Bravo språkaktivisterna...

JätteKivaa

Jätte kiva att det finns många språkaktivister I Svenfinland typ Ankdam, och språkaktivist organisationer som Folktinget, SFP och Svenska kulturfonden som har fina inlägg utomlands:

“It is important that the members of society representing the linguistic majority not only understand the position of the minority but also act accordingly”

"although only 5.4 % of Finland’s population have Swedish as their mother tongue, legally they are not a minority because according to the constitution they have the right to use their mother tongue everywhere.""

Superfint att man som finlandsvensk kan vara minoritet eller inte beroende på situationen:)

33

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • praktiskt

      Det är det hördu !Vi talar alltid finska när vi vill höra till elitklassen.(man får bättre service )

      • dåärjagspråkaktivist

        Jag är bara en människa som råkade födas i en svenskspråkig familj.Klart man måste högakta sitt modersmå,inte gör någon annan det.


      • konstigheter

        Frågan var ju att svenska kulturfonden påstår att finlandsvenskarna är en minoritet och inte minoritet:)

        Naturligtvis alla högaktar sitt modersmål.


      • Språklagen

        Tja, det var väl lite klumpigt uttryck. Tror de syftade på att svenska språket enligt språklagen är ett av nationalspråken och inte bara ett minoritetsspråk.


      • lyhytnäköisyyttä
        konstigheter kirjoitti:

        Frågan var ju att svenska kulturfonden påstår att finlandsvenskarna är en minoritet och inte minoritet:)

        Naturligtvis alla högaktar sitt modersmål.

        Valitettavasti kaikki EIVÄT kunnioita omaa äidinkieltään.

        Jos esim. ruotsinkielinen kunnioittaisi omaa äidinkieltään, hän ei sen avulla alistaisi ja pakottaisi muita. Hän ei myöskään hyväksyisi Suomen hallitsematonta maahanmuuttopolitiikkaa, joka tulee ruotsin kielen koko maailmasta hävittämään.

        Samoin on suomenkielisten kanssa. Suomenkielinen, joka arvostaa ja rakastaa omaa äidinkieltään EI hyväksy hallitsematonta maahanmuuttopolitiikkaa, joka tähtää Euroopan eri kielien ja kulttuurien kadottamiseen.


      • sanningen
        lyhytnäköisyyttä kirjoitti:

        Valitettavasti kaikki EIVÄT kunnioita omaa äidinkieltään.

        Jos esim. ruotsinkielinen kunnioittaisi omaa äidinkieltään, hän ei sen avulla alistaisi ja pakottaisi muita. Hän ei myöskään hyväksyisi Suomen hallitsematonta maahanmuuttopolitiikkaa, joka tulee ruotsin kielen koko maailmasta hävittämään.

        Samoin on suomenkielisten kanssa. Suomenkielinen, joka arvostaa ja rakastaa omaa äidinkieltään EI hyväksy hallitsematonta maahanmuuttopolitiikkaa, joka tähtää Euroopan eri kielien ja kulttuurien kadottamiseen.

        På vilket sätt förtrycker och tvingar en vanlig svenskspråkig finländare utan poltiska förbindelser den finskspråkiga befolkningen ?Vår riksdag där majoriteten är finskspråkiga bestämmer om både invandringen och språkundervisningen.


      • 228w
        sanningen kirjoitti:

        På vilket sätt förtrycker och tvingar en vanlig svenskspråkig finländare utan poltiska förbindelser den finskspråkiga befolkningen ?Vår riksdag där majoriteten är finskspråkiga bestämmer om både invandringen och språkundervisningen.

        Inte kan nätfennorna kritisera regeringen som de själva har röstat på.Det vore ju som att skita i eget bo.


      • östnyland
        228w kirjoitti:

        Inte kan nätfennorna kritisera regeringen som de själva har röstat på.Det vore ju som att skita i eget bo.

        Det förstår man ju det är enklare att skylla allt på SFP och hela den svenskspråkiga befolkningen.


      • tuttujuttuu
        östnyland kirjoitti:

        Det förstår man ju det är enklare att skylla allt på SFP och hela den svenskspråkiga befolkningen.

        Ja jutun juoni aloituksessa oli:

        "... understand the position of the minority.... "

        "..... they are not a minority..... "

        Kummankin tekstin tuottaja Svenska Kulturfonden:)
        Tuttuu juttua poimii marjat kakusta...


      • andraklasmedborgare
        östnyland kirjoitti:

        Det förstår man ju det är enklare att skylla allt på SFP och hela den svenskspråkiga befolkningen.

        Trevligt att vara allmän syndabock.


      • TystnadBra
        andraklasmedborgare kirjoitti:

        Trevligt att vara allmän syndabock.

        Ginman I HBl;
        "å andra sidan kan orsaken till förändringsmotståndet eventuellt hittas på riksplanet i form av en tystnad kring svåra frågor. Det gäller till exempel oviljan att diskutera vad motståndet mot den obligatoriska skolsvenskan på sikt kan få för följder och framför allt vad det kräver för åtgärder."


      • tuttujuttuu kirjoitti:

        Ja jutun juoni aloituksessa oli:

        "... understand the position of the minority.... "

        "..... they are not a minority..... "

        Kummankin tekstin tuottaja Svenska Kulturfonden:)
        Tuttuu juttua poimii marjat kakusta...

        Juttu kertoo kuten asia on. Suomi ja ruotsi ovat maan kansalliskielet, yhdenvertaiset ja juridisesti tasa-arvoiset. Laki ei tee eroa suomen ja ruotsin kielten ja kielten puhujien välillä, vaan mikä koskee suomea ja suomen puhujia koskee myös ruotsia ja ruotsin puhujia.
        Ruotsi ei siis juridisesti ole "vähemmistökieli" josta säädettäisiin laissa erikseen, vaikka sitä matemaattinen vähemmistö puhuukin.

        Laissa mainittuja varsinaisia vähemmistökieliä ovat saamen kielet joilla on oma lakinsa, "Saamen kielilaki", sekä romani ja viittomakieli joiden puhujien oikeudet ja erityistarpeet huomioidaan kielilaissa erikseen.

        Mistä marjoista mahdat puhua?
        Mikä jutussa ei pidä paikkansa tai jäi mainitsematta?


      • Nettisuomal-nettifenno
        Ankdam kirjoitti:

        Juttu kertoo kuten asia on. Suomi ja ruotsi ovat maan kansalliskielet, yhdenvertaiset ja juridisesti tasa-arvoiset. Laki ei tee eroa suomen ja ruotsin kielten ja kielten puhujien välillä, vaan mikä koskee suomea ja suomen puhujia koskee myös ruotsia ja ruotsin puhujia.
        Ruotsi ei siis juridisesti ole "vähemmistökieli" josta säädettäisiin laissa erikseen, vaikka sitä matemaattinen vähemmistö puhuukin.

        Laissa mainittuja varsinaisia vähemmistökieliä ovat saamen kielet joilla on oma lakinsa, "Saamen kielilaki", sekä romani ja viittomakieli joiden puhujien oikeudet ja erityistarpeet huomioidaan kielilaissa erikseen.

        Mistä marjoista mahdat puhua?
        Mikä jutussa ei pidä paikkansa tai jäi mainitsematta?

        Ankdam: "Laki ei tee eroa suomen ja ruotsin kielten ja kielten puhujien välillä, vaan mikä koskee suomea ja suomen puhujia koskee myös ruotsia ja ruotsin puhujia."

        Laki tekee eräissä tapauksissa olennaisen eron suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Kun viisi miljoonaa suomenkielistä on sidoksissa pakkoruotsiin, niin vain 0,26 miljoonaa ruotsinkielistä ilman ahvenanmaalaisia on sidoksissa pakkosuomeen. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannalta tuollainen on ongelmallista. Siihen suomenkielisten kahden kolmasosan enemmistö haluaa muutoksen.


      • lyckatill77
        Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

        Ankdam: "Laki ei tee eroa suomen ja ruotsin kielten ja kielten puhujien välillä, vaan mikä koskee suomea ja suomen puhujia koskee myös ruotsia ja ruotsin puhujia."

        Laki tekee eräissä tapauksissa olennaisen eron suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Kun viisi miljoonaa suomenkielistä on sidoksissa pakkoruotsiin, niin vain 0,26 miljoonaa ruotsinkielistä ilman ahvenanmaalaisia on sidoksissa pakkosuomeen. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannalta tuollainen on ongelmallista. Siihen suomenkielisten kahden kolmasosan enemmistö haluaa muutoksen.

        Nu har ni ju ett ypperligt tillfälle att slopa obligatorisk skolsvenska.Regeringen (åtminstone majoriteten ) är på er sida.Man skall smida medan järnet är varmt.


      • Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

        Ankdam: "Laki ei tee eroa suomen ja ruotsin kielten ja kielten puhujien välillä, vaan mikä koskee suomea ja suomen puhujia koskee myös ruotsia ja ruotsin puhujia."

        Laki tekee eräissä tapauksissa olennaisen eron suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Kun viisi miljoonaa suomenkielistä on sidoksissa pakkoruotsiin, niin vain 0,26 miljoonaa ruotsinkielistä ilman ahvenanmaalaisia on sidoksissa pakkosuomeen. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannalta tuollainen on ongelmallista. Siihen suomenkielisten kahden kolmasosan enemmistö haluaa muutoksen.

        Osoitatko sen lain kohdan jossa ero tehdään?

        Perusopetuslaissa sanotaan että kouluissa kaikki opiskelevat toista kotimaista kieltä, puhujien ryhmäkoosta ei mainita yhtään mitään, eikä laissa ja sen noudattamisessa yksilötasolla synny minkäänlaista eroa.


      • Nettisuomal-nettifenno
        Ankdam kirjoitti:

        Osoitatko sen lain kohdan jossa ero tehdään?

        Perusopetuslaissa sanotaan että kouluissa kaikki opiskelevat toista kotimaista kieltä, puhujien ryhmäkoosta ei mainita yhtään mitään, eikä laissa ja sen noudattamisessa yksilötasolla synny minkäänlaista eroa.

        Ankdam: "Osoitatko sen lain kohdan jossa ero tehdään? - - Perusopetuslaissa sanotaan että kouluissa kaikki opiskelevat toista kotimaista kieltä - -."

        Näytät kysymättäkin hyvin tietävän, missä se ero tehdään. Sana "kaikki" sen paljastaa. Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus ei lähde joka asiassa yksilötasolta, kuten jokaisen oikeus elämään ja omaan kieleensä. Jokaisen velvollisuus muiden kielen opiskeluun ei vertaudu jokaisen oikeuteen omaan kieleensä.

        Tuskin pitäisit lakia oikeudenmukaisena ja yhdenvertaisena, jos laki vaatisi, että kaikki opiskelevat toista ja kolmatta kotimaista kieltä, kun kolmanneksi kotimaiseksi laki olisi määritellyt venäjän tai saamen. Sellainen laki olisi tietenkin mahdollinen, mutta pian se kumottaisiin.

        Se, millainen laki faktisesti on, ei vielä takaa sitä, että sen on myös joka suhteessa oikeudenmukainen ja tasa-arvoa ylläpitävä. Tästä ongelmasta esimerkkinä on avioliittolaki yleensä ja se mahdollisuusa, kumpi voisi nimensä perusteella olla toistansa tasa-arvoisempi, avioliittolaki vai pariliittolaki seurauksineen. Presidentti Niinistö tarjosi eräässä yhteydessä, juristi kun on, lain nimeksi pariliittolakia.


      • Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

        Ankdam: "Osoitatko sen lain kohdan jossa ero tehdään? - - Perusopetuslaissa sanotaan että kouluissa kaikki opiskelevat toista kotimaista kieltä - -."

        Näytät kysymättäkin hyvin tietävän, missä se ero tehdään. Sana "kaikki" sen paljastaa. Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus ei lähde joka asiassa yksilötasolta, kuten jokaisen oikeus elämään ja omaan kieleensä. Jokaisen velvollisuus muiden kielen opiskeluun ei vertaudu jokaisen oikeuteen omaan kieleensä.

        Tuskin pitäisit lakia oikeudenmukaisena ja yhdenvertaisena, jos laki vaatisi, että kaikki opiskelevat toista ja kolmatta kotimaista kieltä, kun kolmanneksi kotimaiseksi laki olisi määritellyt venäjän tai saamen. Sellainen laki olisi tietenkin mahdollinen, mutta pian se kumottaisiin.

        Se, millainen laki faktisesti on, ei vielä takaa sitä, että sen on myös joka suhteessa oikeudenmukainen ja tasa-arvoa ylläpitävä. Tästä ongelmasta esimerkkinä on avioliittolaki yleensä ja se mahdollisuusa, kumpi voisi nimensä perusteella olla toistansa tasa-arvoisempi, avioliittolaki vai pariliittolaki seurauksineen. Presidentti Niinistö tarjosi eräässä yhteydessä, juristi kun on, lain nimeksi pariliittolakia.

        Perusopetuksen oppimäärä sisältää.. kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä..

        11 § Perusopetuslaki

        Opetuksen sisältö

        Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/453)

        Oppilaalle voidaan antaa opetusta muissakin kuin 1 momentissa mainituissa perusopetukseen soveltuvissa aineissa sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Näiden aineiden opiskelu voi olla oppilaalle osittain tai kokonaan vapaaehtoista tai valinnaista.

        Oppilaalle tulee antaa oppilaanohjausta.

        Esiopetuksesta, lisäopetuksesta ja perusopetukseen valmistavasta opetuksesta on sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, voimassa, mitä 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään.


        Toisin kun väität niin perusoikeudet lähtevät nimenomaan henkilökohtaiselta tasolta eikä ryhmästä.

        Missään ei määritellä kuinka suurella osalla tai minkäkielisellä on mitäkin oikeuksia eikä varsinkaan kuinka suuri osa vapautetaan jostain velvollisuuksista ja kuinka suuri osa koululaisista lukee mitäkin.
        Perusta on sama kaikilla!!


      • logiikkaa
        Ankdam kirjoitti:

        Perusopetuksen oppimäärä sisältää.. kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä..

        11 § Perusopetuslaki

        Opetuksen sisältö

        Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/453)

        Oppilaalle voidaan antaa opetusta muissakin kuin 1 momentissa mainituissa perusopetukseen soveltuvissa aineissa sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Näiden aineiden opiskelu voi olla oppilaalle osittain tai kokonaan vapaaehtoista tai valinnaista.

        Oppilaalle tulee antaa oppilaanohjausta.

        Esiopetuksesta, lisäopetuksesta ja perusopetukseen valmistavasta opetuksesta on sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, voimassa, mitä 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään.


        Toisin kun väität niin perusoikeudet lähtevät nimenomaan henkilökohtaiselta tasolta eikä ryhmästä.

        Missään ei määritellä kuinka suurella osalla tai minkäkielisellä on mitäkin oikeuksia eikä varsinkaan kuinka suuri osa vapautetaan jostain velvollisuuksista ja kuinka suuri osa koululaisista lukee mitäkin.
        Perusta on sama kaikilla!!

        Svenska Kulturfondenin tekstii:
        "... understand the position of the minority.... "
        "..... they are not a minority..... "

        surulogiikkaa parhaimmillaan


      • Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

        Ankdam: "Osoitatko sen lain kohdan jossa ero tehdään? - - Perusopetuslaissa sanotaan että kouluissa kaikki opiskelevat toista kotimaista kieltä - -."

        Näytät kysymättäkin hyvin tietävän, missä se ero tehdään. Sana "kaikki" sen paljastaa. Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus ei lähde joka asiassa yksilötasolta, kuten jokaisen oikeus elämään ja omaan kieleensä. Jokaisen velvollisuus muiden kielen opiskeluun ei vertaudu jokaisen oikeuteen omaan kieleensä.

        Tuskin pitäisit lakia oikeudenmukaisena ja yhdenvertaisena, jos laki vaatisi, että kaikki opiskelevat toista ja kolmatta kotimaista kieltä, kun kolmanneksi kotimaiseksi laki olisi määritellyt venäjän tai saamen. Sellainen laki olisi tietenkin mahdollinen, mutta pian se kumottaisiin.

        Se, millainen laki faktisesti on, ei vielä takaa sitä, että sen on myös joka suhteessa oikeudenmukainen ja tasa-arvoa ylläpitävä. Tästä ongelmasta esimerkkinä on avioliittolaki yleensä ja se mahdollisuusa, kumpi voisi nimensä perusteella olla toistansa tasa-arvoisempi, avioliittolaki vai pariliittolaki seurauksineen. Presidentti Niinistö tarjosi eräässä yhteydessä, juristi kun on, lain nimeksi pariliittolakia.

        Jag skulle då inte ha haft något emot att läsa tre år samiska eller romani eller teckenspråk i skolan om det varit möjligt. Tycker bara att det skulle ha varit korrekt mot de språkgrupperna i landet att vi som har ett större språk också kudden litet av deras språk. Det är inte alltid minoriteten som skall lära sig majoritetens språk utan alla har vi ett ansvar för att man kan fungera på de språk som det här landet har


      • sanningen
        Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

        Ankdam: "Laki ei tee eroa suomen ja ruotsin kielten ja kielten puhujien välillä, vaan mikä koskee suomea ja suomen puhujia koskee myös ruotsia ja ruotsin puhujia."

        Laki tekee eräissä tapauksissa olennaisen eron suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Kun viisi miljoonaa suomenkielistä on sidoksissa pakkoruotsiin, niin vain 0,26 miljoonaa ruotsinkielistä ilman ahvenanmaalaisia on sidoksissa pakkosuomeen. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannalta tuollainen on ongelmallista. Siihen suomenkielisten kahden kolmasosan enemmistö haluaa muutoksen.

        För de finskspråkiga är den obligatoriska skolsvenskan en belastning, som bygger och upprätthåller ojämlikhet i relation till de svenskspråkiga.


      • BraText
        twervig kirjoitti:

        Jag skulle då inte ha haft något emot att läsa tre år samiska eller romani eller teckenspråk i skolan om det varit möjligt. Tycker bara att det skulle ha varit korrekt mot de språkgrupperna i landet att vi som har ett större språk också kudden litet av deras språk. Det är inte alltid minoriteten som skall lära sig majoritetens språk utan alla har vi ett ansvar för att man kan fungera på de språk som det här landet har

        bra text!
        Lagen säger att språkgruppernas kulturella och samhälleliga behov ska tillgodoses enligt lika grunder. Service på svenska ska myndigheterna ge självmant, och utöver det också både förvalta och främja landets språkkulturarv. – Vi har världens bästa språklag, och den har också ett mycket brett stöd. Men verkställigheten är något annat. Glappet mellan lagens bokstav och finlandssvenskarnas vardag är stort.


      • olikafordringar
        BraText kirjoitti:

        bra text!
        Lagen säger att språkgruppernas kulturella och samhälleliga behov ska tillgodoses enligt lika grunder. Service på svenska ska myndigheterna ge självmant, och utöver det också både förvalta och främja landets språkkulturarv. – Vi har världens bästa språklag, och den har också ett mycket brett stöd. Men verkställigheten är något annat. Glappet mellan lagens bokstav och finlandssvenskarnas vardag är stort.

        Självmant ...... visst ,visst och så frågar tjänstemannen : puhutko suomea ? Trots att orten är tvåspråkig och tjänstemannen har blivit anställd för att hen (åtminstone enligt fordringarna och lönen ) borde behärska också svenska .
        En tjänsteman med svenska som modersmål frågar nog mera sällan av en finskspråkig kund :talar du svenska?Det skulle antagligen bli sparken.


      • Nettisuomal-nettifenno
        Ankdam kirjoitti:

        Perusopetuksen oppimäärä sisältää.. kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä..

        11 § Perusopetuslaki

        Opetuksen sisältö

        Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/453)

        Oppilaalle voidaan antaa opetusta muissakin kuin 1 momentissa mainituissa perusopetukseen soveltuvissa aineissa sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Näiden aineiden opiskelu voi olla oppilaalle osittain tai kokonaan vapaaehtoista tai valinnaista.

        Oppilaalle tulee antaa oppilaanohjausta.

        Esiopetuksesta, lisäopetuksesta ja perusopetukseen valmistavasta opetuksesta on sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, voimassa, mitä 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään.


        Toisin kun väität niin perusoikeudet lähtevät nimenomaan henkilökohtaiselta tasolta eikä ryhmästä.

        Missään ei määritellä kuinka suurella osalla tai minkäkielisellä on mitäkin oikeuksia eikä varsinkaan kuinka suuri osa vapautetaan jostain velvollisuuksista ja kuinka suuri osa koululaisista lukee mitäkin.
        Perusta on sama kaikilla!!

        Ankdam: "Toisin kun väität niin perusoikeudet lähtevät nimenomaan henkilökohtaiselta tasolta eikä ryhmästä."

        Pakkokielivelvollisuus on johdettu yksilön velvollisuudeksi jonkin ryhmän olemassaolosta. Siitä, että on vasenkätisiä, ei voida loogisesti eikä moraalisesti johtaa oikeakätisille velvollisuutta toimia myös vasenkätisesti. Siitä, että on ruotsinkielisten ryhmä, ei voida loogisesti johtaa suomenkielisen ryhmän yksilölle velvollisuutta opiskella ruotsia.

        Meillä on perusoikeuksia ja perusvelvollisuuksia. Perusvelvollisuuksiimme kuuluu yksilöinä lakien noudattaminen silloinkin, kun laki yleisesti koetaan tavalla tai toisella epäoikeudenmukaiseksi ja epätasa-arvoiseksi, kuten nyt, kun kaikkien (siis: kaikkien) enemmistökielisten peruskoulu- ja lukio-opetuksen oppimääriin sekä korkeakouluvaatimuksiin sisällytetään pienen vähemmistön puhuma ja lakiteknisistä syistä toiseksi kotimaiseksi nimetty kieli. Epätasa-arvoisuuden kokemus syntyy kahden kieliryhmän kokojen vertailusta, johdettakoonpa perusoikeudet ja -velvollisuudet yksilön tai ryhmän tasolta.

        Perusopetuslaki on korjattavissa muotoon "- - kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, vieraita kieliä - -" jne. Ilmaisulla "vieras kieli" on yleiskielinen merkitys: kieli, joka ei ole puhujansa äidinkieli.


      • såärdet
        olikafordringar kirjoitti:

        Självmant ...... visst ,visst och så frågar tjänstemannen : puhutko suomea ? Trots att orten är tvåspråkig och tjänstemannen har blivit anställd för att hen (åtminstone enligt fordringarna och lönen ) borde behärska också svenska .
        En tjänsteman med svenska som modersmål frågar nog mera sällan av en finskspråkig kund :talar du svenska?Det skulle antagligen bli sparken.

        En svenskspråkig tjänsteman blir inte anställd om hen inte talar och skriver finska flytande.


      • Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

        Ankdam: "Toisin kun väität niin perusoikeudet lähtevät nimenomaan henkilökohtaiselta tasolta eikä ryhmästä."

        Pakkokielivelvollisuus on johdettu yksilön velvollisuudeksi jonkin ryhmän olemassaolosta. Siitä, että on vasenkätisiä, ei voida loogisesti eikä moraalisesti johtaa oikeakätisille velvollisuutta toimia myös vasenkätisesti. Siitä, että on ruotsinkielisten ryhmä, ei voida loogisesti johtaa suomenkielisen ryhmän yksilölle velvollisuutta opiskella ruotsia.

        Meillä on perusoikeuksia ja perusvelvollisuuksia. Perusvelvollisuuksiimme kuuluu yksilöinä lakien noudattaminen silloinkin, kun laki yleisesti koetaan tavalla tai toisella epäoikeudenmukaiseksi ja epätasa-arvoiseksi, kuten nyt, kun kaikkien (siis: kaikkien) enemmistökielisten peruskoulu- ja lukio-opetuksen oppimääriin sekä korkeakouluvaatimuksiin sisällytetään pienen vähemmistön puhuma ja lakiteknisistä syistä toiseksi kotimaiseksi nimetty kieli. Epätasa-arvoisuuden kokemus syntyy kahden kieliryhmän kokojen vertailusta, johdettakoonpa perusoikeudet ja -velvollisuudet yksilön tai ryhmän tasolta.

        Perusopetuslaki on korjattavissa muotoon "- - kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, vieraita kieliä - -" jne. Ilmaisulla "vieras kieli" on yleiskielinen merkitys: kieli, joka ei ole puhujansa äidinkieli.

        "Perusopetuslaki on korjattavissa muotoon "- - kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, vieraita kieliä - -" jne. Ilmaisulla "vieras kieli" on yleiskielinen merkitys: kieli, joka ei ole puhujansa äidinkieli."

        No sitten ei kun vain politiikkaan mukaan lakeja muuttamaan ja säätämään.
        Ihan turha kuitenkaan tuollaista lakimuutosta täällä RKP-palstalla puffata, en usko että kovin moni ruotsinkielinen kokee nykyisessä laissa yhtään minkäänlaista korjaamisen tarvetta.

        Suosittelen myös että pidättäydyt vanhassa vakiintuneessa käsitteistössä lakeja sorvatessasi. Menee taatusti vaikeaksi jos ryhdyt keksimään uutta käsitteistöä tai muuttamaan vanhojen sanojen ja käsitteiden merkitystä saadaksesi ajatuksesi paperille.


      • Nettisuomal-nettifenno
        Ankdam kirjoitti:

        "Perusopetuslaki on korjattavissa muotoon "- - kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, vieraita kieliä - -" jne. Ilmaisulla "vieras kieli" on yleiskielinen merkitys: kieli, joka ei ole puhujansa äidinkieli."

        No sitten ei kun vain politiikkaan mukaan lakeja muuttamaan ja säätämään.
        Ihan turha kuitenkaan tuollaista lakimuutosta täällä RKP-palstalla puffata, en usko että kovin moni ruotsinkielinen kokee nykyisessä laissa yhtään minkäänlaista korjaamisen tarvetta.

        Suosittelen myös että pidättäydyt vanhassa vakiintuneessa käsitteistössä lakeja sorvatessasi. Menee taatusti vaikeaksi jos ryhdyt keksimään uutta käsitteistöä tai muuttamaan vanhojen sanojen ja käsitteiden merkitystä saadaksesi ajatuksesi paperille.

        Ankdam: "Ihan turha kuitenkaan tuollaista lakimuutosta täällä RKP-palstalla puffata, en usko että kovin moni ruotsinkielinen kokee nykyisessä laissa yhtään minkäänlaista korjaamisen tarvetta."

        Olen kansasi täsmälleen samaa mieltä. Turhaa on täältä käsin lakeja laatia, niitä kumota tai niiden kumoamista vastustaa. Sen sinä, minä ja monet muut, ruotsinkielisetkin, hyvin tiedämme. Oma viehätyksensä niillä tuntuu kuitenkin olevan. Senkin hyvin tiedämme.

        Kuten näyt ymmärtävän, lakien kumoamisessa on ehdottomasti pidätyttävä (rinn. muoto: pidättäydyttävä) vakiintuneissa käsitteissä, jotta lainsäätäjä pysyisi kärryillä siitä, mihin uuden lain laatimisella tai vanhan kumoamisella kulloinkin pyritään. Esimerkiksi käsitteellä "vieraat kielet" on kaksi vakiintunutta merkitystä: 1) "muut kuin äidinkieli" ja 2) "muut kuin kotimaiset kielet" (Kielitoimiston sanakirja: vieras 1.b.).


      • joomenjoodå
        Ankdam kirjoitti:

        "Perusopetuslaki on korjattavissa muotoon "- - kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, vieraita kieliä - -" jne. Ilmaisulla "vieras kieli" on yleiskielinen merkitys: kieli, joka ei ole puhujansa äidinkieli."

        No sitten ei kun vain politiikkaan mukaan lakeja muuttamaan ja säätämään.
        Ihan turha kuitenkaan tuollaista lakimuutosta täällä RKP-palstalla puffata, en usko että kovin moni ruotsinkielinen kokee nykyisessä laissa yhtään minkäänlaista korjaamisen tarvetta.

        Suosittelen myös että pidättäydyt vanhassa vakiintuneessa käsitteistössä lakeja sorvatessasi. Menee taatusti vaikeaksi jos ryhdyt keksimään uutta käsitteistöä tai muuttamaan vanhojen sanojen ja käsitteiden merkitystä saadaksesi ajatuksesi paperille.

        Niinpä svekomieliset joita tässä maassa riittämiin eivät puhu eikä ääneen ajattele että nyky kielilaki virkamiesruotsineen ja pakollisine ruotsinopetuksineen joka ainoassa koulutus asteessa on aikansa elänyt!


      • intressant6
        twervig kirjoitti:

        Jag skulle då inte ha haft något emot att läsa tre år samiska eller romani eller teckenspråk i skolan om det varit möjligt. Tycker bara att det skulle ha varit korrekt mot de språkgrupperna i landet att vi som har ett större språk också kudden litet av deras språk. Det är inte alltid minoriteten som skall lära sig majoritetens språk utan alla har vi ett ansvar för att man kan fungera på de språk som det här landet har

        Teckenspråk hade varit trevligt och också samiska.


      • justdet
        intressant6 kirjoitti:

        Teckenspråk hade varit trevligt och också samiska.

        För att int tala om latinska!


    • aktivistit

      "Ahvenanmaan suomenkieliset ovat närkästyneet siitä, että maakunnan tulevista vaaleista tiedotetaan seitsemällä kielellä - mutta ei suomeksi."

      Varsinaisia kieliaktivistejä noi affenanmaalaiset!

      • joomenjoodå

        NI minns väl följande:

        "Polisminister" Gun-Mari Lindholm, obunden, konstaterade inför sittande lagting att lagen innebär att Ålands tvåspråkige polismästare Teijo Ristola inte får tala finska med tjänstemän i Finland som inte behärskar svenska, han måste använda tolk."


      • skåpmat
        joomenjoodå kirjoitti:

        NI minns väl följande:

        "Polisminister" Gun-Mari Lindholm, obunden, konstaterade inför sittande lagting att lagen innebär att Ålands tvåspråkige polismästare Teijo Ristola inte får tala finska med tjänstemän i Finland som inte behärskar svenska, han måste använda tolk."

        Det här är igen en gammal nyhet,Åland har redan en ny polismästare.


      • NyaÅland
        skåpmat kirjoitti:

        Det här är igen en gammal nyhet,Åland har redan en ny polismästare.

        "" Genom sitt förslag struntar liberalerna fullständigt i de undersökningar som visar att finskan idag redan spelar en mycket större roll i det åländska samhället än minoritetsskyddet egentligen medger.

        Framför allt kraven på mycket goda kunskaper i finska för att få attraktiva jobb på Åland är alarmerande!""


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      97
      1727
    2. Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle

      Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti
      Maailman menoa
      230
      1387
    3. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      253
      1011
    4. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      78
      895
    5. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      7
      745
    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      10
      725
    7. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      37
      687
    8. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      26
      665
    9. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      55
      664
    10. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      30
      654
    Aihe