Kuomun pesu

Onko mitään uutta viisautta tullut esiin homepilkkujen poistamiseen? Märkä alkukesä suosi homeen ilmestymistä kuomuun. Lokkien takia joutui pistämään kevytpressun vielä suojaamaan kuomua satamassa, se vielä pahensi ongelmaa.
Pistin kuomun likoon vuorokaudeksi tynnyriin jossa oli valkopyykkipulveria sitten pesin mäntysuovalla ja juuriharjalla kuomun autotallin lattialla, tulos vaan olisi voinut olla parempi.
Olisi mukava tietää onko kellään hyvää konstia kuomun pesuun?
4010026
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 40

Vanhimmat

Lokkien jutskiin auttaa se itse: Kuse pressun päälle ja harjaa katuharjalla.

Äänestä

Kuten tunnettua tältäkin palstalta: Kloriitti sopivasti laimennettuna tappaa homeet.

1Äänestä
  • Ja sen jälkeen pressun ompeleet saakin uusia? Mieluummin katselen homepilkkuja kuin ompelen pressun uusiksi. Niinkin on kyllä tullut tehtyä...

    Äänestä

  • Mikä on sopivan laimea vesi/kloriitti-sekoitussuhde? Liotusaika täytyy kuulema olla vuorokausia.

    Äänestä

Eikös jossain ole pesuloita joilla on riittävän isot koneet kuomun pesemiseen. Menneinä vuosina ainakin Hyvinkäällä oli paikka joka otti kuomuja pestäväksi.

Äänestä
  • Ei niitä koneissa pestä, eikä hinkata, niitä liotetaan pitkään suurissa altaissa.

    Äänestä

  • eikä kirjoitti:

    Ei niitä koneissa pestä, eikä hinkata, niitä liotetaan pitkään suurissa altaissa.

    Kyllä niitä koneissakin pestään jos et sattunut tietämään. Kyllästys tehdään sitten levitettynä ruiskulla.

    Äänestä

taisi olla starbrite homeenpoistaja jolla pressuni putsasin. maksoin jotain - 20e pullo. suihkutetaan märkään pressuun, odotellaan ohjeen mukainen aika ja huuhdotaan. home on poissa.

Äänestä
  • Ja katsoitko Starbriten tuoteselostetta: Oliko oleellinen tehoaine kenties juuri kloriitti (Natriumhypochloride tjsp. american kielellä). Tätähän ei Jammu-setä tuossa aiemmin hyväksynyt, kun saumat ratkee.

    Äänestä

Turun Kreivi pesee kuomuja. Samalla ne voi korjata niitä

Äänestä

Ei varmaankaan kannata syyttää homeenpoistoaineita, jos kuomun ompeleet haurastuu. Ne haurastuu ilman kloriitiakin. Pesin juuri oman yli 10 vuoden ikäisen venekuomuni. Käytin haaleaa vettä ja pehmeää tiskiharjaa. Kuomu oli levitetynä pesuhuioneen lattialle. Kuumaa vettä ei pidä käyttää, koska se voi kutistaa akryylikangasta.
Pesun jälkeen ompelin vanhalla käsinveivattavalla Singerillä ne saumat, joista ompeleet olivat alkaneet katkeilla. Modernimpi sähkökäyttöinen kotikone ei toimi pressukankaissa. Käytin paksua dacron lankaa (samaa jota pidän matkapurjehduksilla mukana purjesaumojen korjaamiseen), mutta varmaankin Dyneema-lanka kestäisi uv-säteilyä paremmin. Lopuksi sprayasin PTFE-waterproofilla. Vanhat kuomut rupeavat vuotamaan ellei niitä käsittele.
Hommaan meni kaksi iltaa. Onhan siinäkin oma vaivansa ja hintansa, jos kuomun vie johonkin firmaan pesetettäväksi ja korjattavaksi.

Äänestä
  • Ei harjalla, ei edes pehmeällä.

    Äänestä

  • liotus kirjoitti:

    Ei harjalla, ei edes pehmeällä.

    Oma kokemus pehmeän harjan suositukseen perustui kolmeen veneeseeni, joissa jo ostohetkellä oli 5-10 vuoden ikäinen sprayhood ja sama sprayhood oli pesuistani huolimatta (oikeammin niiden ansiosta) ehjä sekä puhdas venettä vaihtaessani monia vuosia myöhemmin. Kaikissa käytin samaa puhdistusmenetelmää kuin nykyisin eli saippuaa ja pehmeää harjaa.
    Nykyinen sprayhoodin on 18 vuoden ikäinen. Ommelsaumat kuluvat nopeimmin sieltä, missä on eniten hankausta ja aurinkoa eikä sieltä, missä harjaamista tarvitaan eniten (kansikiinnityksen vierusta ja sisäpinnan katto-osa).
    Kysynkin nimimerkki liotukselta, miksi ei olisi pitänyt pestä "harjalla, ei edes pehmeällä"? Lähteekö lika ja mikrobikasvusto pelkällä liotuksella? Jos lähtee, tarvitaanko jotain muuta kemikaalia kuin käyttämäni mäntysaippua/tolu? Kloriittia en ole käyttänyt muuta kuin tarvittaessa kuomun valkoisen kanttinauhan puhdistuksessa.
    Luulisin, että hapettavilla valkaisuaineilla kuten kloriitilla voi syntyä värimuutoksia kuomukankaaseen. Vai onko epäilykseni aiheeton?

    Siisti sparyhoodini taisi taas kerran olla "väärin sammutettu tulipalo" ;-)

    Äänestä

  • hyvätulosharjalla kirjoitti:

    Oma kokemus pehmeän harjan suositukseen perustui kolmeen veneeseeni, joissa jo ostohetkellä oli 5-10 vuoden ikäinen sprayhood ja sama sprayhood oli pesuistani huolimatta (oikeammin niiden ansiosta) ehjä sekä puhdas venettä vaihtaessani monia vuosia myöhemmin. Kaikissa käytin samaa puhdistusmenetelmää kuin nykyisin eli saippuaa ja pehmeää harjaa.
    Nykyinen sprayhoodin on 18 vuoden ikäinen. Ommelsaumat kuluvat nopeimmin sieltä, missä on eniten hankausta ja aurinkoa eikä sieltä, missä harjaamista tarvitaan eniten (kansikiinnityksen vierusta ja sisäpinnan katto-osa).
    Kysynkin nimimerkki liotukselta, miksi ei olisi pitänyt pestä "harjalla, ei edes pehmeällä"? Lähteekö lika ja mikrobikasvusto pelkällä liotuksella? Jos lähtee, tarvitaanko jotain muuta kemikaalia kuin käyttämäni mäntysaippua/tolu? Kloriittia en ole käyttänyt muuta kuin tarvittaessa kuomun valkoisen kanttinauhan puhdistuksessa.
    Luulisin, että hapettavilla valkaisuaineilla kuten kloriitilla voi syntyä värimuutoksia kuomukankaaseen. Vai onko epäilykseni aiheeton?

    Siisti sparyhoodini taisi taas kerran olla "väärin sammutettu tulipalo" ;-)

    Minä puolestain sain tarpeeksi huonon tuloksen sienelläkin, puhumattakaan harjasta. Ompeleet hajosivat vähän joka puolelta ja kaikki saumat jouduttiin sitten ompelemaan uudestaan.

    Äänestä

  • Ompeleet_meni kirjoitti:

    Minä puolestain sain tarpeeksi huonon tuloksen sienelläkin, puhumattakaan harjasta. Ompeleet hajosivat vähän joka puolelta ja kaikki saumat jouduttiin sitten ompelemaan uudestaan.

    Luuletko ihan oikeasti, että sienellä pyyhkiminen "rikkoi ompeleet vähän joka puolelta"? Vaikka et koskaan puhdistaisi veneesi kuomua, ompeleet hajoavat vähitellen. Ne eivät kestä uv-säteilyä yhtä hyvin kuin kuomuissa käytettävä akryylikangas.
    Sama asia on purjeissa, vaikka et puhdista niitä koskaan. Saumat haurastuvat uv-säteilyn vaikutuksesta, ompeleet katkeilevat herkästi. Myös dacron-purjekangas haperoituu, mutta yleensä saumat alkavat repeillä ennen kangasta. Vaikuttaakohan sieni sinnekin asti, jos sientä on käytetty kuomun pyyhkimiseen ;-)

    Äänestä

  • Ompeleet_meni kirjoitti:

    Minä puolestain sain tarpeeksi huonon tuloksen sienelläkin, puhumattakaan harjasta. Ompeleet hajosivat vähän joka puolelta ja kaikki saumat jouduttiin sitten ompelemaan uudestaan.

    Noin minäkin kirjoittelisin ja jopa varoittelisin yrittämästä kuomun pesua itse, jos edustaisin pesufirmaa!

    Äänestä

  • koirahaudattuna kirjoitti:

    Noin minäkin kirjoittelisin ja jopa varoittelisin yrittämästä kuomun pesua itse, jos edustaisin pesufirmaa!

    En todellakaan edusta pesufirmaa, enkä sellaisia käyttäisi. Pesen ja teen itse, mutta tästä lähin pesen liottamalla, en hankaamalla.

    Äänestä

Se olikin markiisi eikä kreivi

Äänestä

Pestiin taas pressu pesukoneessa Bio Luvil pesuaineella, kuten pari vuotta sitten. Ei linkousta lopuksi. Puhdasta tuli. Keväällä suojataan Fabsilin Waterproofer & UV suojalla.

Äänestä
  • Iso kone tai pieni vene.

    Äänestä

  • Mitä kuomun vinyylimuoviset ikkunat ja niiden saumat tykkäsivät konepesusta? Ikkunat on herkkiä jyrkille taitoksille. Luulisi että pesukoneen vatkaus hajottaisi ne.
    Vai kerroitko ehkä jostain pikkukuomusta, jossa ei ole ikkunoita ja joka mahtui tavalliseen kodinkoneeseen?
    Konepesussa luulisi pressukankaan saumojenkin olevan kovilla, jos kuomun ylipäätään saa mahtumaan pesukoneeseen.

    Äänestä

  • ehkäikkunatriekaleina kirjoitti:

    Mitä kuomun vinyylimuoviset ikkunat ja niiden saumat tykkäsivät konepesusta? Ikkunat on herkkiä jyrkille taitoksille. Luulisi että pesukoneen vatkaus hajottaisi ne.
    Vai kerroitko ehkä jostain pikkukuomusta, jossa ei ole ikkunoita ja joka mahtui tavalliseen kodinkoneeseen?
    Konepesussa luulisi pressukankaan saumojenkin olevan kovilla, jos kuomun ylipäätään saa mahtumaan pesukoneeseen.

    Kyse normaalikokoisesta purjeveneen ikkunallisesta kuomusta.

    Äänestä

  • SamaHommaTaas kirjoitti:

    Kyse normaalikokoisesta purjeveneen ikkunallisesta kuomusta.

    Jokainen tietysti taaplaa tyylillään ja omalla vastuullaan

    Äänestä

Vanha huono ja toimimaton konsti on suppilovahveron, etikan ja tuhkan sekoitus. Se ei poista hometta ja tuhraa ikävästi. Sitä on myös lähes mahdotonta saada pestyä pois.

Jos ei ole perinneihmisiä, niin voi olla uusavuton ja käyttää tuotteita, jotka on tarkoitettu siihen. Se on raukkamaista ja epäkunnioittavaa ikäihmisisä (henkisesti) kohtaan.

http://www.ac.teknos.fi/?pageid=H3915

Äänestä

Homehan kuolee hapenpuutteeseen. Tarvitaan ilmatiivis säkki johon kuomu laitetaan. Sitten tyhjennetään hiilidioksidisammutin säkkiin ja suljetaan säkki heti tiiviisti.

Äänestä
  • Juuri sen takia avaruudessa homeitiöillä on pieni happipullo selässä. Se on ainoa tapa, millä ne selviävät. Yksi tehokas tapa onkin sulkea homeen happipullon venttiili ja siirtää kuomu ulkoavaruuteen.

    Äänestä

  • Avaruuteen lähettämiset huonossa hapessa olevan typeriä juttuja, mutta happea home tarvitsee elääkseen, kuten kaikki elollinen.

    Äänestä

  • PysytäänMaassa kirjoitti:

    Avaruuteen lähettämiset huonossa hapessa olevan typeriä juttuja, mutta happea home tarvitsee elääkseen, kuten kaikki elollinen.

    Oletko sinä se, joka väitti kahdesta D3 moottorista toisen olevva "orja"? Ainakin jutut on samaa itse keksittyä potaskaa.

    Homeitiö selviää hapettomissa oloissa ja sen lisäksi lähellä absoluuttista nollapistettä. Eikä siinä vielä kaikki, maapallollakin on valtavasti elämää, joka pärjää hapettomissa oloissa. Bakteereissakin on paljon sellaisia, jotka ovat anaerobisia.

    Anaerobinen = elää hapettomissa oloissa.

    Äänestä

  • GooglaaEdes kirjoitti:

    Oletko sinä se, joka väitti kahdesta D3 moottorista toisen olevva "orja"? Ainakin jutut on samaa itse keksittyä potaskaa.

    Homeitiö selviää hapettomissa oloissa ja sen lisäksi lähellä absoluuttista nollapistettä. Eikä siinä vielä kaikki, maapallollakin on valtavasti elämää, joka pärjää hapettomissa oloissa. Bakteereissakin on paljon sellaisia, jotka ovat anaerobisia.

    Anaerobinen = elää hapettomissa oloissa.

    Kuullutkaan mistään D3-orjamoottorista, avaruusukko.
    Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle.
    Bakteerit sensijaan voivat kasvaa myös täysin ilman happea (anaerobit).
    Homeet tarvitsevat ehdottomasti happea kasvuunsa. Esimerkiksi elävien homeiden löytyminen litimärän muovimatonkaan alta ei ole todennäköistä, ellei näytettä ole otettu alueelta, jossa matto on irti alustastaan ja tekemisissä ilman kanssa.

    Äänestä

  • PysytäänMaassa kirjoitti:

    Kuullutkaan mistään D3-orjamoottorista, avaruusukko.
    Ilman happi on ehdoton edellytys homeiden kasvulle.
    Bakteerit sensijaan voivat kasvaa myös täysin ilman happea (anaerobit).
    Homeet tarvitsevat ehdottomasti happea kasvuunsa. Esimerkiksi elävien homeiden löytyminen litimärän muovimatonkaan alta ei ole todennäköistä, ellei näytettä ole otettu alueelta, jossa matto on irti alustastaan ja tekemisissä ilman kanssa.

    Jos nyt sitten ollaan noin ehdottomia ja leikitään fiksua, niin:

    1) Monet homeet kasvavat niinkin pienessä happipitoisuudessa kuin 0,2% tai hapettomissa oloissa, jossa on kuitenkin happea CO2 muodossa.

    2) Se märkä lattia ei ole este homeelle koska siinä on aina sen verran vettä, jossa on aina sen verran happea että home voi kasvaa.

    3) On homeita, jotka kasvavat myös täysin hapettomissa oloissa

    4) Useammatkin homeitiöt selviävät täysin hapettomissa oloissa, vaikka eivät kasva siinä

    5) Wikipediaa ei pidä pitää ainoana lähteenä

    Äänestä

Kuomua kannattaa keittää. Kuivassa lämmössä home ei kuole yhtä helposti, mutta keittämällä kuolee.

Äänestä
  • Itiöitä on varmasti muuallakin kuin vain kuomussa. Koko vene kannattaa keittää ja ampua haulikolla.
    Paras tapa on kuitenkin lämmittäminen niin, että koko roska on plasmatasolla, jossa elektrodit eivät enää kierrä ytimiä. Silloin on homeellakin hankala olla. Pitää kuitenkin olla plasmatilassa vähintään kolme minuuttia.

    Äänestä

  • Toimiiii kirjoitti:

    Itiöitä on varmasti muuallakin kuin vain kuomussa. Koko vene kannattaa keittää ja ampua haulikolla.
    Paras tapa on kuitenkin lämmittäminen niin, että koko roska on plasmatasolla, jossa elektrodit eivät enää kierrä ytimiä. Silloin on homeellakin hankala olla. Pitää kuitenkin olla plasmatilassa vähintään kolme minuuttia.

    Huvittavaa lukea kun elämänkallut yrittävät vaikuttaa fiksulta :D

    Äänestä

haulikolla ne homeet lähtee!

Äänestä

Minkä ikäisiä olette?

Äänestä
  • Kirjoittajien kalenteri-ikä on silti eri asia kuin heidän ÄO:nsa.

    Äänestä

  • toisilleviihdettä kirjoitti:

    Kirjoittajien kalenteri-ikä on silti eri asia kuin heidän ÄO:nsa.

    Ei elämä ole noin vakavaa

    Äänestä

  • Pesin meriläisen kuomun isolla laiturilla. Ensin ruiskutin homeenpoistoaineen, samaa mitä oli jäänyt mökin pintakäsittelyn yhteydessä. Liotuksen jälkeen painepesurilla pesu. Viikon perästä lokit olikin jo mitätöineet koko homman. Homeet kyllä lähti. Lokin paskat tuli pian takaisin.

    Äänestä

Vein kuomun veneverhoomoon jossa on asianmukaiset tilat ja välineet. Aikaa kului minulta alle kymmenen minuuttia siihen verrattuna, että olisin käynyt ostamassa sopivia aineita ja välineitä, ährännyt tuntikausia ja kiroillut kylppärissä tai saunassa tuon ylisuuren rätin kanssa ja sotkenut kyllästysainetta joka paikkaan. En olisi päässyt tuntipalkoille itse tekemällä, sen verran edullista oli palveluna eikä lopputulos uudelle häpeä.

Äänestä

Pesin bioluvilla ja pehmeähköllä harjalla, ompelin useita saumoja kuomulangalla ompelukoneella. Vielä pitää kyllästää, hankin starbriten kyllästettä.

Hiki siinä tuli, mutta puhdasta ja ehjää tuli, eivät ole uuden veroiset, kun ovat 13 kautta vanhat, mutta kelpaa köyhälle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


haju_raikastui kirjoitti:

Onko mitään uutta viisautta tullut esiin homepilkkujen poistamiseen? Märkä alkukesä suosi homeen ilmestymistä kuomuun. Lokkien takia joutui pistämään kevytpressun vielä suojaamaan kuomua satamassa, se vielä pahensi ongelmaa.
Pistin kuomun likoon vuorokaudeksi tynnyriin jossa oli valkopyykkipulveria sitten pesin mäntysuovalla ja juuriharjalla kuomun autotallin lattialla, tulos vaan olisi voinut olla parempi.
Olisi mukava tietää onko kellään hyvää konstia kuomun pesuun?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu