Masennus ja ahdistus on ihmisen tyhmyyttä. Vain oikeasti kuoleva syöpäpotilas voi olla masentunut.
Ahdistus on kuviteltua
Syöpäpotilas26v
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä se helpottaa sitten, kun kuolet. Eli siis kärsit tunteettomuudesta siihen asti, kunnes sairastuit syöpään ja masennuit? Ehkäpä elimistösi rakensi syövän nimenomaan tunnekylmyytesi vuoksi. Mikään muu ei olisi saanut sinua pystähtymään, ajattelemaan ja tuntemaan.
Osittain aloittaja on oikeassa - paljon pystyy ihminen itse tekemään asioille!
Kyllä pystyy tekemään mutta paha ahdistus voi lamauttaa ja silloin on vaikea tehdä mitään mikä parantaisi oloa kun kaikki tuntuu vaikealta ja aloitekyky on poissa. Itsellä kokemusta. Missään ei ole hyvä olla, yksin ahdistaa ja kuitenkin ahdistaa myös muut ihmiset. Kotona ahdistaa mutta sieltä poislähtökin on vaikeaa ja tuntuu pelottavalta. Ahdistus voi myös väsyttää jolloin ei vaan jaksa tehdä mitään mukavaa ja sitten tietenkin olo vain pahenee jos on paikallaan ja miettii vain niitä ahdistavia asioita. Siitä syntyykin "mukavasti" kierre joka pahenee jos tulee lisää huonoja kokemuksia ja ehkä unensaantikin vaikeutuu.
Tuohon ei ole mitään lisättävää. Olet täysin oikeassa. Aloittaja lienee sama trolli joka vähättelee näillä palstoilla ihmisten mielenterveysongelmia.
trollauskin on vain oman ylivallan kuvittelua .
Sori nyt vaan mutta en nyt kyllä ihan allekirjoita aloittajan mielipidettä. Jos itse saisin vielä syövän kaiken päälle niin luulen etten edes haluaisi parantua.
T: Kroonisesti ahdistunut 26-vuotias.
Ööh miten voi olla tyhmyyttä tuntea lamaannuttavaa kipua?
Kerro ihmeessä miten pääsen eroon tästä mun ahdistuksesta lopullisesti, olisin aivan mielettömän kiitollinen! Ja mahdollisesti en enää tyhmäkään?
Pahimmassa tapauksessa kun ahdistun, lamaannun. Osittain lamaantuminen johtuu ahdistuksen aiheuttamasta kivusta, joka on voimakkain käsissäni, enkä voi silloin tehdä mitään. Kipu tuntuu yleensä rintakehässä, säteilee käsiini ja joskus erittäin pahassa tilanteessa jopa jalkoihin tai koko vartalooni kaulasta alaspäin. Luojan kiitos kipua tulee enää hyvin harvoin, mutta aiemmin se oli lähes arkipäivää. Sain onneksi apua, mutta silti ahdistus saattaa yllättää minut silloin tällöin edelleen.
En sitä sano, etteikö syöpäsairastunut voi olla masentunut. Voi olla. Ihan kuka tahansa voi olla. Ja siksi sitä ei ikinä pidä vähätellä millään tavalla, saatikka sanoa tyhmyydeksi. Se ei ainakaan yhtään auta asiaa!
Mutta sen olen ainakin oppinut lyhyen elämän aikana, että on todella paljon ihmisiä, jotka eivät vain yksinkertaisesti pysty ymmärtämään masennusta ja todellista ahdistusta. Heille on ehkä maailman turhinta yrittää selittää siitä yhtään mitään. Joten olkoon tämä teksti sitten vaikka tukena muille kaltaisilleni, kuin viestiketjun aloittajalle. Tsemppiä!