80-luvun puolivälin 30 jalkainen vene. Kevyellä tuulella näyttäisi pääsevän lähelle Dehler 29:n suorituskykyä, mutta 10 m/s tuulella jää n. 0,4 solmua. Miten mahtaa sijoittua aikalaistensa joukossa?
http://s12.postimg.org/58rxhhcsd/polar.jpg
http://s12.postimg.org/58rxhhcsd/polar.jpg
Vastaukset 26
Vanhimmat
Luovikulmat ja vmgt puuttuu?
Jos annetaan TWA ja SPD, niin siinä on sulle VMG.
Juu puuttuu. Tuossa kaikki data.
Jos tädillä olis munat, se olis setä.
No kun ei ole annettu. Hokaatko?
Ahaa, yksinkertainen laskutoimitus puuttuu ja sen takia ei mielestäsi ole annettu? Ja puuttuu tai ei, silti numeroita on yksinkertaista verrata toiseen samalla tavalla esitettyyn taulukkomuotoiseen.
Katoppa nyt edes kerran sitä linkkiä, äläkä länkytä paskaa :D
Polaareista viis, kun voi varmuudella kyllä sanoa ettei tuo homekasa pysy Dehlerin kyydissä mitenkään. Kovassa kelissä voi ehkä olla mukavampi, mutta muutoin en kyllä keksi mitään hyvää...
Mutta kun näyttää olevan ORCi-mittakirjasta nuo polaarit. Väitätkö, etteivät ole totta ja voit sanoa "polaareista viis"?
Ei noista pelkistä luvuista voi päätellä mistä on lähtöisin. Toki kulma- ja tuulennopeusjako on samat, joita on käytetty IMSissä, ORC Clubissa ja ORCi:ssä.
Jos olettaa, että nuo ovat kohtuu tuoreesta ja kunnolla mitatusta ORCi-mittakirjasta, ko. vene on aika hidas kovassa tuulessa lähellä kryssikulmia verrattuna kevyen kelin vauhtiinsa. Siis tyyliin Inferno 29, jonka polaarit eivät ole kaukana tuosta.
Omaan entiseen Inferno 31:seen verrattuna hieman hitaampi (~0,1-0,2 solmua) luovilla ja kovemmassa sivutuulessa. Lenssillä liki samoja nopeuksia, kevyellä lenssillä jopa hieman nopeampi.
Mitä nuo polaarit kertoo luovikulmista? Onko 52 astetta TWA hyvä luovikulma...
Tiedoista puuttuvat parhaan vmg:n tiedot (nopeus ja tuulikulma) kryssillä ja lenssillä. Siinä tuulikulma on venekohtainen optimiarvo.
Tuo 52 asteen nopeus ilmoitetaan kaikista orci-veneistä. Siitä saa jonkunlaisen kuvan kryssivauhdista, vaikka se onkin siitä hieman auki eli strekkikulma.
Jotka ovatkin ne veneen luovi/lenssikykyä kuvaavat suureet. Jos/kun tiedän mr. FF27Charlottan olevan kiinnostunut purjehtimisesta, niin nuo ovat juurine olennaiset tiedot. Sivutuuleen menee mikä tahansa pulkka, jossa on hiukankin rättiä, juuri sen verran kun vesilinjapituus antaa myöden.
Fanisivujen mukaan veneellä voitettu 1989 Gotland Runt. Tietääkö joku löytyykö jostain arkistosta tuon ajan tuloksia? Itselleni I31:tä kiinnostavampi, koska piirustuksien mukaan seisomakorkeutta hiukan enemmän ja punkat pidempiä. Mutta pitänee käydä katsomassa mitä on todellisuus.
Oisko fanisivun osoite missä? Olin mukana navigaattorina ko Runtissa veneessä joka voitti luokkansa.
Vielä jos viitsit paljastaa veneestää hiukan enemmän, voinemme kommentoida asiapohjalta. ?
Tässäpä tuo: http://media.facilklubben.se/2013/11/Facil-30_Broschyr_4_Färg.pdf
Sorry, ei ollut sama vene.
Curt Gelinin kirjan mukaan suunniteltu puolitonnareiden haastajaksi. Painoa on lähes 1000 kg vähemmän ja kölipainoakin 400 kg vähemmän kuin I31:ssä, joten purjehdusominaisuudet painouttuvat kevyeen keliin, kuten yllä on jo indikoitu.
Paino ja kölipaino ovat täysin normaalilukuja puolitonnareille, joiden purjehdusominaisuudet eivät painottuneet kevyeen keliin. 20 solmun kryssillä 6 solmua oli aika tyypillinen vauhtia, jolloin 52 asteeseen pääsi kyllä selvästi kovempaa kuin 6,33 solmua.
Facil 30:lle ei löydy ORC:n arkistosta muuta kuin yksi vanha ja varsin puutteellinen ORC Club mittakirja, jonka tarkkuudessa tuskin on kehumista.
Takila on haastava yksinpurjehtijalle, tuplabarduunat. Saalingit tosin taaksepäin suunnatut, joten barduunat eivät takilan pystyssäpysymisen kannalta ole fataaleja. Barduunat tuovat lisää säätömahdollisuuksia, mutta saattaa tulla käsistä pulaa joissain tilanteissa.
1.12 lys ei ole mikään tykki 30 jalkainen, mutta on niitä hitaampiakin :D
Runko muodoltaan klassinen 70-luvun lapsi, kapea perä, ei surffaa itkemälläkään.
Singlet tai tuplat barduunoissa eivät tee eroa, nehän on aina yhteen niputettuina. Ja onhan barduunoissa hieman enemmän tekemistä, mutta nimenomaan hiukankin taaksepäin olevilla saalingeilla barskat vedetään sisään kun ehditään. Ilman niitä maasto pysyy pystyssä vielä aika reippaat jiipitkin. Vendoissa kyse on vain vauhdista.
Facil-30:stä on kaksi versiota, kilpaversio ja matkaversio. Kilpaversio on kaksilla saalingeilla ja pakollisilla barduunoilla, matkaversio yksillä taaksepäin olevilla saalingeilla. Kilpaversio on huomattavasta kevyempi. Nimenomaan kilpaversio voitti aikoinaan kahtena vuonna peräkkäin Gotlant Runtin luokkansa.
Ok. Eli kisaversiossako on suoraan sivuille saalingit? Katsoin vaan tuosta esitteestä, että valokuvissa on barduunat, piirroksessa saalingit takaviistoon. Taitaa olla eri polaarit noille...
Kumpaa aloittaja on ostamassa?
Veneessä jota kävin katsomassa, oli saalingit takaviistoon. Silti siinä oli ollut sekä ylä- että alabarduunat. Alabarduunat myyjä oli poistanut käytöstä, koska ei enää viimeisillä purjehduskesillä niin tosissaan ollut purjehtinut. Piti kuitenkin barduunoja tärkeänä maston pumppaamisen estämiseksi. Helsingin edustan aallokossa olisivat siis ilmeisesti varsin aiheelliset.
Veneen kunto ei kuitenkaan vastannut toiveitani. Lisäksi salonkiin päin käännetty pentteri vaatisi käytännössä seisomakorkeuden, joka itselleni ei täyttynyt. Nykyisessä veneessä saa sentään pään ulos luukusta kokatessa. Layout oli kuitenkin mielestäni erinomainen ja keskipituiselle miehelle vene olisi varmasti oikein passeli.
Eikös vene-lehti tuon Facilin koepurjehtinut -80 luvulla. Toimituksesta saat varmasti kuopion artikkelista. Muistaakseni moitittiin kölitukkien sijaintia suhteessa kölin takareunaan.