http://yle.fi/uutiset/tuoreimmat/
Alle kouluikäinen selviää heikosti liikenteessä 25.9.2015 klo 8.16 YLE
Liikenteen havainnointikyky on alle kouluikäisellä lapsella hyvin puutteellista. Vasta noin 12 vuoden iässä lapset pystyvät liikkumaan liikenteessä suhteeellisen hyvin. Vaaran tunne on nuorella häilyvä vielä murrosiässäkin, muistuttaa psykologi Kristiina Laakso.
Liikenne
Siihen, miten lapsi selviää liikenteessä, vaikuttavat varsinkin kuulo ja aivojen kehitysaste. Kuulo on tärkeä varoitusaisti ja aivojen kaksi lohkoa taas kehittyvät hitaasti. Pienellä lapsella kyky arvioida liikenteen vaarallisuus puuttuu ja murrosiässäkin vaarallisuuden tuntemus on vielä heikkoa.
– Liikenteessä liikkumista on syytä opettaa lapselle mahdollisimman varhain ja mahdollisimman konkreettisesti. Koulun aloitusvaiheessa liikenteessä liikkumista on harjoiteltava paljon. Neuvot eivät pelkästään riitä, vaan pitää olla konkreettisia toimintamalleja ja kuinka niitä sovelletaan eri tilanteissa, neuvoo Kuulonhuoltoliiton tytäryhtiön Kuulo-Auris Oy:n psykologi Kristiina Laakso.
Liikenteen havainnointikyky on alle kouluikäisellä lapsella hyvin puutteellista. Vasta noin 12 vuoden vaiheilla lapsi alkaa pärjätä liikenteessä.
– Tähän vaikuttaa aivojen kypsyminen. Lapsen näkökyky kehittyy lähelle aikuista noin 14 vuoden iässä ja muistin kehittyminen taas edellyttää kokemuksia. Oppiakseen lapsi tarvitsee paljon muistikuvia liikenteestä, kertaa Laakso.
Toistot opettavat selviytymään
Eri aivopuoliskojen yhteydet kehittyvät hitaasti - vasta murrosiässä niiden kehitys nopeutuu. Kuuloaisti taas kehittyy hyvin varhain, jo paljon ennen syntymää.
– Sikiö reagoi ääniin jo 25 raskausviikosta lähtien. Ensimmäisen ikävuoden jälkeen vauva oppii paikallistamaan ja erottelemaan ääniä. Sitten hän oppii tunnistamaan ääniä ja lopulta pystyy antamaan niille merkityksen. Kuuloaisti on hyvin kehittynyt toisella ikävuodella, mutta selvitäkseen eteenpäin lapsi tarvitsee vielä paljon harjoittelua, toistoja ja äänihavaintoja, muistuttaa Laakso.
– Kuulovammaisen lapsen tapaturmariski liikenteessä on suuri, siksi esimerkiksi kuulovammaiset lapset saavat helposti koulukuljetuksen, summaa psykologi Kristiina Laakso.
Kortti iäksi pois jokaiselta lapsen päälle ajajalta.
Alle kouluikäinen selviää heikosti liikenteessä 25.9.2015 klo 8.16 YLE
Liikenteen havainnointikyky on alle kouluikäisellä lapsella hyvin puutteellista. Vasta noin 12 vuoden iässä lapset pystyvät liikkumaan liikenteessä suhteeellisen hyvin. Vaaran tunne on nuorella häilyvä vielä murrosiässäkin, muistuttaa psykologi Kristiina Laakso.
Liikenne
Siihen, miten lapsi selviää liikenteessä, vaikuttavat varsinkin kuulo ja aivojen kehitysaste. Kuulo on tärkeä varoitusaisti ja aivojen kaksi lohkoa taas kehittyvät hitaasti. Pienellä lapsella kyky arvioida liikenteen vaarallisuus puuttuu ja murrosiässäkin vaarallisuuden tuntemus on vielä heikkoa.
– Liikenteessä liikkumista on syytä opettaa lapselle mahdollisimman varhain ja mahdollisimman konkreettisesti. Koulun aloitusvaiheessa liikenteessä liikkumista on harjoiteltava paljon. Neuvot eivät pelkästään riitä, vaan pitää olla konkreettisia toimintamalleja ja kuinka niitä sovelletaan eri tilanteissa, neuvoo Kuulonhuoltoliiton tytäryhtiön Kuulo-Auris Oy:n psykologi Kristiina Laakso.
Liikenteen havainnointikyky on alle kouluikäisellä lapsella hyvin puutteellista. Vasta noin 12 vuoden vaiheilla lapsi alkaa pärjätä liikenteessä.
– Tähän vaikuttaa aivojen kypsyminen. Lapsen näkökyky kehittyy lähelle aikuista noin 14 vuoden iässä ja muistin kehittyminen taas edellyttää kokemuksia. Oppiakseen lapsi tarvitsee paljon muistikuvia liikenteestä, kertaa Laakso.
Toistot opettavat selviytymään
Eri aivopuoliskojen yhteydet kehittyvät hitaasti - vasta murrosiässä niiden kehitys nopeutuu. Kuuloaisti taas kehittyy hyvin varhain, jo paljon ennen syntymää.
– Sikiö reagoi ääniin jo 25 raskausviikosta lähtien. Ensimmäisen ikävuoden jälkeen vauva oppii paikallistamaan ja erottelemaan ääniä. Sitten hän oppii tunnistamaan ääniä ja lopulta pystyy antamaan niille merkityksen. Kuuloaisti on hyvin kehittynyt toisella ikävuodella, mutta selvitäkseen eteenpäin lapsi tarvitsee vielä paljon harjoittelua, toistoja ja äänihavaintoja, muistuttaa Laakso.
– Kuulovammaisen lapsen tapaturmariski liikenteessä on suuri, siksi esimerkiksi kuulovammaiset lapset saavat helposti koulukuljetuksen, summaa psykologi Kristiina Laakso.
Kortti iäksi pois jokaiselta lapsen päälle ajajalta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.