Tällä palstalla kysellään paljon, mikä on syntiä ja miksi yms.
Ymmärrän toki, että sellaiset kiinnostaa ja niistä saa hyviä lisäjuttuja.
Kiinnostaako ketään se, mikä on vanhoillislestadiolaisen uskon perusta?
Raamatussa käsketään etsimään Jumalanvaltakuntaa ja luvataan, että kaikki teille sen ohessa annetaan. Kun saa parannuksen armon, alkaa Pyhä Henki toimimaan ja neuvomaan. Ei näihin oppi juttuihin tarvita ohjekirjaa/lakia eikä muutakaan.
Toki on niitä, jotka kokeilevat maailmanelämää, mutta ei silloin olekkaan välit Jumalan kanssa kunnossa. Kun on saanut uskomisen kalliin lahjan niin ei heti ymmärrä kaikkea, mutta pikkuhiljaa huomaa, että Jeesus ja sovitustyö on paljon suurempaa rakkautta, mitä maailma antaa ja haluaa ottaa koko ristin ja seurata Jeesusta. Siinä jää ihan itsestään moni asia, jota ilman ei olisi ikinä arvannut selviävänsä.
Tällä palstalla on aika vähän maailmasta parannuksen saaneita, niin ehkä heillä on paljon tapoja kodinperintönä. Kukaan ei kuitenkaan pääse taivaaseen kodinperinnöllä, vaan on tehtävä oma uskonratkaisu.
Ymmärrän toki, että sellaiset kiinnostaa ja niistä saa hyviä lisäjuttuja.
Kiinnostaako ketään se, mikä on vanhoillislestadiolaisen uskon perusta?
Raamatussa käsketään etsimään Jumalanvaltakuntaa ja luvataan, että kaikki teille sen ohessa annetaan. Kun saa parannuksen armon, alkaa Pyhä Henki toimimaan ja neuvomaan. Ei näihin oppi juttuihin tarvita ohjekirjaa/lakia eikä muutakaan.
Toki on niitä, jotka kokeilevat maailmanelämää, mutta ei silloin olekkaan välit Jumalan kanssa kunnossa. Kun on saanut uskomisen kalliin lahjan niin ei heti ymmärrä kaikkea, mutta pikkuhiljaa huomaa, että Jeesus ja sovitustyö on paljon suurempaa rakkautta, mitä maailma antaa ja haluaa ottaa koko ristin ja seurata Jeesusta. Siinä jää ihan itsestään moni asia, jota ilman ei olisi ikinä arvannut selviävänsä.
Tällä palstalla on aika vähän maailmasta parannuksen saaneita, niin ehkä heillä on paljon tapoja kodinperintönä. Kukaan ei kuitenkaan pääse taivaaseen kodinperinnöllä, vaan on tehtävä oma uskonratkaisu.
Vastaukset 26
Vanhimmat
"Kiinnostaako ketään se, mikä on vanhoillislestadiolaisen uskon perusta?
Raamatussa käsketään etsimään Jumalanvaltakuntaa ja luvataan, että kaikki teille sen ohessa annetaan." (vl-äiti)
=> Kirjoitit aivan oikein! Juuri tuo onkin vanhoillisten uskon perusta; nimittäin SRK jota he pitävät "jumalan valtakunnan" maanpäällisenä ilmentymänä.
Olisit voinut kirjoittaa vähän yksinkertaisemminkin, -koska itse asian sisältö ei siinä muutu miksikään:
"Kiinnostaako ketään se, mikä on vanhoillislestadiolaisen uskon perusta?
Raamatussa käsketään etsimään VANHOILLISLESTADIOLAISIA ja luvataan, että kaikki teille sen ohessa annetaan." (vl-äiti)
Luulisin, että tuollainen "uskon perusta" kiinnostaa hyvin vähän juuri ketään!
Sen sijaan Raamatun tarjoama uskon perusta kiinnostanee enemmänkin ihmisiä:
" Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus." (1. Kor. 3:11)
"Kiinnostaako ketään se, mikä on vanhoillislestadiolaisen uskon perusta?
Raamatussa käsketään etsimään Jumalanvaltakuntaa ja luvataan, että kaikki teille sen ohessa annetaan." (vl-äiti)
=> Kirjoitit aivan oikein! Juuri tuo onkin vanhoillisten uskon perusta; nimittäin SRK jota he pitävät "jumalan valtakunnan" maanpäällisenä ilmentymänä.
Olisit voinut kirjoittaa vähän yksinkertaisemminkin, -koska itse asian sisältö ei siinä muutu miksikään:
"Kiinnostaako ketään se, mikä on vanhoillislestadiolaisen uskon perusta?
Raamatussa käsketään etsimään VANHOILLISLESTADIOLAISIA ja luvataan, että kaikki teille sen ohessa annetaan." (vl-äiti)
Luulisin, että tuollainen "uskon perusta" kiinnostaa hyvin vähän juuri ketään!
Sen sijaan Raamatun tarjoama uskon perusta kiinnostanee enemmänkin ihmisiä:
" Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus." (1. Kor. 3:11)
Miksi Jeesus käski etsimään Jumalanvaltakuntaa? Miten voit sanoa että Jumalanvaltakunta on SRK tai vanhoillislestadiolaisuus? Olihan samaa uskoa jo ennen kuin Lestadius oli edes syntynytkään! Ei tämä usko ole SRK eikä vahoillislestadiolaisuus vaan Eläväusko Jeesukseen Kristukseen ja koko raamattuun!
Lestadius itse sai Lapin Marian kautta parannuksen armon ja uskon suomeen tuonut. Tätä samaa uskoa löytyy muualtakin, eikä nimi ole esim. Siperiassa lestadiolaisuus vaan Vanhauskovaiset. Nimi ei pelasta, yksin usko pelastaa!
Olisinhan minäkin voinut liittyä vaikka Vapaakirkkoon, jos olisin löytänyt sieltä uskon, joka toi sielulleni rauhan, mutta minä löysin tämän uskon ja olen siitä Taivaan Isälle kiitollinen. Sinun uskosi on ehkä toinen, enkä ole sitä pois ottamassa. Kysyin vaan, ettäkö kiinnostaako ketään usko?
Siunausta sinulle!
Oletko siis sitä mieltä, että elävää uskoa löytyy muualtakin kuin vanhoillislestadiolaisuuden keskeltä tänä päivänä?
Jos tarkoitit sitä, niin pyydän anteeksi!
Jos taas et tarkoittanut, vaan haluat ainoastaan KIEMURRELLA ovelasti muiden vl:ien tapaan, niin turha yritys!
tehän olette sanoneet ihan selvästi ja yksinkertaisesti, ettei "muualta kuin teidän keskuusdestanne löydy tänä päivänä elävää uskoa!"
Kumpikohan mahdat olla: lintu vai kala?
Eläväusko ei ole vanhoillislestadiolaisuus, vaan usko Jeesukseen ja KOKO raamattuun. Minä en ole tuomari, joka arvioi missä sitä oikeaa uskoa on ja kuka uskoo koko raamattuun, mutta sen tiedän, että kun saa synnit anteeksi ja Pyhän Hengen opettajaksi, se ei opeta kahdella tavalla!
Elävääuskoa on siis muuallakin kuin vanhoillislestadiolaisuudessa, mutta en osaa nimetä missä kaikkialla.
Minulle on ollut tärkeintä omakohtaisen uskon löytyminen ja rauhan saanti omalletunnolle eikä seurakunnan nimi. Ei minun onneksi tarvitse astua Jumalan saappaisiin ja jakaa tuomioita. En myöskään usko tai tee asioita tietyllä tavalla vanhoillislestadiolaisuuden tähden vaan oman hyvän omantunnon takia.
Rukoilen, että mahdollisimman moni löytäisi uskon ja rauhan!
Vihdoinkin olen löytänyt akanoiden seasta jyvän! Tätä toivosin enemmän! oletko koskaan lukenut esim. kicki1:sen vastauksia? Yleensäkin on aina se käsitys, että vain vanhoillilestadiolaisuuden kautta pelastuu, että vain he uskovat oikealla tavalla. Sinä olet virkistävä poikkeus. :) Minäkin uskon, että on myös muita yhteisöjä, jotka ovat löytäneet Jeesuksen ja uskon!
Täällä on ollut kysymys, että miksi lestadiolaisia vihataan. Vastaukseksi tuli paljon, että koska he luulevat olevansa ainoita oikeita, ja uskovansa ainoastaan oikealla tavalla ja ainoina pohjaavansa käsityksenä Raamattuun. Sinä olet kuitenkin poikkeus ja jos sinun kaltaisiasi olisi enemmän esim. tälläkin palstalla ja muuallakin, niin uskon, että lestadiolaisia kohtaan ei olisi niin paljon ennakkoluuloja ja jopa "vihaa".
Siunausta sinulle ja hauskaa joulua!
Mistä sinulle on tullut käsitys, että vl:t kuvittelevat olevansa "ainutlaatuinen" joukko? Emmehän me voi tietää, minne kaikkialle ja millä nimillä sama, elävä usko on levinnyt?
Käyppäs lukemassa vaikka "miksi lestadiolaisia vihataan"- ketju seuraavalta sivulta. Siellä tulee esille joitakin vastauksia.
käsitys autuuden perustuksesta kanssani. Meillä vaan on erilaiset lahjat joiden kautta se eri tavalla tulee julki.
Ei kukaan vl ole sanonut että väärin puhun. Jos puhun kyllä he siitä huomauttaa... Siihen luotan!
samasta uskosta kuin mikä meillä on täällä, mutta sillä on vaan venäjällä eri nimi.
Amerikassa tällä uskolla on myös eri nimi. Mutta sieltä käyvät saarnaajat saarnaamassa täällä asti.
Siis kuulumme yhteen.
Tuli vielä mieleen, että onhan vanhoillislestadiolaisilla joitain tapoja jotka ei ole varsinaisesti syntiä, mutta paheita. Niitä on joka uskonyhteisössä. Eikä kaikkiin löydy perusteita raamatusta ja ehkä jotain voisi päivittääkkin, mutta useimmat ovat hyviä ja suojelevat paljolta. On varmasti vaikea antaa lupaa sellaiselle, jonka on ennen kokenut vääräksi ja joka tämän päivän valossa onkin hyväksyttyä.
Usko on onneksi sama eilen, tänään ja iankaikkisesti ja sehän se on joka meidät taivaan tiellä pitää eikä ne teot.
Kanta useimpiin asioihin on raamattuun pohjautuva ja juuri sellainen Pyhän Hengen kirkastama ja auttaa uskossa elämään puhtaasti.
Tapoja on esim. korvakoruttomuus. Joskus kysyin uskovaisilta tätä asiaa ja minulle sanottiin, ettei korvakorut ole enempää synti kuin muutkaan korut, mutta vl ei ole tapana käyttää niitä. Ennen pidettiin, mutta eriseurojen aikana jäi nykyinen käytäntö. En ole itse korviksia enää kaivannut, vaikka siis voisin pitää niitä uskovaisenakin ja kun reiätkin on.
Ai korviksia on siis ennen pidetty?
Tuo oli minulle uusi tieto!
No, se tehtiin tietenkin sen takia että erotuttaisiin "eriseuroista" niinkuin sanoit!
Miksi pitäisi saada näyttää ULKONAISESTI erilaiselta, kuin "eriseurat"?
Eikö riitä että SYDÄN on erilainen?
Eikö Jumala katso juuri ihmisen SYDÄMEEN ja SISIMPÄÄN?
Etkö tajua miten ulkokultaista tuo on?
Niin, on totta, että meillä on paljon tapoja, joilla ei ole mitään tekemistä itse uskon kannalta.
Kategoria 1:
Näitä on esimerkiksi juuri tuo korvakoruttomuus, meikkaamattomuus, jne. Kyse on todellakin pelkistä tavoista. Ei siis synneistä
2:
Sitten seuraava kategoria on seurakunnan neuvot synnin välttämiseksi. Näitä ovat mm. alkoholittomuus, tanssimattomuus, televisiottomuus jne. Kyse on todellakin pelkistä neuvoista. Ei vieläkään siis synneistä.
3:
Sitten seuraava kategoria onkin jo syntikäsityksiämme. Näitä ovat ehkäisy, avioero, kymmenen käskyä, homoseksualismi, jne. NÄissä on kyse synneistä, sillä nämä ovat Raamatussa mainittuja asioita. Siis vasta nämä ovat syntiä.
Eli
1)Tavat,
2)neuvot,
3)synnit.
Nämä on jokaisen "tavan taapertajan" hyvä mieltää oikein , ja pitää toisistaa erillään, mistä milloinkin on kysymys.
Ymmärrän. En ole ollut uskossa eriseurojen aikana ja en osaa edes ajatella millaista on elämä ollut silloin. Esikoislestadiolaisethan eivät käytä muita koruja kuin vihki ja kihlasormuksia. "Meillä" raja on vedetty lävistämiseen. Mutta kuten sanoin tuo on jäänyt tapa, eikä perustu Isoonkirjaan. En pidä korviksia pahana, mutta muita lävistyksiä kummeksun. Missä on sydän jos sellaisen laittaa? Jeesuksen luona?...en usko!
Osasit nätisti ja oikein laittaa asiat! Minä uskon ja ymmärrän samalla tavalla nämä "opit ja synnit".
Olen oikeasti sitä mieltä!
Äiti-vl hyvä!
Tiedätkös, että pidän periaatteessa TERVEENÄ kristillisyyden ilmentymänä sitä, että käydään vain oman seurakunnan tilaisuuksissa eikä istuta siellä täällä kuulemassa! Toimin itsekin samoin, en käy missään muissa hengellisten liikkeitten tilaisuuksissa, kuin tarkasti rajattu luterilainen tunnustus rajaa. En esim. osallistu milloinkaan monien herätysliikkeiden tilaisuuksiin, yhteiskristillisyyksiin, karismaattisuuksiin yms.
Se itsessään on tervettä ja terveellistä ajatella näin, että jos jostain löytää Elämän sanan, ei pidä juoksennella sekaoppisten seuroissa enempää!
Mutta kyse kohadallani onkin siitä, että se ei saa olla AUTUUDEN EHTONA, -että kuulua tai osallistua jonkin tietyn ulkonaisen joukon sisälle!
Pitää kummiski muistaa että pelkät poikkeavat tavat tai neuvojen kuuntelemattomuus johtaa VL-seurakunnasta erottamiseen.
Kiitos, että jaksat Torfinn keskustella rauhan hengessä! Minua välillä masentaa, kun on aina vain tuomioita ja väittelyitä. Niihin osallistuu monet vl ja kaikki ei edes tiedä mihin ja miksi uskovat tai ovat uskovaisia.
Eikö sitä ollut silloin eriseurojen aikana? Ei nykyään eroteta, mutta monet itse luopuu uskosta ja kun kasvaa eroon Jumalasta, niin lähenee maailmaa eikä varmaan ole paljon yhteistä vl porukan kanssa. Minä en ainakaan ole näihin erotusjuttuihin todellisuudessa törmännyt muualla kuin tällä palstalla ja joidenkin kertomuksissa eriseurojen ajalta.
Hyvä kirjoitus. 1970-luvulla vl-liikkeessä kuohui. Yhtäältä oli maallistumista, toisaalta vallitsi kireä lakihenki. Siinä yhteydessä tapahtui myös ylilyöntejä. Tässä yhteydessä joutui vl-liikkeestä erilleen ihmisiä. Tälläkin palstalla heitä on ollut keskustelemassa, ja keskustelut heidän kanssaan ovat ainakin minulle olleet hyvin avartavia. Inhimilliseltä kannalta he saattavat jopa olla oikeassa. Uskon kautta ymmärrettynä heistä kuitenkin tuntuu huokuvan katkera ja vikova henki. Eivät he ole saaneet parannuksen armoa, eivät ole nöyrtyneet parannuksen askelille. Itselläni on siitäkin kokemus, kuinka minua on hieman taitamattomasti hoidettu. Minä en kuitenkaan koe, että voisin vaatia muilta ihmisiltä täydellisyyttä (tuossakaan asiassa). Rakkaina sisarina ja veljinä noistakin tilanteista on saatu erota. On ihmiselle hyväksi joutua välillä pienen paikalle.
Olen samaa mieltä kanssasi, että uskovaisten joukosta lähdetään itse pois.
Mitä sanoit tavoista, neuvoista ja synneistä, pitää myöskin paikkansa. Muistan ainakin 1980-luvulta saarnoista näihin liitetyn ja liitettävän myös kuuliaisuutta - oikein ymmärrettynä tämä mielestäni tarkoittaa lähinnä sitä, että jos jotakin tuollaista (tapaa, neuvoa) vastaan rikkomalla muita pahentaa, niin silloin on pysähtymisen paikka. 1990- ja 2000-luvuilla en muista saarnoja, jossa olisi näihin elämäntapa-asioihin (ainakaan "tapa"-kategoriaan) kovin paljon puututtu. Tämä voi olla paikkakuntakysymys. Tällä tavalla, näitä tapoja noudattamalla, tietystikin on helppo lipsahtaa lakiuskoon, jossa "älä maista" -tyyppisillä määräyksillä lähdetään itse ansaitsemaan autuutta. Siksi minusta olikin virkistävää nähdä hyvin muotoiltu ajatuksesi näistä kysymyksistä.
On myöskin hyvä muistaa, että vl-uskovaisilla varsinkin tuo "tapa"-osasto todellakin vaihtelee paikkakunnasta ja maasta toiseen. (Ehkä parina-kolmena viime vuosikymmenenä liikkuvuus on tasannut eroja).
Ne siis ovat tapoja.
Hieman samaa asiaa on omalla tavallaan pitänyt esillä nimimerkki Ma-ria. En edelleenkään pysty yhtymään kaikkiin hänen näkemyksiinsä, mutta koen kuitenkin, että hän on puhunut tästä samasta asiasta omilla lahjoillaan. Hän ei myöskään ole lihan vapauteen ketään vapauttamssa.
Kiitos. Oli hyvä kirjoitus!
RAkentavassa hengessä keskustelua ja ajatustenvaihtoa. On ihan hyvä tietää menneisyydestä, mutta ei juuttua siihen.
Minä en tiedä oikein mitä sanoisin noista hoitokokouksista, muuta kuin sen että jos on väärin hoidettu, se olis hyvä asianomaisen
kanssa puhua siitä. Ja muistaa, että vL:ät ovat vaan viallisia ihmisiä.
Minusta olis hyvä taito jos osaisi hypätä toisen housuhin myöskin tässä asiassa. Ei ne hoitkokoukset ole niin mieluisia hoitajillekaan.Ja varsinkin jos niistä kuulee koko loppuiän mitä on tehnyt väärin. Eikö ole niin, että monet hoitajista oli nuoria silloin, eikä ehkä ollut kokemusta tarpeeksi näistä asioista. Tai jotku niin vanhoja, ja sillä ehkä meni yli. (Tämä on vaan minun ajatukseni, en tiedä kuinka oikea se on)
Eíköhän sekin asia kuitenkin tule meille kaikille raskaaksi jos väärin tekee jotakin, jos joutuu koko loppuelämän maksamaan siitä
Kuuntelin tässä erästä joka oli puhuja joka niin puheessaan toi esille, että toivoisi näiden jotka ovat lähteneet, tulevan takasin.
Siinä minun ymmärryksen mukaan tulis molempien osapuolten nöyrtyä, jos näin on käynyt miten täällä puhutaan ja sopia asiat, vai mitä?
Ja siitäkin että oli syy mikä hyvänsä, jos on ulkopuolella, sitä on silloin ulkopuolella.
Ja parannuksen kautta käy tie Jumalan valtakuntaan.
Jos ei tiedä mistä tekee parannuksen, niin onhan epäusko sellanen tai vääärä hengellisyys joka tapuksessa, josta tulisi tehdä parannus.
Jos haluaa takasin.
Palstalla on varsin usein aina uudestaan ja uudestaan käsitelty 70-luvun tapahtumia.
Tämä on luonnollista siinäkin mielessä, että kun seuraa vähän aikaa palstan kirjoituksia, niin ne toistuvat jatkuvasti. Välillä alkaa suorastaan kyllästyttämään.
Palaan kuitenkin sen verran vielä noihin vuosiin, että elin itsekin ne tapahtumat. ”Hoitokokoukset” parempi nimi olisi ”seurakuntaillat” niitä oli aivan välttämätön silloin pitää sen vuoksi, että väärä synnin luvallisuuden ja toisia vikova henki oli saanut eksyttää monet. Tuolloin näissä kokouksissa jopa esitettiin joskus kysymys; ”missä on Jumalan valtakunta, kun niin monet ovat poispoikenneet”.
Yhteinen Pyhän Hengen valaisema ymmärrys oli se, että oli kuitenkin niitä, jotka raittiisti olivat uskomassa ja neuvomassa vikaan joutuneita. Ylilyöntejä saattoi tottakai tapahtua, mutta kiivastumisiakin monet halusivat korjata.
Nämä olivat todella sellaisia aikoja, jolloin Jumala puhdisti seurakuntaansa. Seurakunnan äänelle tottelemattomat saivat käydä korjaamaan väärään henkeen joutumistaan – niin minäkin.
Olen sitä mieltä, että me eletään tällä hetkellä siinä mielessä turvallista aikaa, ettei eriseurojen syntyminen ehkä ole samalla tavalla mahdollista kuin silloin. Näen minäkin, että ne jotka elävästä uskosta meidän aikanamme luopuvat – he kuolevat hiljaa pois.
Olin näiden vuosien aikana seuraisäntänä seuroissa ja usein joku veli tai sisar tuli sanomaan minulle, että hänellä olisi asiaa seurakunnalle. Seurapuheen jälkeen hän sitten korjasi asioitaan seurakunnan edessä ilman minkäänlaista dramatiikkaa muuten kuin, että uskovaiset kyynelsilmin jotkut Herraa Jeesusta kiittäen siunasivat evankeliumilla. Totisesti silloin toteutui se, että ”enkelitkin taivaassa iloitsevat, kun yksikin syntinen kääntyy”.
Tämä olkoon rohkaisuna teille, jotka ette silloin olleet seurakuntaäidille kuuliaisia. Vielä ei ole myöhäistä tehdä parannusta. Sitä tarjotaan kaikille Jumalan huoneesta.
sinne ja tänne ja tuonne. Jos ihminen vilpittömästi Jumalan sanan valossa etsii Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan niin jäljet johtavat aina Jeesuksen luo, joka on löydettävissä hänen omien opetuslastensa luota.
Jos ihminen on löytänyt Jeesuksen, niin hän antaa rauhan sydämeen ja pelastusvarmuuden. Nyt olen vanhurskas. Tätä Herraani haluan seurata opissa, elämässä ja kärsimisessä.
Jos ihminen ei ole löytänyt tätä pyhien yhteyttä, niin epävarmuus pelastuksesta jäytää häntä koko ajan. Sitten, kun hän törmää tähän pyhien yhteyteen, jotka ovat löytäneen Jeesuksen ja he saarnaavat, että vain tässä pyhien yhteydessä pelastuu, hän joko tekee parannuksen tai sitten pahentuu. Pyh! Tuoko porukka on ominut itselleen Jeesuksen! Ei voi olla! Ei käy! Lahkolaisuutta! Vaikka kysymys ei ole muusta kuin nöyrtymisestä parannukseen. Evankeliumia saarnataan kaikille samalla mitalla, seiniä myöten.
Tämä täällä näyttää kiusaavan kovasti ja niin se kiusasi Jeesuksen aikana ja niin se kiusaa maailman loppuun asti. Samarialaisen lahkokunnan päämieshän se Jeesuskin oli aikoinaan. Mutta Jeesuksen lahkossa on kiva olla.
Tehkää siis parannus ja uskokaa evankeliumi, niin Jeesus antaa itsensä teille. Sitten huomaattekin olevanne rakkauden kautta liitettynä pyhien yhteyteen, eikä mikään ahdista eikä purista.