En tiedä onko tarkoituksesi ollut sulattaa minut, mutta tämä jäätikkö on jo aikaa sitten muuttunut valtamereksi.
https://youtu.be/WIVh8Mu1a4Q
Ja valtameri pisaraksi avaruudessa.
https://youtu.be/WIVh8Mu1a4Q
Ja valtameri pisaraksi avaruudessa.
Mistä avaruus alkaa?
naisen_ajatus
20<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Toinen ajatus:
Ja jos näytän hämmentyneeltä niin älä käsitä sitä väärin - en vain ihan täysin vielä ymmärrä mistä tämä muutos, mistä tämä nykyinen pehmeys, en ole tottunut siihen kenenkään suunnalta ja etenkään sellaisen, jonka haluan. Olen tottunut olemaan se ei-tärkeä, se vahva, se itsenäinen, se erikoinen tapaus, josta kukaan ei ole kiinnostunut.
Olen ihan yhtä hämmentynyt varmaan kuin sinäkin.
Nimimerkkisi perusteella voisit olla hän, mutta viestiesi perusteella tiedän ettet ole. En myöskään tiedä täysin hänen elämäntilanteestaan. Se saa minut varuilleen.
Eilen nähtiin sinun työpaikallasi.Ostin kaksikin eri asiaa sen lisäksi mihin käyntini aina liittyy,kun näemme.
Emme näe työpaikallani. Näemme useimmin hänen työpaikallaan.
Olen ainakin yrittänyt sulattaa häntä pikkuhiljaa. En tiedä olenko siinä onnistunut. Samalla itsestäni on tullut hänen takiaan sulaa vahaa..
Ihan niin kuin olisi tehnyt niin. Se on tosi ihanaa. Kunpa olisit hän <3
Ei ollut tarkoitus sulattaa ja itsekin olin syväjäässä aiemmin.Särkynyt ihminen,kun olen ja pelkäsin uusia pettymyksiä. En tiedä,mistä tämä lämpö tuli..
Mikäli hän ei ole tarkoittanut valloittaa minua edes hiukankaan vertaa, niin en silti kantaisi siitä hänelle kaunaa. Kaikista miehistä en hänelle, en koskaan, sillä tämä kaikki on vain kuin olisi viimein ratkennut se yksi arvoitus, joka minua on kiusannut koko ikäni, se mitä olen koko ajan etsinyt, sen löysin.
Olipa kaunis ajatus ja epäilemättä hieno löytö.
Miten olet ajatellut tulevaa hänen suhteensa? Onko teillä ikäeroa?
Ikäeroa on niin minimaalisesti, ettei se oikein edes ole ikäeroa. :-) Tuleva on kysymysmerkki, sillä minulla on omat velvollisuuteni sekä juureni, joista en voi luopua. Mutta haluaisin saada jakaa sen kaiken hänen kanssaan.
Meillä ikäeroa,joten et voi olla hän.Toivottavasti meillä molemmilla asiat menee toivottuun suuntaan.
Tunnen syvää yhteyttä häneen.Tuntenut jo kaaauuuan.Siks menetyksen pelko on niin suuri.Jonkinmoinen yhteenhitsautumisen tunne vallannut aina kun aatellut häntä jo vuosikausia.Hän ei ole tiennyt mitään tai ainakin niin luulen.Mistä johtuu tälläinen,oon miettinyt.Kai hän on mun sielunkumppani.kun en ole eläissäni tälläistä kokenut.Ja voi kuulkaa pojjaat,ottajia on piisannut ja aina näyttänyt nou,nou.No,ei niitä enää.Enkä haluakkaan.Kun yhden.Häntä en kuitenkaa saa:(
Ikäero pitäs olla aina mieste hyväks ku naiset rupsahtaa ja miehist tulee carmantteja äijii.Siis sillee,että viiskymppinen tarvii tietty kaks kaksvitosta.Eihän vanhemmil naisil oo mitää halui enääää....
Oli tehdä hänestä pehmoinen pallero, kun hän samalla opetti minulle, kuinka olla välittämättä asioista ja ottaa asiat rennommin :)
Itse olen myös jo vähän järkyttynyt siitä, miten pehmoinen pallero minusta voikaan vielä tulla... Mutta toisaalta yksi tilanteen lumouksista onkin myös siinä, että hän saa minussa esiin ihmisen, joka en edes tiennyt olevani.
On vaikea keskittyä mihinkään järkevään, kun sitä oikeasti vain haluaisi viettää aikaa toisen kanssa. Loppuisivatko ne keskustelut, mihin ne johtaisivat jos olisimme kahden? Ymmärrät minua niin hyvin. Paremmin ja tarkemmin kuin kukaan koskaan aikaisemmin. Kaikkea ei tarvitse edes muotoilla sanoiksi. Katse riittää.
Hän, nainen, on aina ollut kiinnostunut muista enemmän kuin musta. En usko enää tähän juttuun, joten haavailun aika alkaa olla ohi.
Jaaha.