tuntevat, vastaavat. Ei siis mutuja ja luulemisia.
Nuo kompressorilla varustetut Volvon dieselit, voidaanko asentaa itse "kytkimen" taakse kompressorin toiminta, vai onko syytä ostaa sellainen osa ja palvelu Volvolta.
Kysymys lähinnä siksi, että liikumme pääasiassa uppoumanopeuksilla liukuvalla veneellä, joka varustettu kahdella Volvo KAMD 43 moottorilla, muistaaksesi ne olivat 43;sia.
Nuo kompressorilla varustetut Volvon dieselit, voidaanko asentaa itse "kytkimen" taakse kompressorin toiminta, vai onko syytä ostaa sellainen osa ja palvelu Volvolta.
Kysymys lähinnä siksi, että liikumme pääasiassa uppoumanopeuksilla liukuvalla veneellä, joka varustettu kahdella Volvo KAMD 43 moottorilla, muistaaksesi ne olivat 43;sia.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Voi itse kytkee.
Vovlo ei asenna eikä myy semmosia. katkaset piuhan ja laitat kytkimen väliin.
Toimii kaikilla KAD koneilla paitsi 44 ja 300.
Piti käydä oikein hallissa pihan perällä tarkastamassa tuo konetyyppi, ja sehän oli tietystikin KAMD 44, ja kävi varmastikin selväksi, ettei ole syytä itse alkaa asennella edelleenkään mitään ;D
Tuossa kirjoitettiin, ettei toimi 44;lle mikä siihen ratkaisuksi ?
Terve, voit tehdä kytkennän itse, tässä sinulle linkki jossa kytkentä kaavio. Skrullaa sivua alaspäin niin sähkökaavio löytyy
http://www.thehulltruth.com/boating-forum/137372-volvo-penta-kad44-marine-diesel.html
Miten kovaa oikein ajat uppoumanopeutta, kun kopurat lähtevät 1600 kierroksessa päälle itsellä nopeutta tuolloin jo n. 8 solmua paljonko sinulla?
Kiitos tiedosta ja kaaviosta. Kuten varmaan olet jo huomannut - on parempi että en kytke mitään muuta itse, kuin luottokortin rahastuslaitteeseen ;)
Koko tämä koohotukseni on luultavasti aivan turha, mutta olin"erittäin osaavassa laituriparlamentin" keskustelussa kuunteluoppilaana, ja siellä väitettiin uppouma ajon lyhentävän kompukan elinikää merkittävästi, ja että tuo kompukka toimii 1200-2400 rpm välillä. Oma uppuma ajo, jota on runsaasti asettuu tuolle 1300-1400 alueelle.
Mutta jos ne lähtevät päälle vasta 1600 kierroksessa päälle, ongelma on kohdallani todellakin turha. Onko tuo sellainen ratkaisu, josta voin Volvo-asentajalle sanoa haluavani, eli hän asentaa katkaisijat?
Itse tiedustelin aikoinani kompressoreista ja niiden kestävyydestä, vastaukseksi sain, että ovat suunniteltu käyttöä varten eli kestävät kyllä ajoa siinä, kuin muutkin osat koneessa. Öljyt vaihdetaan kompuraan 500 tunnin välein, voi vaihtaa useimminkin jos tulee suristeltua enempi.
Tuo kytkin on useimmilla sitä varten, että ääni eristys on niin huono ja ääni kiusaa veneilijää. Ajattele miten järjen vastaista on ottaa ahdin pois käytöstä, kun kerran sinulla sellainen on, hyötysuhde on paljon parempi. Mersuissakin on autoissa kompressori malleja, ne surisevat kokoajan ja kestävät.
Älä usko kaiken mailman huru ukkoja, mikä sellainen kone olisi jota ei voisi käyttää kaikilla kierros alueilla miten haluaa, eikä ole mitään rajoitteita käyttö ohje kirjassakaan...?
"mikä sellainen kone olisi jota ei voisi käyttää kaikilla kierros alueilla miten haluaa"
No jaa. Tulee väistämättä mieleen ihan perusturbo, josta ammattilaisetkin sanovat, että paljo pienillä kierroksilla ajelu karstaa ahtimen.
Sen takia volvo kad:ssa on kompressori joka ahtaa jo alakierroksilla n.1600-2800 jotta palaminen olisi täydellisempää ja potkua löytyy jo alakierroksella. Miksi ihmeessä pitäisi kytkeä kompura pois, ei mitään järkeä. Kompura kestää sen mitä konekkin. Hihnoja ja öljyä, kun vaihtelee niin kyllä se kompura kestää jatkuvaakin käyttöä siinä missä koko kone.
Olet oikeassa osittain karstoittumisesta, tosin kad koneissa elektroniikka säätelee poltoaineen märää suutin kohtaisesti ja näkyy siten verrattuna joihinkin Volvoihin savutuksen puutteena ja näin ei karstoittumistakaan tapahdu samassa mittakaavassa kuin joissain muissa koneissa.
Tästä löytyy myös maininta KAD ohjekirjasta jossa ei suositella ajoa pitkään ilman ahdinta, eli kad koneessa joko kompressori tai turbo riippuen paljonko haluat kuormittaa konetta, kierros alueella 1600-3700 vapaasti käytettävissä jatkuvana kierros alueena vaikka päivät pääksytysten. Koneesta saa ottaa max 3900 jos propulsio valinta osunut kohdilleen.
Onhan noita jotkut ohitelleet, mutta ongelma on käytännössä siinä, että koneen syötöt on säädetty kompressorin kierrosalueella kompressorin ahtaman ilmamäärän mukaan. Jos nyt siis kytket kompressorin kokonaan pois pelistä, saa kone liikaa kakkua tuolla nimenomaisella kierrosalueella. Jos tunteja kertyy paljon, karstoittuu kone väistämättä.
Kiitoksia vastauksista.
Unohdan siis koko jutun ja Volvon huoltomies huolehtikoot tullessaan aina asiasta ;D
Enkä ala "ohittamaan ja säätämään" mitään omatoimisesti ;D
Hyvä laatuista polttoainetta tankkiin ja menoksi, anna kompuran surrata ja turbon viheltää ja heppujen joilla ei omakohtaista kokemusta ko.koneista maalailla piruja nettiin ihan rauhassa.
P.s. hyväkaatuinen polttoaine neste diesel PRO laatua, kysele paikallisilta asemilta jos niillä kuljetus palveluja. Omalla huoltsikkalla avolava autossa 900litran tankki ja 50m letku jolla tankkaan veneeni 10senttiä kallimpaa, kun asemalta ostettuna, otan yleensä 600-700 litraa.
Itsellä on Kad 42 liukuvassa veneessä. Kompura on katkaisijan takana jo pelkästään siksi, että jos joutuu ajamaan "räkä plaanissa" huonossa kelissä, kompura huutaa koko ajan. Pitää siis niin kovaa ujellusta, että ei sitä viitsi kuunnella. Minun ymmärtääkseni siinä ei ole muutenkaan järkeä, että sitä pitää koko ajan päällä, vaikka se sen itsessään kestäisikin. Nopeaan liukuun lähtöönhän se on tarkoitettu. Korjatkaa jos olen väärässä. Uppoumanopeuksilla kompuran ei pitäisi mennä päälle lainkaan. Tietysti jos haluaa ajaa yli runkonopeuden ja vetää itämerta perässään, mutta siinähän ei taas ole järkeä.
Se kompuran tarkoitus on nopeaan liukuun nousuun ja päästöihin vaikuttaminen.
Nopeaan nousuun sen vaikutus on syöttää pakokaasuahtimelle riittävästi virtausta että se heräisi aiemmin.
Venemoottoreiden ahtimissa käytetään harvoin VNT- tai hukkaportteja koska alavääntö on tarpeetonta ja ahdin mitoitetaan huipputeholle, jolloin sen "herääminen "suurilla litratehoilla kestäisi kohtuuttoman kauan ilman mekaanisen ahtimen syöttämää ylimääräistä virtausta/pakopainetta.
Toinen funktio on maksimisyötön säätö, joka aiheuttaisi kohtuutonta savutusta ja ja ongelmia päästömittauksissa , kuten joku edellä jo totesi.
Jälkimmäistä ongelmaa cr-ohjauksessa ei tietenkään ole, mutta kompuran tyhjänpäiväinen pyörittäminen pienillä tehoilla lisää ainoastaan kulutusta ja meteliä, kesto tuskin on ongelma.
Nykyisillä lähes rikittömillä polttoaineilla ja öljyillä karstoittuminen on historiaan jäänyt ongelma, ahtimille vain nokeutuminen voi olla joskus ongelma, joka vaikuttaa vain hukkaportin ja siivistön toimintaan jotka edellä mainiten useimmiten puuttuvat venemoottoreista, joten turbomoottoritkaan eivät enää kaipaa mitään ylimääräisiä ryntäytyksiä, vaan kukkuvat kunnolla, ajoit niillä miten hiljaa tahansa.
Kompura lisää tehoa ja pienentää polttoaine kulutusta.
Kokeile itse niin huomaat, eli nosta kierroksia todella hitaasti ja seuraa nopeutta mittarista, kun kopura jyrähtää pyörimään, niin nopeus pomppaa 0,5-1 solmulla vaikka kierrokset eivät nouse vaan teho/vääntö joka pyörittää propulsiota.
Jos ujellus ottaa pattiin, niin äänieristyksessäsi olisi toivomisen varaa. Omassa veneessä dp eivät nouse yli 67 millään kierros alueella, ujellusta tuskin huomaa...
Mitenköhän se nopeus voisi nousta, ilman että kierrokset nousee jos potkuri yms. "Olosuhteet" samat? Eiköhän se vääntö ole tässä tapauksessa sitä, että kone jaksaa pyörittää potkuria isommalla kierrosluvulla/isompaa tai jyrkempää potkuria samalla rpmluvulla?
Kompurakin antaa enemmän tehoa pienillä kierroksilla ja pienentää polttoaineen kulutusta. Autoissa asia hoidetaan kahdella turbolla, paitsi jossain mersussa taisi olla kompura.
Kompurasta ei ole mitään haittaa vaan pientä hyötyä.
Kompressorin tai muun l täytöstä lisäävä vaikutus parantaa hyötysuhdetta vasta kun moottoria kuormitetaan ahtopaineita vastaavasti, muissa tilanteissa ylimääräinen puristuspaine lisää hukkalämpöä ja syö turhaan moottoritehoa alentaen hyötysuhdetta, bensiinimoottoreissa haitta on pienempi koska ilmansaantia kuristetaan.
Toinen asia on ero on että autokäytössä momenttia voidaan hyödyntää koko kierrosalueella, veneessä vain se minkä potkurin pyörintänopeus vaatii ja kun yleensä potkurit on kiinteällä välityksellä moottoriin, alakierrosten momenttia ei voi hyödyntää.
Volvon kompuralla ei ole kierroslukua jossa se kytkeytyy pois, vaan vaiheessa kun turbon ahtopaine ylittää kompuran paineen, se lienee päälle 2000 rpm ja ilman kompuraa turbon paine nousisi huomattavasti myöhemmin (myös ajallisesti), yleinen ongelma joka on sitä suurempi mitä suuremmalle ahtopaineelle turbo on mitoitettu.
Tässä linkki jossa selitetty kad moottorin kompressorin ja turbon toiminnasta ja siitä mitä iloa kopressorista on sivut 15-17. NIIN EI MENE LUULONPUOLELLE VAAN FAKTAA!!! (yksi osio korjaamokäsikirjasta)
http://www.4shared.com/web/preview/pdf/ou2dtM2J
Tässä vielä you tube pätkä missä havainnollistetaan painemittarilla kompuraa, ihan mukavia paineita tuuttaa, harmi ettei kierrosluvut näy. Samalla voi kuunnella ihanaa ujellusta eipä se paljon kovempaa ole, kuin koneen oma metakka.
http://www.youtube.com/watch?v=LCZ6QglpFs0
Linkki on verraton.
Noin 5 s kuluttua kiihdytyksen alusta näkyy mittarista kuinka turbo tulee mukaan ja ohjausläppä muuttaa virtauksen turbon kautta ja tiputtaa kompuran pois .
Huomioi muuten että venettä kiihdytettäessä moottori käy alusta asti lähes täysillä kierroksilla juuri kuten pitääkin, sillä saadaan suurin työntövoima.
Toivottavasti se selvittää epäilijöille miksi alakierrosvääntö on venemoottoreiden yhteydessä merkityksetön ominaisuus.
Tä, ei mulla ainakaan kone käy heti täysillä kieroksilla vaan kerää kierroksia tasaisesti nopeuden kiihtyessä, eli alakierros vääntöä tarvitaan jotta pääsee liukuun, koska veneessä tuntuva liuku kynnys.
Videosta kyllä näkee miksi kad koneessa saadaan lähes max vääntö jo alakieroksilta tappiin saakka. Vännössä ei ole suurta heittoa kierros alueella, koska kompura ahtaa melkoisella paineella heti 1600 kierroksen jälkeen ja jää pois n.2800 rmp ja sama toistepäin kuten videossa näkyy...ja videon venehän ei liiku, vaan on ihan paikoillaan...
Sama vika.
Kierrokset ei nouse ja vene pysyy paikallaan.
Kierrokset nousee vasta, kun vene pääsee liikkeelle eikä maksimikuirrokset tule ennen kuin molemmat koneet kiertää samaa vauhtia.
Olisiko joku kokeillut ilman potkuria :D
Tämä on asia josta ei tarvitse esittää mielikuvia tai tuntumaa.
Laittakaa veneenne kiinni ja katsokaa paljonko moottori ottaa kierroksia kun vene on paikallaan, silloin turbon herääminen , massojen kiihdytys tai kahvan varovainen siirto ei vaikuta mielikuvaan.
Paaluvetoja mittaillessa vanhat 2-tahtisetkin ottivat lähes täydet kierrokset ja niissä jos missä, alavääntöä ei ole, vaan teho tulee selvänä"piikkinä" maksimin alueella.
Ei taida olla sopivia kiinityspaikkoja veneessä eikä rannalla. Kierrokset tietenkin nousevat, kun vesi on saatu virtaamaan veneen alla. Jos olet yhtään perehtynyt fysiikkaan, niin tiedät nopeuden olevan suhteellista eikä sillä ole väliä onko vene paikallaan ja vesi liikkuu vai toisinpäin.
Sen sijaan jos väität, että kierrosten nousu johtuu potkurin luistamisesta, niin olet värässä. Kavitoida se voi, muttei luista niin paljoa.
Mitä on potkurin luistaminen? Yleensä se lasketaan veneen nopeuden ja teoreettisen nopeuden suhdetta. Paaluvedossa siis luisto on tuon määritelmäm mukaan 100%. Suuri luisto ei tarkoita sitä, ettei potkurivirran nopeus olisi suuri, vaan pikemminkin se tarkoittaa juuri sitä, että potkurivirran nopeus on suuri veneen nopeuteen nähden. 0% luistolla potkurivirta lähtee veneestä taaksepäin samalla vauhdilla kuin vene menee eteenpäin eli veden nopeus ei muutu lainkaan potkurin takia. Mutta eipä tule työntövoimaakaan.
Paaluvedossa potkurivirrassa on suuri nopeus, mutta ei suinkaan koko vesimassassa veneen alla. Potkurin etupuolella nopeudet ovat hyvin pieniä, samoin sivulla. Suuret nopeudet ovat vain potkurin taakse muodostuvassa "putkessa", jonka halkaisija on hieman potkuria suurempi. Kauempana potkurista tuo putki suurenee, mutta samalla nopeus laskee.
Paaluvedeossa kierrokset nousevat hyvin nopeasti eli muutamassa sekunnissa. Potkurin halkaisija on tuossa oleellisin, mutta on nousullakin hiukan merkitystä. 1000 rpm pyörivä potkuri vaatii akselitehoa n. 35 kW 16" halkaisijalla ja n. 110 kW 20" halkaisijalla huomioimatta kavitointia, jota on runsaasti ko. tilanteessa. Käytännössä riittänee n. puolet tuosta. Välityksistä riippuen siis koneen kierrokset n. tuplat.
Eihän tuollaisen liukuvan veneen reilut 200 hv koneen paaluvetovoima ole kuin 500-1000 kg, joten kyllä veneestä ja laiturista on syytä löytyä knaapit, jotka tuon kestävät. Vene 1/1989 laitettiin kaksi Marino 8000:sta knaapeistaan toisiinsa kiinni vedettiin VP DP vs. Mercruiser 20" yksi potkuri. Mercruiser voitti vetokokeen sekä pakilla että eteenpäin, vaikka siinä oli 20 hv vähemmän tehoa.
Rupeat puhumaan fysiikasta ja sotket jo peruskäsitteetkin.
Luisto on potkurin työntämän ja potkurille tulevan vesimassan nopeuksien erotuksen suhde ensimmäiseen ja yleensä jälkimmäinen on venenopeus, mutta sillä ei potkurin tai moottorin väännön kannalta ole mitään merkitystä tässä rajatapauksessa.
Paikallaan olevan veneen alla syntyy aivan erilainen virtaus kuin liikkuvan veneen, potkurille virtaa normaalin painevaikutuksen mukaan joka suunnasta korvausvettä eikä niin kuin liikkuvassa veneessä etupäässä liikesuunnasta ja ilman potkurin painevaikutusta.
Jos fysiikkaan haluat nojautua, niin teoreettinen potkurin työntövoima on F=½*roo*A v^2 seisovassa vedessä ja veneen nopeuden ollessa s, F=½roo*A*(v^2-s^2).
F on taas toisin ilmaistuna M*2 pii/nousu ja v on moottorin kierrosluku jaettuna välityksellä ja kerrottuna potkurin nousulla.
Kun vakiot niputetaan päästään riippuvuuteen että potkurin tarvitsema momentti on vakio kertaa moottorin pyörintänopeus^2.
Näin siis teoriassa, teorian paikkaansa pitävyyttä voidaan kuvailla hyvin lähelle totuutta, koska lähes kaikki valmistajat antavat tämän ohjeeksi potkurin mitoitukselle ja potkuriteholle (ns. kuutiokäyrä/potkurikäyrä).
Jos veneen nopeus huomioidaan , momentin tarve on pienempi, eli paikallaan oleva tarvitsee suurimman momentin.
Yhteenvetona, oikein mitoitettu potkuri tarvitsee momenttia kierrosluvun mukaan paraabelin , joka alkaa origosta ja päättyy huipputehon kohdalle, mukaisesti.
Siinä tapauksessa jos moottorin momentti potkurille on pienempi kuin ko paraabeli, olisi momenttia saatava suuremmaksi, mutta en ole milloinkaan nähnyt tai edes kuullut että jossain moottorissa olisi paraabelia matalampi momenttikäyrä, jos joku on kuullut tai nähnyt niin peruutan kaikki puheeni alaväännön tarpeettomuudesta.
Joo joo , tiedän että tämä ei kuulu tänne, mutta itse otit puheeksi fysiikan teorian, joten pureskele nyt sitä mitä kerjäsit.
Hei haloo, onko sulla unohtunut tämän ketjun keskeinen teema.
Toiseksi veneellä on tarkoitus edetä, kun kone käy joko kompressorilla ahdettaessa tai ilman ja tästä tässä ketjussa on kyse.
Kolmanneksi olen ajellut veneelläni reilut 12000 mailia ja tiedän kyllä miten se käyttäytyy kiihdyttäessä. Duopropit eivät paljoa sudi vaikka lykkää hanat kaakkoon nopeus/kierrokset ovat melko lineaarisia liukukynnyksen yli päästyä ja tässäkin kohtaa ei suurta pomppausta ole.
Vai laitureita vetämään paaluvetokokeella : ) he he ja siitä sitte kirveellä köydet irti ja liukuun vai mitä "mielikuvat-erikseen" jollei edellinen kirjoituksesi ollut teoreettista mielikuvaa unelmointia, niin mikä?
Alkaa olla aika laittaa foliohattu päähän :D
Paaluvedolla ei ole mitään tekemistä aiheen kanssa eikä kahden veneen vetokilpailu ole millään tavalla relevantti ei veneiden eikä moottorien testaamiseen.
Ihan kivoja tapoja kuluttaa aikaa, mutte tieteen kanssa ei mitään tekemistä.
Et tainnut ymmärtää tai et lukenut Joakimin ja Annas-olla-taas .n kirjoitusta, eihän tarkoitus ole tietenkään vetää laitureita vaan paaluveto on tilanne jossa tarvitaan vääntöä enemmän kuin veneen kulussa ja jos siinäkään ei tarvita alavääntöä, niin ei sitten liikkeessäkään.
Ja sinunkin tuplapotkurit, kuten kaikki muutkin luistavat paaluvedossa 100 % sesti, potkurin työntövoima kun riippuu suurelta osin juuri luiston suuruudesta ja täysin riippumatta montako mailia olet veneelläsi ajellut.
Potkurin työntövoima on T = qA(VL-½L^2) , -> L on luisto.
Sulla lienee sitten hyvin erikoinen DP! Katsotaanpa vaikkapa Vene 9/2007 mittaukset D4-260DP + Aquador 25 WA. Huippunopeus 36,3 solmua ja 3460 rpm. Arvataan tolla 10% luisto (todennäköisesti alakanttiin), jolloin potkurivirran teoreettinen nopeus 40,3 solmua. Sitten verrataan 2200 rpm ja 12,3 solmua mittauspisteeseen. Tuossa kohtaa potkurivirran teoreettinen nopeus on 2200/3460*40,3 eli 25,6 solmua eli luistoa on 52%! Otetaan vielä toinen piste 6 solmua ja 1000 rpm. Tuossa teoreetinen nopeus 11,6 solmua eli luistoa 48%.
Huomaa, että ylläolevat luvut ovat vakionopeudella. Kiihdytettäessä tarvitaan enemmän voimaa, jolloin luistokin on huomattavasti suurempi.
Sinunko on kovin erilainen?
Onhan sitä veneitä, joilla on selkeää tehonpuutetta liukuunnousussa. Tuolloin kuitenkin kierrokset ovat yleensä vähintään puolet huipputehon kierroksista, joten on ehkä väärin puhua alakierrosväännöstä, kun ollaan keskikierrosten yläpuolella.
Tietenkin paaluvedossa tarvitaan alavääntöä. Jos sitä ei ole, moottori sammuu koska ei jaksa pyörittää potkuria veneen ollessa paikallaan.
Tuo alaväännön vähättely johtuu vain siitä, että kukaan ei ole tehnyt sellaista veneenmoottoria, jossa alavääntöä ei olisi. Se johtuu siitä, että veneen moottorien tekijät eivät viitsi tehdä tappiota.
Et taida ymmärtää kovinkaan hyvin potkurin toimintaa? Potkuri ei vaadi juuri lainkaan vääntöä pienillä kierroksilla. Sen tarvitsema vääntö paaluvedossa (ja suurella luistolla muutenkin) noudattaa riippuu akselikierrosluvun toisesta potenssista. Moottorin sammuminen tarkoittaisi, että se ei jaksaisi pyöriä edes lähellekään tyhjäkäyntikierroksiaan. Kaikki moottorit pysyvät kuitenkin käynnissä kaasua lisäämättä tyhjäkäynnillä paaluvedossa.
Paaluvedossa tarvitaan tehoa keskikierrosalueella tai sen yläpuolella. Ei lähelläkään tyhjäkäyntiä.
Vastaavaa käytetään 2-T dieseleissä tosin siksi, että ne eivät lähde käymään ilman sitä ja toiseksi ilma jäähdyttää moottorin yläkertaa. Ilma menee välijäähdyttimen kautta, joten sitä on enemmän eikä ilma ainakaan huononna hyötysuhdetta verrattuna ahtamattomaan.
Toinen asia on häviöt kompuran takia, olisi kiva nähdä niistä todellisia lukuja.
Paskanjauhannaksi näköjään on taas mennyt. Aloituskin koski akselivetoisia.
Akselihan se potkuria yleensä pyörittää kaikissa veneissä.
Vastauksen olet kysymykseesi saanut ja jos keskustelu suuntautuu sivuraiteille joka ei kiinnosta niin pysy poissa, on turhaa kuvitella että avaajalla olisi oikeus määrätä vastausten sisältöä tai vetää herneitä ja ruveta itkemään paskanjauhannasta.
Tämä on keskustelupalsta eikä kenenkään yksityinen kotisivu.
Kannattaako edes kommentoida, jos ei ymmärrä edes akselivedon merkitystä veneessä. Oma osaamiseni ja ymmärrykseni on heikkoa, ja siksi en esiinny asiantuntijana - suosittelisin sinullekin samaa.
Vastauksen sain, ja siitä kiitos vastaajille jotka asiansa asiallisesti esittivät
.
Nyt se onkin sitten "harhautunut" urille uusille.Laituriparlamentti varsinaisessa merkityksessä ;D
Minkälainen ihminen kutsuu toisten keskustelua pskanjauhannaksi?
Älykäs ei tietenkään ole, mutta onko muita määreitä?
Känkkäränkkä?
Minkälainen ihminen jaksaa sellaista palstalla pohtia ja arvuutella- ei kovinkaan älykäs ainakaan. Jotkut keskustelut vaan ovat auttamattomasti paskanjauhantaa.
Huomaatko, että kannat hiekkalaatikkokäytöstä mukanasi?
Oikea reaktio siihen, että juttu ei kiinnosta on että ei lue eikä kommentoi. Hiekkalaatikkoreaktio on mustasukkaisuus ja yritys saada muut lopettamaan ja leikkimään sinun kanssasi. Eikö sinulla ole kavereita?
;D