Halosen nimityksiä alkaa purkamaan

Yksi_esimerkki_vain kirjoitti:

SUOMALAISTA AVOIMUUTTA:

JURISTIEN PIENI PIIRI SUPATTELI KORKEIMMALLE OIKEUDELLE PRESIDENTIN

Koskelon valinta käynnisti vilkkaan keskustelun kahdestakin syystä:

Koko valintamenetelmää on syytetty epädemokraattiseksi.

Toiseksi, Koskelo ohitti valinnassa ainakin yhden selvästi itseään ansioituneemman hakijan.

Koskelon nimeä kuiskuteltiin oikeusneuvosten korviin hyvissä ajoin jo ennen kuin edes muut virkaan pyrkijät olivat selvillä.

Näissä epävirallisissa junttaustilaisuuksissa olivat mukana useimmat oikeusneuvokset, paitsi virkaa hakeneet Koskelo ja oikeusneuvos Mikko Tulokas.

Presidentti Pauliine Koskelo, Korkein oikeus: "Mulla ei ole tietoa siitä, miten se on tapahtunut.."

Miten prosessi eteni ja miten oikeusneuvokset päätyivät Koskeloon - siitä ei ole mitään dokumenttia, eikä asiaa kommentoida KKO:n ulkopuolelle.

Oikeusneuvoksia varoiteltiin päätymästä muuhun nimeen kuin Koskelo. Heidän annettiin ymmärtää, että elleivät he halua Koskeloa presidentikseen, talon johtoon nostetaan joku talon ulkopuolelta.

Valintamenettelyn erikoisuuksiin kuuluu myös se, että presidentiksi haluavia ei kuultu, ei haastateltu.

Toimittaja: "Miksi teidät valittiin?"

Koskelo: "Mä luulen, että se liittyy ehkä tähän yhteistyökykyyn ja sen suuntaisiin asioihin, en tiedä…"

Toimittaja: "Valittiinko korkeimman oikeuden presidentiksi hakijoista pätevin henkilö?"

Aarnio: "Tätä on mahdoton sanoa juuri siksi, kun ei tiedetä perusteluja. Jos tiedettäisiin perustelut, voitaisiin arvioida, onko pätevin. Saattaa hyvin olla. Mutta jos kiinnitetään huomiota siihen ammatilliseen pätevyyteen, jonka puolesta minä olen puhunut eli akateemiset meriitit, kokemus tuomioistuintoiminnasta, asianajotoiminnasta, niin silloin ei valittu. Mutta voi olla muita perusteluja, jotka oikeuttavat tämän valinnan, mutta niitä ei tiedetä."

Koskelon noste virkaan oli sen verran väkevää, etteivät monet pätevät oikeustieteilijät edes hakeneet tehtävään.

Kisaan mukaan lähteneillekin oli käytännössä selvää, että he eivät tule Koskelolle pärjäämään.

Korkeimman oikeuden presidentin julkinen merkitys on siinä, että hän on lainopillinen mielipidevaikuttaja.

Länsimaissa korkeimpien oikeuksien presidentit ovat yleensä aina tieteellisesti ansioituneita, pitkän tuomioistuin- tai asianajokokemuksen omaavia.

Tällainen ehdokas oli nytkin tarjolla, oikeusneuvos Mikko Tulokas.

Hän hävisi kamppailun Koskelolle - oikeusneuvosten salaisessa äänestyksessä.

Koskelo on oikeustieteen kandidaatti, ei tohtori, niin kuin presidentit yleensä ovat. Eikä hänellä ollut tuomioistuinkokemusta ennen kuin hän pääsi KKO:n jäseneksi vuonna 2000.

Aarnio: "Nyt on muita kriteerejä, joilla presidentti on valittu.."

Näitä muita kriteerejä voidaan vain arvailla, kun niitä ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen.

Toimittaja: "Entäs tämä kansainvälinen kokemus. Luuletteko, että se oli ratkaisevaa?"

Koskelo: "Emmä usko, että se sinänsä on ratkaisevaa, mutta, mutta..."

Useat eri lähteet kertovat, että Koskelon valinnan taustavoimina KKO:ssa toimivat erityisesti hänen edeltäjänsä Leif Sévon ja oikeusneuvos Gustaf Möller.

Sévon kiistää toimineensa takapiruna, samoin Möller.

Möller kertoi puhelimitse, että eräs oikeusneuvos vaan ilmoitti hänelle ennen hakuajan umpeutumista, että "se on sitten Koskelo". Möller ei kerro, kuka oikeusneuvos oli asialla.

Leif Sévon on aiemminkin edesauttanut Koskelon uraa.

Hän toimi Koskelon esimiehenä 80 -luvulla oikeusministeriössä, sittemmin he ovat julkaisseet yhteisiä teoksia.

Koskelo on naimisissa entisen kuluttaja-asiamiehen, oikeustieteen lisensiaatin Gerhard af Schulténin kanssa.

Af Schultén on tunnettu sosiaalidemokraatti ja Sévonin ystävä. Hän on aikanaan ollut demarien ehdokkaana useissa virkanimityksissä.

Af Schultén kuuluu Tarja Halosen kansalaisvaltuuskuntaan.

Toimittaja: "Onko teillä jokin poliittinen taipumus?"

Koskelo: "Ei ole, mä en ole ikinä ollut minkään poliittisen puolueen jäsen."

Koskelo esiintyi -90 -luvun alkuvuosina velkajärjestelyiden ja yrityssaneerauksen asiantuntijana.

Hänen tuolloisiin pohdintoihinsa tutustuneet oikeustieteilijät määrittelisivät hänet "maltilliseksi vasemmistolaiseksi".

Toimittaja: "Näiden töiden perusteella he määrittelisivät teidät lievästi vasemmistolaiseksi."

Koskelo: "Ei pidä paikkaansa, ei voi sillä perusteella määritellä.."

Koskelolla on pitkä kokemus oikeusministeriöstä. Hän on niinsanotusti ministeriöläisiä, aivan kuten Leif Sévonkin ja seitsemän nykyistä oikeusneuvosta.

Esimerkkejä useampiakin härkistä nimityspotiikastaan.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä