nousun kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Löytyykö tuosta jotain dataa? En nimittäin usko optimikulmista kovinkaan montaa astetta pystyttävän nostamaan, sillä hidastunut vauhti kasvattaa sortoa. Tällöin sorto kumoaa saavutetun korkeamman nousukulman. Tämä korostuu vielä moderneilla kapealla ja syvällä kölillä varustetuissa veneissä. Alkuperäiselle sanoisin, etä venetyypistä ja tuulen voimakkuudesta riippuen 35-45-astetta. Omalla vanhalla skandilla paras kulma 6-20kt tuulessa saavutetaan 16kt tuulella kulman ollessa 39,9 astetta. Huonoin kulma on 6 ja 10kt:ssa 42.9 astetta. Jostain syystä 8kt tuulessa kulma on hieman parempi. Näistöä sitten voi ajaa hieman ylemmäksi vauhdin kustannuksella, mutta kuten edellä kerroin, vain muutaman asteen.
Kokeilepa ihan käytännössä gps trackia seuraten, niin huomaat että optimi nousua 10 astetta ylemmäs tosituuleen nähden pääseminen ei ole edes vaikeaa.
Vauhti kyllä hidastuu, mutta sorto ei kasva, sillä sivuvoimaa pienennetään latistamalla purjeita ja/tai pienentämällä tulokulmaa. Ylös ajettaessa siis ajetaan olennaisesti pienemmällä kallistumalla kuin optimi vmg:tä.
Kääntyvämastoisissa veneissä (useimmiten monirunkoisissa) optimi nousu löytyy yleensä pelkällä isolla, sillä keulapurjeen pois jättäminen pienentää vastusta enemmän kuin tehojen alentaminen latistamalla. Kiinteämastoisessa köliveneessä tämä ei yleensä toimi, koska iso ei ole puhtaassa virtauksessa ilman keulapurjetta. Ison genoan vaihtaminen korkeaan fokkaan kyllä kannattaa aina nousukulmaa haettaessa, siis myös aivan kevyessä tuulessa.
Suurella sorrolla ylös ei tietenkään pääse millään veneellä, osoittipa keula sitten miten ylös tahansa.
Toki kaikkein paras lukema saadaan veneellä jolla on korkea riki pienellä purjepinnalla ja syvä tehokas köli. Kölipinta-ala ei ole niin tärkeä kuin äkkiseltään luulisi, käytännössä en ole saanut minkään veneen köliä sakkaamaan ennen nousukulman maksimin saavuttamista, joten pinta-alaa on ollut kaikissa tarpeeksi.
Ai niin, ja tietysti twisti pitää pysyä pienenä, jotta purjeet tuottavat voimaa koko korkeudeltaan. Jos päästät tehoja ylhäältä pois indusoidun vastuksen kasvaminen estää nousukulman pienenemisen ihan täysin.
Huonolla veneellä ja trimmillä 120, normilla 90, huipulla 70 astella.
35 tosituuleen alkaa olla aika bueno. Omalla jää 39ään.
Veneen nousukyky tuuleen on parhaimmillaan noin 35 astetta tosituuleen 22-23 astetta suhteelliseen tuuleen.. toki venettä voi piinata ylemmäskin, mutta usemmiten se alkaa sortamaan ja cog tuuleen vaan huononee, vaikka veneen heading tuuleen olisikin enää 20 astetta.
Merellä kun kryssii n.5-10 mailin käännöksiä ja seuraa plotterin jäävää track lineä, niin kyllä 90 asteeseen on vaikea päästä varsinkin jos on vähänkään aallokkoa. Omalla 80 luvun purrella sanoisin että realistinen dark alue on likempänä 100 astetta kuin 80 astetta.
Niin, riippuu veneestä ja trimmitaidosta. Omasta gpsn jäljestä olen mitannut sen 80 asteen kulman. Piinaamatta.
Mikä on polaari ja mihin kohtaan venettä se kannattaa kiinnittää, jos ei vedä ihan hampaat irvessä, mutta haluaa kuitenkin esiintyä katu-uskottavasti veneilijäsaunassa? Selvinpäin?
Polaari liimataan epoksilla mahdollisimman tarkasti metasentrumipisteeseen.
Ja kannattaa muistaa, että epoxin kanssa ei sitte käytetä katkokuitumattoa vaan kangasta!! Niin ja sitten rautalapio.