Perho im memoriam 16.12.2004
KUNNANVALTUUSTON SIUNAAMANA
Kyllä tuli kuntalaisille paha mieli, nii oli karvas oli päättäjien mieli.
Ei tule Perhoon enää ees kunnon joulu,
kun lapsilta loppuukin heidän paras koulu.
Näin tekivät Perhosta nuo päättäjät vainaan,
niin pahan päätöksen he saivat voimaan.
Miettikääs nyt sittee ees pikkasen aikaa,
mitä nuo päätökset saivatkaan aikaan.
Kertoo teistä vaan tosi kurjaa, et
teidän päättäjien asenne kuntaanne on niin kamalan nurjaa.
Teistä kuitenkin paljon riippuu,
miks Perho nyt hirsipuussa kiikkuu.
On harmi ettei löytynyt soppuu,
ettei tarvis nyt koulujen myötä kaiken loppuu.
Uskoimme teistä et edes useimmat parhaansa siihen tekkee,
et tulis tänne myös sitten enemmän ihmisiä väkkee.
Synkkä tulevaisuus nyt kuntaa kohtaa,
pian ei tääl kylillä enää lapsia kohtaa.
Loppui monelta täällä tulevaisuuden usko heti,
kun päättäjät nyt kätteensä puukon veti.
Siihen päättyy nyt Perhossa ilo ja onni,
kun lapsille puuttuu euroja vain tonni.
Siks kuntalaisten naama vihaan vääntyy,
kun ketuille annetaan kyl miljoona tonni.
Minä en ainakaan tahdo voida enää maalimalle perhoa kehhuu.
Ihan uhakallakin kun alkoivat tehdä kunnan palveluista loppuu.
Oon saanu optimistisen elämän halun,
siks Perhosta oisin halunnut onnekkaamman sadun.
Ihmettelen kuinka moni täällä on varmaan saanut pessimistisen alun,
ja siksi vielä "siittävät" nyt "trakedian" nimissä muihinkin sen idun.
Perhosta on saanut niin hyvät muistot,
lapsillakin koulut joissa pihat puistot.
Uusi valtuusto lopettakaa tämä hullu alasajo-stratekia,
repikää se ja kirjoittakaa uutta iloisempaa paperia.
Muistorikasta Joulua ja
parempaa Uutta Vuotta!
KUNNANVALTUUSTON SIUNAAMANA
Kyllä tuli kuntalaisille paha mieli, nii oli karvas oli päättäjien mieli.
Ei tule Perhoon enää ees kunnon joulu,
kun lapsilta loppuukin heidän paras koulu.
Näin tekivät Perhosta nuo päättäjät vainaan,
niin pahan päätöksen he saivat voimaan.
Miettikääs nyt sittee ees pikkasen aikaa,
mitä nuo päätökset saivatkaan aikaan.
Kertoo teistä vaan tosi kurjaa, et
teidän päättäjien asenne kuntaanne on niin kamalan nurjaa.
Teistä kuitenkin paljon riippuu,
miks Perho nyt hirsipuussa kiikkuu.
On harmi ettei löytynyt soppuu,
ettei tarvis nyt koulujen myötä kaiken loppuu.
Uskoimme teistä et edes useimmat parhaansa siihen tekkee,
et tulis tänne myös sitten enemmän ihmisiä väkkee.
Synkkä tulevaisuus nyt kuntaa kohtaa,
pian ei tääl kylillä enää lapsia kohtaa.
Loppui monelta täällä tulevaisuuden usko heti,
kun päättäjät nyt kätteensä puukon veti.
Siihen päättyy nyt Perhossa ilo ja onni,
kun lapsille puuttuu euroja vain tonni.
Siks kuntalaisten naama vihaan vääntyy,
kun ketuille annetaan kyl miljoona tonni.
Minä en ainakaan tahdo voida enää maalimalle perhoa kehhuu.
Ihan uhakallakin kun alkoivat tehdä kunnan palveluista loppuu.
Oon saanu optimistisen elämän halun,
siks Perhosta oisin halunnut onnekkaamman sadun.
Ihmettelen kuinka moni täällä on varmaan saanut pessimistisen alun,
ja siksi vielä "siittävät" nyt "trakedian" nimissä muihinkin sen idun.
Perhosta on saanut niin hyvät muistot,
lapsillakin koulut joissa pihat puistot.
Uusi valtuusto lopettakaa tämä hullu alasajo-stratekia,
repikää se ja kirjoittakaa uutta iloisempaa paperia.
Muistorikasta Joulua ja
parempaa Uutta Vuotta!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Valtiovallan korkea aika puuttua kuntien toimintaan
KYLÄKOULUJEN LAKKAUTTAMINEN JOHTAA NEGATIIVISIIN SEURAUKSIIN NYT MM.
PERHOSSA
MONEN kunnan säästölistalle on nostettu lähikoulujen lakkauttaminen.
Hyvät kuntien valtuutetut, olette nyt erittäin tärkeiden valintojen edessä.
Toivottavasti teillä riittää tai riitti energiaa, rohkeutta ja vääntöä
paremmintorjua nämä uhkakuvat, paremmin kuin esim. mm
täällä Perhon kunnassa, jossa valtuutetut sokaistuivat ja lankesivat tähän
kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan manipuloimaan stratekiseen
trakedia-esitykseen ja suostuivat Taipaleen koulun ja Kokkonevan koulun
alasajoon vastoin vanhempien ja äänestäjien tahtoa! Haluaako joku viedä
lapset ylisuuriin opetusryhmiin,
joissa opetustunnit menevät siinä, kun ahdistuneet ja hermonsa menettäneet
opettajat yrittävät epätoivoisesti saada häiriköivät
oppilaat olemaan edes hetken rauhassa.Sen tietää mikä opetuksen taso
sellaisessa luokassa on.
-Kiitos ei!
KANNATTAAKO missään kunnassa purkaa niitä palveluja, jotka lapsiperheitä ja
uusia veronmaksajia viehättävät?
Kylä- ja lähikoulut lasketaan negatiivisesti vain kustannuseräksi, ehkä jopa
kustannuseriä tarkoitushakuisesti painottaen.
Halutaan keskittämisideologian vuoksi unohtaa koulun merkitys erittäin
tärkeänä vetovoimatekijänä, samoin kuin koulun sosiaalinen merkitys
kylälle. Suuret välilliset vaikutukset - esim. jopa yksi hyvätuloinen
kylälle muuttanut perhe tuo kunnallisveroina ja kuntaan välillisesti jäävänä
rahavirtana
kyläkoulun lakkauttamisesta saatavat säästöt. Miksi hankkia kunnalle
negatiivista mainetta ja antaa kylälle ja samalla koko kunnalle koulun
lopettamisella näivetysisku? Kyläkouluasiaan pitäisi suhtautua positiivisena
mahdollisuutena houkutella kylälle laadukkaaseen
ja puhtaaseen asuinympäristöön uusia veronmaksajia, lapsiperheitä, jotka
turvaavat jatkuvuuden. Väestöennusteita ei ole pakko noudattaa, päättäjät
voivat vaikuttaa tulevaisuuteen!
KUTEN Jyväskylän yliopiston professori Eira Korpinen on monissa ansiokkaissa
selvityksissään todennut,
omalla koululla on kyläkunnalle ja seutukunnalle aivan ratkaiseva merkitys
sen elinvoimaisuuden kannalta.
Useat esimerkit osoittavat, kuinka suuri merkitys koulutoimeen
panostamisella on ollut kunnan kehitykselle.
Panostus on johtanut positiiviseen kehitykseen - koulutoimen laiminlyönti
taas negatiiviseen kierteeseen.
Samoin jyväskyläläinen kansanedustaja Petri Neittaanmäki on puhunut
kyläkoulujen säilyttämisen puolesta mm. näin:
"Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden näkökulmasta niin ikään
oikeus kotiseutuun,
lähiopetukseen ja lähipalveluihin on turvattava. Politiikasta ei saa tulla
valtakunnantasolla, eikä paikallistasolla,
pelkkää hallinnointia ja ihmisistä pelkkiä numeroita ja tilastoja.
Politiikan on oltava tahdon asia ja inhimillisen
vuorovaikutuksen paikka. Kyläkoulukysymys on nimenomaan tahdon asia. On
tärkeää, että poliittisilla päätöksillä
edistetään inhimillisyyttä, ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta, ja ennen
kaikkea yhteisöllisyyden edellytysten turvaamista.
Eikö olisi houkuttelevaa ajatella myös niin päin, että kuntakeskusten sijaan
oppilaita voitaisiin kuljettaa kokeilumielessä
muualta kyläkouluihin, varsinkin jos etäisyydet eivät ole ylivoimainen
tekijä? Kukaan ei estä kunnan sisällä neuvottelemasta siitä,
millaisin järjestelyin oppilasmäärät saataisiin tasattua eri kyläkoulujen
kesken.
Kyläkoulut eivät saa tietenkään olla pelkästään kyläyhteisöjen ja kuntien
huolenaihe, vaan valtiovallan on tultava
talousvaikeuksissa painivia kuntia jatkossa entistä enemmän vastaan
nimenomaan kustannusten hallinnassa."
KYLÄKOULUJEN lakkauttamisella ei siis todellisuudessa saavuteta
kuntatalouden kannalta säästöjä,
vaan kyseessä on keskittämistä ajavien virkamiesten tai politikoiden
ideologinen tai muu ajatusrakennelma tai pakkomielle
- kaikki pitää keskittää suureen yksikköön. Lapsista ja heidän
hyvinvoinnistaan ei niin väliä, pääasia, että
"järjestelmä" voi hyvin! Koulukyytikään ei voi kulkea vain yhteen suuntaan -
suureen kouluun.
Miksi matka suureen kouluun on lyhyempi kuin päinvastaiseen suuntaan? Oman
lähikoulun menettäminen murentaa yhteisöllisyyttä,
köyhdyttää alueen sosiaalista pääomaa ja horjuttaa ihmisten keskinäistä
luottamusta. Lapset, jotka kuljetetaan pois omalta asuinalueeltaan,
revitään samalla juuriltaan. Heidän identiteettityönsä häiriintyy.
Oppilaiden kuljetuskustannukset, matkoihin käytetty aika, puhumattakaan
syrjäytymisestä aiheutuneista kuluista, on myös syytä ottaa huomioon
silloin, kun kouluverkkoa aiotaan harventaa.
Lapset ja nuoret ovat vaarassa syrjäytyä. Suomessa on arvioitu, että yhden
syrjäytyneen lapsen ylimääräiset hoitokulut nousevat hänen
elinaikanaan yli puoleen miljoonaan euroon riippuen siitä millaisia hoitoja
hän saa.
Opetus on aivan kunnan toimintojen tärkeintä ydintä.
Lasten kannalta peruskoulu on elämän kivijalka, jota ei missään nimessä saa lyhytnäköisillä
säästöpäätöksillä murentaa. Jokaisella lapsella, niin lahjakkaalla kuin erityistä tukea tarvitsevallakin,
on oltava mahdollisuus oppia omassa tahdissaan, mahdollisimman rauhallisessa työympäristössä.
Tämän asian eteen meidän on Perhossakin tehtävä työtä, mutta samalla järjestettävä asiat niin,
että kunnan velkaantuminen loppuu, mutta ei lastemme hyvinvoinnin kustannuksella!
Kepulla on Perhon valtuustossa ehdoton enemmistö,
15/21 paikkaa.
"Ei tule Perhoon enää ees kunnon joulu,
kun lapsilta loppuukin heidän paras koulu."
Ei se mihinkään lopu, kun Perhon valtuusto vain osoittaa sille tarvittavat varat - meiltä kunnon ihmisiltä - veronmaksajilta - täällä muualla Suomessa on turha tulla rahaa ruikuttamaan. Kukin kunta kustantaa haluamansa palvelutason.