Haluaisin valaista teille myös omat kriteerini abortista. Mielestäni abortti ei ole murha.
Tekisin abortin, jos raskauden alkuvaiheessa huomattaisiin, että lapsi on sairas tai kehitysvammainen, tai jos erittäin (huom: erittäin huono) elämäntilanteeni ei lasta sallisi. Mielestäni vakavasti sairas, tai kehitysvammainen ihminen ei ansaitse elämää. Tiedän, että ajattelette että olen julma, kylmä, ja paha ihminen, mutta en oikein voi ajatuksilleni mitään. Palautetta kiitos!
Tekisin abortin, jos raskauden alkuvaiheessa huomattaisiin, että lapsi on sairas tai kehitysvammainen, tai jos erittäin (huom: erittäin huono) elämäntilanteeni ei lasta sallisi. Mielestäni vakavasti sairas, tai kehitysvammainen ihminen ei ansaitse elämää. Tiedän, että ajattelette että olen julma, kylmä, ja paha ihminen, mutta en oikein voi ajatuksilleni mitään. Palautetta kiitos!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itse annan kyllä ihmisarvon kaikille syntyneille, myös vammaisille. Vaikea on kuitenkin sanoa jaksaisiko jos oma lapsi olisi vammainen. Luultavasti en jaksaisi.
Hatunnosto niille, jotka jaksavat.
Aika hurjasti ilmaistu. Kyllä minäkin miettisin keskeytystä,jos saisin kuulla, että tuleva lapseni olisi vaikeasti sairas/vammainen. Olen sen huomannut, että tämä yhteiskunta on terveitä varten esim. asenteet yms. Mutta tunnen vammaisia, jotka ovat aidosti elämäniloisia ja positiivisiä. Eivätkä valita turhista niinkuin me terveet. En siis voisi olla sanomassa, että he eivät ansaitse elämää. Minusta pikemminkin on olemassa paljon terveitä ihmisiä, jotka eivät mielestäni ansaitse elämää ja olisin valmis antamaan itsekkäille pahantekijöille kuolemantuomion. Vammaiset eivät ole pahoja/ilkeitä, eikä heidän kaikkien elämä ole vaikeaa.
Täällä yökkö valvoo kehitysvammaistensa parissa... Mietityttää täällä vakavasti sairaiden osastolla (kuolevat tai muuten huonokuntoiset, jotka eivät pysty olemaan muualla tulevat tälle osastolle) onko elämä oikeasti elämisen arvoista vuoteesta käsin. Kun kehitysvammainen kuolee, kuolinsyyksi kirjataan tietysti syy mihin kuoli, mutta peruskuolinsyyksi kehitysvammaisuus. Eli se kuten muukin johtaa loppuun, mutta onko elämän laatu elämisenarvoista..?
Mikähän on sitten kantasi niihin moniin raskauksiin, joissa naiselle on kerrottu että lapsesta on tulossa kehitysvammainen, mutta äiti on päättänyt haluta sen silti.
Kuitenkin on käynyt ilmi, ettei lapsi ollutkaan kehitysvammainen!
Näitä tapauksia on paljon, ilmeisesti nykytekniikalla ei täysin varmuudella kyetä selvittämään kehittyvän lapsen lopullista terveydentilaa sittenkään.
Erittäin huono elämäntilannekaan ei ole hyvä syy, sillä lapsen voi antaa adoptoitavaksi.
Aika raju yleistys tuokin, että sairas ihminen ei ansaitse elämää.
Miksi terve ihminen ansitsisi elämän yhtään sen paremmin?
Onhan paljon ihmisiä joilla on fyysinen terveys kunnossa, muttei silti osaa nauttia elämästä, vaan on masentunut ja tehdään itsemurhia..
Taidat ajatella aika vähän yleensäkään mitään, jos sinulla on noin mustavalkoiset ajatukset?
Mieti nyt vähän: abortti=uuden ihmiselämän kehittymisen pysäyttäminen!
Oli syys siihen mikä tahansa, se on joka tapauksessa ihmisen tappo! Eikä muuksi muutu vaikka kuinka ruusuilla koristelisi.
Itse mietin sitä kun puhut yleistämisestä, niin entäpä kun olet itse yleistänyt, että abortti on tappo. Siis sitähän se on mutta jotenkin tekstistäsi sain kuvan, että se olisi negatiivisessa mielessä... Me kaikki ihmiset emme kuitenkaan ajattele niin, eikä meidän ole myöskään tarvetta sitä kukkaisin koristella. Minun mielestäni se on aivan luonnollinen valinta, syystä joka varmasti jokaisella on yksilöllinen. En todella usko, että kukaan näinkään inhottavaan ratkaisuun päätyy hatarin perustein.
Vammaisten parissa työskentelevänä myönnän että vaikka diagnoosiin ei 100% voi luottaa, päätyisin itse aborttiin, jos minun raskausaikanani tekniikka väittäisi jonkin olevan pielessä. En ole vielä tavannut vammaista jonka asemassa tai vanhempien asemassa haluaisin olla, eli olen onnellinen terveenä ja epäilen että mahdollinen lapsenikin (vaikka ei ole vielä edes alulle pantu) haluaa samaa. Kuten myös uskoisin kaikkien vammaisten haluavan olla mielummiin terveitä.
"Mieti nyt vähän: abortti=uuden ihmiselämän kehittymisen pysäyttäminen!
Oli syys siihen mikä tahansa, se on joka tapauksessa ihmisen tappo!"
Tuossa ylhäällä kuvasit sen vielä ihan oikein, eli raskauden keskeytys. Alapuolelle kirjoititkin että se on ihmisen tappo, vaikka siinä menehtyvä alkio ei edes ole täysin kehittynyt ihminen.
Tuo on juuri
-tahallista sekoittamista
-perustelutaidottomuuden piilottamista valheellisen kärjistyksen taakse
-ennenaikaista unelmointia valmiista lapsesta
Tämä ei nyt ole sinulle Poison.
Mietinpä vain, että jos tuhoan tunnetun taidemaalarin paletin ja pensselin, joudunkohan abortin vastustajien mukaan korvausvastuuseen valmiista väh. 9 kuukautta työstetystä miljoonien arvoisesta taulusta?
Siinä tapauksessa varoitan kaikkia astumasta katukivetyksen välistä kasvavan kukan päälle, sillä siihen voisi aikain myötä kasvaa museoviraston suojelema ikitammi.
Älkää myöskään syökö kananmunia tai mätiä.
Eikös se jo riitä, että täällä Suomessa joka jumalan vuosi yli 2 MILJOONAA elävää ja kipua tuntevaa nisäkästä murhataan ihmisten iloksi. Ummistakaa vain silmänne, mutta tämän totuuden voitte lukea mistä vain milloin vain, vaikka ensi joulunakin. Kun yksi tulitikun pituinen kehittymätön alkio on abortoitu, on siinä samalla 200 ihmisen kokoista nisäkästä tapettu. Ja täällä sitten itketään, kun tulitikkuun ei koskaan syttynyt valoa. Siinä valossa kun olisi ollut niin kiva ahtaa maha täyteen 2 miljoonalla nisäkkäällä. Ikään kuin abortille ei löytyisi inhimillisempiä syitä kuin kanssanisäkkäämme syömiselle.
Miksi et sallisi maailmassa erilaisia ihmisiä. Itse olen syntynyt vammaisena. Elämään on mahtunut sekä hyviä että huonoja hetkiä niin kuin kaikilla muillakin ihmisillä. Enimmäkseen hyviä. Nykyään sairaita ja vammaisia ihmisiä pystytään hoitamaan todella hyvin, jos vain halutaan. Toisaalta taas terve ihminen voi sairastua vakavasti. Tuntuu joskus sille, että jotkut ihmiset haluavat jopa salata vammaisen lapsensa olemassaolon sijoittamalla hänet esim johonkin hoitokotiin ja pitämällä hänet siellä piilossa 'suurelta yleisöltä'.
Asia ei yleensä ole niin, että sairaana tai vammaisena syntynyt kärsii olotilastaan, koska aina vallinneeseen olotilaan sopeutuu hyvin. Sitä mitä ei ole koskaan ollut, ei osaa kaivata.
Itse olen saanut jäädä eloon mainioiden vanhempieni ja osaavan hoitohenkilökunnan ansiosta. Olen ollut muutamassa leikkauksessa, mutta lähes kymmeneen vuoteen ei ole tarvinnut tehdä mitään aikanaan tehdyn hoidon ansiosta. Viime vuonna kirjoitin ylioppilaaksi ja nyt opiskelen taloushallintoa.
Nämä asiat eivät siis ole mistään teoriakirjoista luettuja, vaan omasta elämästä peräisin olevia kokemuksia.
Kyllä, olet todella kylmä, tunteeton, kamala ihminen kirjoittaessasi, että "kehitysvammainen ihminen ei ansaitse elämää."
Itse työskentelen kehitysvammaisten parissa ja he ovat paljon parempia ihmisiä kuin yksikään tuollainen sydämetön ihminen kuin sinä!! Ihan pahaa tekee tuollainen asenne!!
Se pieni ero nimimerkeissämme ja täysin eri mielipide... Ei mielestäni ole kyse kellä on oikeus elää ja kellä ei, vaan kenen elämä on elämisen arvoista.