Vet inte persufennorna

På svenska är Tornio = Torneå.

Alldeles onödigt att hitta på finska namn på orter som har haft svenskspråkiga namn i hundratals år.

österstundombo kirjoitti:

Alldeles onödigt att hitta på finska namn på orter som har haft svenskspråkiga namn i hundratals år.

Dyrt blir det bara.

Jåååååå-det kan man säga att haukikilo är mycket kallis i Borgåtorget idag. Kyss fittan håhåhåhåhå!!!

Skärgårdboendeumpitollo kirjoitti:

Jåååååå-det kan man säga att haukikilo är mycket kallis i Borgåtorget idag. Kyss fittan håhåhåhåhå!!!

Välkommen till Borgå,vi har inte sett gäddor på åratal på Borgåtorg.(inte hemskt mycket finntollor heller,bara vanliga trevliga finskspråkiga )

bårgåbo kirjoitti:

Välkommen till Borgå,vi har inte sett gäddor på åratal på Borgåtorg.(inte hemskt mycket finntollor heller,bara vanliga trevliga finskspråkiga )

Porvoossa on ihan varteenotettava ruotsinkielinen vähemmistö.

2112 kirjoitti:

Porvoossa on ihan varteenotettava ruotsinkielinen vähemmistö.

Vi kommer bra överens med den finskspråkiga befolkningen.Vi gifter oss över språkränden.

Tänk ändå,jag har fått utmärkt betjäning på svenska i Villmanstrand.De här försäljarna tyckte det var roligt att lufta skolsvenskan,litet omväxling mot ryska som snart är stadens andra "officiella språk".

Ortsnamn kan man ännu godkänna,men inte personnamn.

minåsikt kirjoitti:

Ortsnamn kan man ännu godkänna,men inte personnamn.

Vad blir Sauli Niinistö på svenska ?

berätta kirjoitti:

Vad blir Sauli Niinistö på svenska ?

Eller Timo Soini ?

minåsikt kirjoitti:

Ortsnamn kan man ännu godkänna,men inte personnamn.

Solkungen Louis XIV kallas Ludvig XIV på svenska

Kung Carl XIV Gustaf (av Sverige) kallas Charles XIV Gustave (de Suède) på franska och Carlo XIV Gustavo (della Swezia) på italienska.

minåsikt kirjoitti:

Ortsnamn kan man ännu godkänna,men inte personnamn.

Suomessa on annettu hallitsijoille "suomalaiset" nimet saksalaisperäisen nimen mukaan, esim. (Ranskan) Louis > Ludvig jne. Tästä kait ollaan vähitellen luopumassa ja nimiä on alettu kayttää alkuperäisen kieliasun mukaisesti.

berätta kirjoitti:

Vad blir Sauli Niinistö på svenska ?

Saul Bast, mutta sitä ei voi käyttää koska se on liian lähellä sanaa bastu ja sitä te ruotsinkieliset vihaatte.

fggt kirjoitti:

Saul Bast, mutta sitä ei voi käyttää koska se on liian lähellä sanaa bastu ja sitä te ruotsinkieliset vihaatte.

Du hittar knappast en svenskspråkig familj som bor i egnahemshus utan bastu.

Hah, hupaisa aihe.

Eikö tässä ole kyse eri kielten tyypillisistä äänteistä? Suomen kielessä ei ole perinteisesti ollut sellaisia "vieraita" äänteitä kuin "pehmeät" b,d,g ja f (vastaten "kovia" p, t. k ja v). Mielenkiintoista muuten, että hieman näin näyttäisi olleen tilanne myös muinaisessa latinassa.

Tässähän on kaikenlaisia eroja: esimerkiksi ranskalaisten on todella vaikea oppia lausumaan h-äänne sanojen alussa ja heidän tapaansa lausua r-kirjain kutsutaan Suomessa sorakielisyydeksi ja siitä joutuu kieliterapiaan :D Slaavilaisten ässät ovat vähän sama juttu.

Itselläni on se teoria, että sellaisilla periferia-alueilla, joissa erilaiset etniset ryhmät ovat sekoittuneet toisiinsa, äännevalikoima on yksipuolistunut. Siksi, että sellaisia äänteitä, jotka kaikki osaavat lausua ja pystyvät erottamaan toisistaan toistensa lausumina on vain rajoitettu määrä. Suomi on ollut ja on edelleen idän ja lännen rajapinnassa ja minusta se näkyy meidän kielessämme. Nimenomaan jos vertaa Suomen kieltä moniin muihin, itäisempiin, suomalaisugrilaisiin kieliin, joissa esiintyy, kuten saamessakin, rikkaampi äännevalikoima pienemmin äänne-eroin.

Minun mielestäni myös englannin kielessä näkyy selvästi tämä äänteiden yksinkertaistuminen. Me tunnemme sen historian ja se on todella monien vaikutteiden summa. Mutta sen lisäksi se on ollut jonkin sortin maailman kieli jo pitkään ja nythän se on sitä perin dominoivasti muihin aiempiin maailmankieliin verrattuna. Suuri määrä latinalaisia lainasanoja on varmaankin auttanut englantia saavuttamaan tämän aseman, juuri siitä syystä, että myös latinan äännemaailma on aika selkeä ja yksinkertainen.

Suomenruotsi kuulostaa aika hupaisalta kun sanat ovat ruotsia mutta aksentti ja lausumistapa selvästi suomalainen. Siksi sitä on suomenkielisen myös helpompi ymmärtää. Suomelle tyypillinen lausumistapa auttaa löytämään lausutuille sanoille kirjoitetut vastineet ja usein suomenkielisen sanavarasto on ennen kaikkea lukemalla hankittua.

sorrynubara kirjoitti:

Du hittar knappast en svenskspråkig familj som bor i egnahemshus utan bastu.

Vasta äskettäin katsoin rivarin myynti-ilmoitusta. Ruotsinielinen perhe myi, asuneet n. 10 vuotta. Teksti "sauna lähes käyttämätön". Joo.
Ja mitä tulee omakotitaloihin, mniin niissä toki uusimmissa on sauna. Käytetäänkö sitä, knappast. Vanhemmissa taloissa saunaa ei sitten taas olekaan. Mistä herääkin kysymys siitä, että miten väki on niissä peseytynyt talvisaikaan. Onko vain odotettu kesää...