Pörssiyhtiöt ovat maksaneet vuosina 2008 - 2014 omistajilleen osinkoja keskimäärin 8,8 miljardia euroa vuotta kohti. Vuoden 2008 liikevoitosta maksettiin noin 6,8 miljardia euroa, vuoden 2014 jo 10,5 miljardia euroa. Tämän vuoden tuloksesta on ennustettu jaettavan osinkoina yli 11 miljardia euroa.
Miksei hallitus käytä osinkoverotusta aseena työttömyyden nujertamiseen? Sitä käytettäessä ei tarvitse muuttaa mitään hallitusohjelmaan jo kirjoitettua. Osinkoverotuksen paino vain suosimaan työllistäviä yrityksiä. Yritysten, jotka toimivat pääomalla, osinkoverotusta kiristettäisiin.
Miksei hallitus käytä osinkoverotusta aseena työttömyyden nujertamiseen? Sitä käytettäessä ei tarvitse muuttaa mitään hallitusohjelmaan jo kirjoitettua. Osinkoverotuksen paino vain suosimaan työllistäviä yrityksiä. Yritysten, jotka toimivat pääomalla, osinkoverotusta kiristettäisiin.
Vastaukset 20
Vanhimmat
No, siksi, että merkittävät rahoitusomaisuudet tuottaisivat silloin nykyistä vähemmän osinkotuloja näille rahoitusomaisuuksien omistajille.
Valtaosa pärssiyhtiöiden tuloksesta on tehty Suomen ulkopuolella, omistajat odottavat tuottoa sijoituksilleen.
Nekin verotulot osinkoverotuksessa ovat tervetulleita euroja verottajan kassaan. Sosialisointi karkottaa pörssiyhtiöt ystavällisempiin maihin.
Pörssiyhtiöiden omistajat ovat pääsääntöisesti institutionaalisia sijoittajia. Suomessa käytännössä eläkeyhtiöitä.
Jos osinkotuottoja ei jaeta, eläkerahastojen tuotot kärsivät. Siis me kaikki suomalaiset ennen pitkää. Rahastojen tuotot on turvattava silloin suorien eläkemaksujen nostolla.
Ulkomaiset sijoittajat (niin ikään rahastoja) taas siirtäisivät sijoituksiaan sellaisten maiden yrityksiin, joista osinkoja jaetaan.
Yksityiset henkilösijoittajat ovat pieni osa sijoitustoimintaa ja osinkotulojen kohteista.
Onko Sipilällä merkittävä rahoitusomaisuus?
Seura-lehdestä (35/2015) voi saada tuohon jonkinlaista vastausta.
Kilpailu rahoista.
Jos yrityksien taseet alakvat paisua SAK pitää huolen siitä että sitä rahaa ei ole vuoden kuluttua., Nyt kilapaillaan kuka sen rahan ehtii imuroida yritykssestä ulos. Kvarttaalitalouden pyörittäjät vai SAK.
Mieluummin sen sijoittajat ottavat kuin annetaan se tuppöytään jaettavaksi.
Sitten tuo pörssi ja verolaisäädäntö. Verolainsäädäntö pakottaa yritykse jakamaan osinkoja.
Osakkeen Pörssiarvo on sidottu taseeseen. Jos taseen loppusumma laskee alle puoleen sijoitetun pääoman määrästä yritys on haettava konkurssimenettelyyn. Eli jis pörssissä olevan yrityksen osakkeiden spekulatiivinen arvo laskee liian alas yritys on haettava konkurssiin, vaikka yritys olisi kuinka kannattava tai varoissaan. Yrityksen on siis maksettava osinkoja että pörssisijoittajat haluavat ostaa pörssissä osakkeita. Jos yrityksen alkuperäinen osakkeiden arvo miljoona. Kumulatiivinen voitto 0,5 miljoonaa. Osakkeiden verotuksellsinen arvo on silloin 1,5 miljoonaa. Jos pörssissä osakkeiden markkina-arvo on 2 miljoonaa.
Ji stuoissa tpauksessa yritys ei jaa onsinkoja. Sijoittajat menettävät uskon yritykseen ja osakkeen arvo tippuu 50%. Silloin oisakkeiden arvo 1 miljoona. Yrityksen osakkeiden arvo ei saa laskea alle 0,5 miljoonan koska yrityksen alkuperäinen osakesijoituksen arvo 1 miljoona. Jos tuossa tilanteessa yritys tekeekin yhden vuoden aikana tappiota 501 000 euroa vaikkapa ison kertaluonteisen tuotekehityspanostuksen vuoksi.
Pörssiarvo osakkeella 1 miljoona tappio 500 001 =499 999. Osakkeen arvo on alle puolet osakesijoituksen arvosta ja yritys on haettava kinkurssiin.
1990-luvun lamassahan näitä tapahtui paljon. Pörssiarvot romahtivat ja kannattaviakin yrityksiä meni konkurssiin pörssiromahduksen vuoksi. Vain ja ainoastaan sen vuoiksi että osakkeiden PÖRSSIarvot laskivat.
Nokiakin oli 1991 ihan siinä rajoilla että tuliko siitä se Suomen pelastaja vai konkurssipesä. Jos ei olisi ennakkotilinpäätöksen perusteella osannut korjailla tasettaan konkurssiin olisi mennyt. Nokialla oli kuitenkin sen verran rahaa "sukanvarressa" että sai taseensa korjailtua viimeisellä kvarttaalilla ja vältti konkurssin.
Höpö höpö höpö
Osakeyhtiölaki:
Yhtiön varojen vähentyminen
Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Osakepääoman menettämistä koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa yhtiön tekemän rekisteri-ilmoituksen perusteella, jos yhtiön oma pääoma on rekisteri-ilmoitukseen liitetystä taseesta ja 2 momentin mukaisesta muusta selvityksestä ilmenevällä tavalla yli puolet osakepääomasta. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, taseen ja muun selvityksen on oltava tilintarkastettuja.
Oman pääoman määrää 1 momentin mukaan laskettaessa luetaan 12 luvussa tarkoitettu pääomalaina omaksi pääomaksi. Lisäksi yhtiön omaisuudesta tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus (poistoero) ja yhtiön tekemät vapaaehtoiset varaukset otetaan huomioon oman pääoman lisäyksinä. Jos yhtiön omaisuuden todennäköinen luovutushinta on muuten kuin tilapäisesti sen kirjanpitoarvoa olennaisesti suurempi, saadaan myös todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus ottaa huomioon oman pääoman lisäyksenä. Edellä tarkoitetuissa oman pääoman lisäyksissä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja niistä on annettava perusteltu selvitys toimintakertomuksessa tai 8 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla taseen liitetietona.
Jos julkisen osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi. Jos yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Yhtiökokous on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen nähtävänä pitämiseen ja osakkeenomistajille toimittamiseen sovelletaan 5 luvun 21 §:n säännöksiä.
Noori näin. Jios tervehdyttäminen ei onnistu Heti on yritys haettava koinkurssimenettelyyn. Yritys tosin voi hallituksen päätöksellä jatka toimintaansa Hallituksen Jäsenten OMALLA vastuulla. Hallituksen jäsenet vastaavat silloin yrityksen vastuista kuin omistaan.
Tämä pykälä juuri tarkoittaa käytännössä konkurssia. Yhdelläkään hallituksen jäsenellä ei ole haluja lähteä pyörittämään yritystä omalla henkilökoihtaisella vastuullaa. Yksi tapa "tervehdyttää" on konkurssi. NIIN kauan kuin yrityksen talous on tervehdyttäm'ättä HAALITUKSEN jäsenet vastaa yrityksestä omalla omaisuudellaan. Pörssiyrityksessä osakkeiden omistjat ei joudu vastaamaan, mutta pörssin ulkopulisella yrityksellöä osakkeen omistajatkin vastaavat samalla tavalla kuin hallituksen jäsenetkin.
"Jos yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi."
Lakipykälät on joskus vaikeita tulkita.
Rovaniemellä meni yksi yhtiö kokurssiin. Rahaa yrityksellä oli niin että ranteita pakotti. Yksi ainoa syy konkurssiin oli liian iso investointi tuotantoon. (heti poistettavat kulut) Hallitus ei hoksannut katsoa kuinka paljon siihen olisi voinut sijoittaa rahaa. Laskennallinen tulos meni tappiolle liian paljon. Merkittävä oli että tuo investointi maksettiin käteisellä ja rahaa jäi vielä reilusti. Hallitus katsoi ainoastaan tilin saldoa ja katsoi että yrityksellä on varaa tehdä se investointi.
Jos yritys olisi maksanut osinkoja vähän enemmän niin että osinkojen arvo olisi ollut isoimpi konkurssia ei olisi tullut.
1990 laman aikana meni saman vuoksi paljon yrityksiä konkurssiin.
Minun yrityksenkin kohdalla tilintarkastaja katsoo taseen ensimmisenä, jo silloin kun vien tilit tarkastettavaksi. Jos tilinpäätös näyttää tappiota laskee heti riittääkö osakepääoma. On selittänyt minulla mkonta kertaa että kun tehdään isompia hankintoja ei kannata kiinnittä huomiota tilin saldoon vaan osakepääomaan. ONKO siellä varaa tehdä hankinta.
höpö höpö höpö
Konkurssilain mukaan yrityksen voi hakea konkurssiin VAIN maksukyvyttömyyden seuraksena. Osakepääoma voi olla vaikka kulutettu kymmeneen kertaan jos vain rahoittajat (vieras pääoma) uskovat yritykseen. Meillä on myyty yrityksiä kymmenien miljoonien voitolla vaikka niiden kumulatiiviset tappiot on ollut kymmeniä kertoja osakepääoman verran ja vaikka osakepääomman on kulutettu moneen kertaan.
Sinun kannattaa ihan oikeasti tutustua noihin lakeihin. Ei ne tinkaamalla muutu miksikään.
Tuo laki tuli 1990-laman jälkeen. Silloin vissiin Lipposen mukaan jäi vielä yrityksiä joita olisi pitänyt vieläs aada konkurssiin. Kun ei ollut maksukyvyttömyyttä niin ei saanut.
Kun yrityksen tappio kuluttaa pääoman alle puoleen osakepääomasta yritys haettava konkurssimenettelyyn.
Talvivaara tuosta on tuorein esimerkki. Ei edes yrityssaneeraus pelastanut konkurssilta. Tosin Vapaavuori siinä oli pääpäsmärinä sossialisoimassa. Mutta peruste konkurssille oli oman pääoman lakeminen alle puoleen osakepääomasta.
Yritystä ei ole pakko lopettaa ja purkaa tuon konkurssimenettelyn vuoksi, mutta yrityksestä tulee kuin henkilöyhtiö. Omistajat ja hallituksen jäsenet vastaa yrityksestä kuin omasta velastaan. Eli se on yrityksen konkurssi jossa vastuut siirretään johtoportaalle ja omistajille. Yritys ei itse enää yksin vastaa velvoitteistaan. Yritykselle valitan pesänselvittäjä joka tekee normaalit konkurssimenettelyyn kuuluvat asiat.
Tehdään erityistilintarkastus, selvitetään yrityksen varat ja vastuut, tarkastetaan johdon toiminta ja päätetään jatketaanko toimitaa vai puretaanko yritys. Pesänselvittäjän voi joissakin tapauksissa valita yrityskin.
Täsmennän vähän.
Konkurssimenettely ja varsinainen konkurssi on kaksi eri asiaa.
Tässä sinä ehkä sekoilet.
Usko jo että konkurssi = maksukyvyttömyystila
Olen itse työskennellyt yrityksessä jossa osakepääoma ja muu oma pääoma oli kulutettu moneen kertaan. Yritys on edelleen olemassa ja tuottaa voittoa.
Konkurssilainsäädäntö:
"Konkurssiin voidaan asettaa velallinen, joka on maksukyvytön, jollei tässä laissa tai muualla toisin säädetä.
Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan tässä laissa sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä."
"Oletus maksukyvyttömyydestä
Velallista on pidettävä maksukyvyttömänä, jos velallinen ilmoittaa olevansa maksukyvytön eikä ilmene erityisiä syitä olla hyväksymättä velallisen ilmoitusta.
Jollei toisin osoiteta, velallista on pidettävä maksukyvyttömänä erityisesti myös, jos:
1) velallinen on lakkauttanut maksunsa;
2) ulosotossa on konkurssihakemuksen tekemistä edeltävän kuuden kuukauden aikana ilmennyt, ettei velalliselta kerry varoja saatavan täydeksi suorittamiseksi; tai
3) velallinen, joka on tai on viimeisenä vuonna ennen konkurssihakemuksen tekemistä ollut liiketoiminnastaan kirjanpitovelvollinen, ei viikon kuluessa velkojan maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa.
Velallinen voidaan 2 momentin 3 kohdan nojalla asettaa konkurssiin vain, jos velkoja tekee hakemuksen kolmen kuukauden kuluessa kohdassa mainitun määräajan päättymisestä ja velkojan saatava on edelleen maksamatta. Velkojan on annettava kohdassa tarkoitettu maksukehotus velalliselle todisteellisesti tiedoksi tai, jos siihen on oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n mukaan edellytykset, noudattaen mainitussa pykälässä säädettyä menettelyä. Maksukehotuksessa on mainittava saatavan peruste ja määrä. Lisäksi siinä on ilmoitettava, että velkoja voi vaatia velallisen asettamista konkurssiin, jollei velkaa makseta määräajassa maksukehotuksen saamisesta."
Eli jos yritys saa vierasta pääomaa niin oma osakepääoma voi olla vaikka tuhat kertaa kulutettu.
Mitähän kepulipeliä tämä on? Tuo Seura-lehden juttu (35/2015) vaikutti omituiselta.
Ja toisekseen täällä paljon puhutaan yritysten rahoista. Mutta jos yritys on maksanut omistajille osinkoja, ei kai ne rahat enää yrityksen rahoja ole, vaan yksityisiä rahoja, joita julkinen valta voi verottaa?
Mitä Seura-lehdessä kirjoitetaan? Siis lehti 35/2015.
Eikö ole linkkiä?
Yhdenlaista tumpelointia koko eduskunnan touhu. Sipilä saarnaa televisiossa stubbin ja Soinin säestäessä että kaikki osallistuu. Kansanedustajat ei osallistu mihinkään pakottavasti, palkkaa ei heiltä leikata kaikki perustuu hyvään tahtoon ja palkkioiden palauttamiseen. Kuinka joku ministeri jolla on vaikkapa asuntolaina mihinkään osallistuisi, kun ei voi tehdä listaa luopuvatko palkkioista haikeassa taloustilanteessa. Parin vuoden päästä näitä kansanedustajien ja hallituksen jäsenten osallistumista säästöihin ei perää kukaan. Järkyttäviä saalistajia nämä hallituspuolueen jäsenet ja tekopyhiä ennen kaikkea. Nehän ei eduistaan ja kansanedustajien palkkioiden leikkaamiseen osallistu niin kauan kuin eduskunnassa on oikeistoenemmistö,,se on nähty palkkio- ja etuisuustoimielinten taakse vetäydytään.
Ei ehkä ihan huono ehdotus. Paljon parempi olisi kuitenkin lopettaa erilaiset työllistämistuet suuryhtiöille. Se toisi säästöjä eikä tarvitsisi verottaa niin p:sti
No laskekaa hallitus teollisuuden ja suuryritysten sähköveroa, olis joku järkevä toimenpide. Isot miehet hallituksessa on sotkeutunut työmarkkinapolitiikkaan ja sopimusasioihin, josta mitään tiedä.
On se kumma, että ei eduskunta saa kansanedustajia mukaan valtion säästötalkoisiin, vaikka heillä on lainsäädäntövalta. Tavallisten ihmisten palkkoja kyllä ollaan pienentämässä yritysten eduksi. Samoin pienennetään valtion varoista tavallisille ihmisille maksettavia tukia, jotka aikanaan on säädetty ja myönnetty surkeassa asemassa oleville ihmisille.
Yhteisöveron alennus valui kokonaisuudessa osinkoihin, sillä luvattiin uusia työpaikkoja, katin kontit mitään tullut. Eikö yritysten omistajilla ole mitään velvollisuuksi osallistua kilpailukyvyn parantamiseen. Onko oikein että kaikki yritykset parantaa kilpailukykyä valuvat osakkeisiin ja suurin osa vielä sitä kautta verottajan ulottamattomuuteen. Tähänkö ei muka saada mitään korjausta? Sitä minä en usko, mutta taitaa olla niin, että halut puuttuvat.