SItä en myöskään ole vielä oikein ymmärtänyt, miksi pitää heti mennä naimisiin jos alkaa seurustella. Siis ei saa harrastaa seksiä tietenkään kuin avioliitossa, mutta mistä sitten voi olla varma että toinen on se oikea, kun avioero ei tietenkään tule kysymykseen? Ja ettei edes suudella saa ennen avioliittoa vai olenko käsittänyt väärin? Kuulostaa hirveän tiukkapipoiselta minusta, mutta enpä sano mittäään... Ehkäisy on toinen uteluni aihe. Ettekö saa käyttää mitään ehkäisyä? Entä jos uusi raskaus todennäköisesti on vaaraksi äidille ja lapselle? Entä jos perhe joutuu taloudellisesti tiukille liian monen lapsen takia?
vielä pari kyssäriä
utelias
5531
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei me heti olla menossa naimisiin... mä oon seurustellu reilu vuoden ja en tosiaa oo pitkään aikaa menos naimisii. Totta kai tarkotus on mennä mutta vielä ei ole sen aika. En olis vielä henkisesti valmis äidiks(jos niitä lapsia siunaantuis). Ja haluun saada ammatin ennen naimisiin menoa.
MÄ ainakin haluun vetää viimestään siihen rajan että en harrasta seksiä ennen avioliittoa.
Voin myöntää tosiaankin että kyllä sitä tulee pussailtua.Voin sanoo että melkein kaikki seurustelevat pussailee...on tietenkin pieni osa niitäkin ketkä eivät tee sitä. niitä kyllä arvostan todella paljon...ite kyllä en pystys olla ..kyllä ne himot ja halut on hiirelläkin.
Voin kyllä tosiaan kuvitella että kuulostaa todella tiukkapipoiselta. Mutta ei se meistä tunnu pahalta, pidän sitä todella mahtavana asiana ettei harrasteta seksiä ennen avioliittoa..se kuuluu vasta avioliittoon. Minulla on kaksi kaveria ketkä seurustelevat, ei ole meikäläisiä ja nekään ei harrasta seksiä ennen avioliittoa. Mä kyl kunnioitan niitä että niillä on sellaset arvot vaikka niillä ei ole mitään vakaumusta.
Voisin kuvitella että kaikki ajattelee meistä(ketkä ei tunne meikäläisiä),että ollaan iha nörttejä ja ihan outoja tyyppejä. Toisaalt eipä se mua haittaa, että jos meitä luullaan sellasiks. Ne ketkä tuntee meitä ni ei varmaan ajattele niin.
Tosta ehkäsystä ni me ei käytetä mitään ehkäsyy. Totta kai sellases tilantees voi varmasti käyttää jos henki on kyseessä. Täällä suomessa on niin hyvin asiat, että en tiedä yhtään meikäläistä
perhettä ketkä ois kuolemassa nälkäään. Kyllä sitä pärjää..pitää tehdä ahrasti töitä, eikä se raha lapsia korvaa. ja ei niitä lapsia siunaannu enempää kun annetaan voimia. Must on ainakin niin mahtava ku on paljon sisaruksia vaikka ei meitäkään niin kauheesti oo, 7 yhteensä. Nytkin tuntuu et onko mahtavampaa ku olla jouluna kaikki yhessä, mennä kotiin missä on kaikki sisarukset, äiti ja isä. IHANAA.
Jos olet ihan normaali ihminen en usko että et ole harrastanut seksiä vuoden mittaisessa suhteessa ja sit viel väität ettet haluakkaan vielä mennä naimisiin. VALEHTALET!!!
Ilmeisesti sitten minäkin olen jonkin sortin epänormaali. Seurustelimme kolme vuotta ennen kuin menimme sänkyyn. Halusimme olla varmoja, että tunnemme toisemme ja että tämä on se ihminen joka on ensimmäinen ja toivottavasti myös viimeinen seksikumppani. Kahdestoista vuosi tällä hetkellä menossa yhteiselämää.
En tunne tarkkaan lestadiolaisia opetuksia mutta sanoisin että Raamattu kertoo kaikki tosiasiat.
Olen ymmärtänyt että lestadiolaisissa on paljon sellaisia ihannoitavia ihmisiä jotka pyrkivät elämään mahdollisimman luonnollisesti ,siten kun Jumala on asiat ilmoittanut.Eipä heitä kaduta ainakaan valinnat joten uskon heidän olevan oikeassa irtautuessaan seksistisestä yhteiskunta määritteistä.
Seksuaalisuus kehittyy ihmiselle kun hän alkaa lähestymään sitä ikää jolloin hän valmistautuu avioliittoon.Seksuaalisuus on siis osa avioliittoa eikä seksiä.Seksi on eroitettu avioliitosta jotta se tuhoaisi mahdollisimman tehokkaasti myös Jumalan siunaamat avioliitot.
Myös seksi tuhoaa ihmisen jos se harrastaa seksiä ennen avioliittoa koska parit saattavat vaihtua ennen sitovaa liittoa.
Näin sitten tämä kokenut muistaa aina aikaisemmat seksisuhteensa(ei niitä voi unohtaa).
Ne tulevat tuhoamaan avioliittoa myöhemmin koska muistot tuovat niitä esiin, vertailuun jne.
Onnellisuus siis alkaa kärsimään.
Raamattu kehoittaa ihmisiä avioliittoon jotta eivät huorin tekisi.
Käskyissä taas mainitaan että ÄLÄ TEE HUORIN.
Tässä nykykirkko opettaa väärin.Heidän ohjeensa on että "älä tee aviorikosta".He muuttivat siis käskymuotoa.Liekö muuttaja itse huorintekijä ja käskyn näkeminen aiheutti pulmia.Käsky siis muutettiin 1992.Se kuitenkin on virheellinen,jos siis totuutta etsitään sellaisena kun se oikeasti on.
Seksuaaliset kokemukset siis sekä psykologian kautta ,että rehellisyyden ja onnistumisen kautta avioliittoon ovat tuhoavia ,jos niitä on ennen avioliittoa.
Lestadiolaisilla on siis tässäkin mielessä paljon sellaisia arvoja jotka ovat oikeita vaikka he eivät ehkä edes tajua sitä.
Myös edelliseen kyssäriisi vastaisin tässä ajatuksillani.
Kyselit tv:tä yms.
Näissäkin asioissa on juuri psykologisia tekijöitä taustalla.
Ihmisen mieli on sellainen että kun se järkyttyy jostakin ,ei paluuta enään ole.Ihminen muistaa aina kaiken mikä on hänen mieltään,sieluaan ja elämäänsä muokannut.
Uutiset tuottavat onnettomuuksia lähes jokakerta.
Ihminen olisi onnellisempi kun ei tietäisi kaikkea maailman pahuutta,vääryyttä,onnettommuksia,murhia yms. koska ne vaikuttavat ihmisen psyykkeeseen haitallisesti.
Kun ihminen ei tiedä ,niin hän on iloinen ja onnellinen.Pystyy keskittymään omaan elämäänsä paremmin jne.
Kenen elämää me elämme jollemme omaamme?
Media ja politiikka ei siitä tietenkään tykkää että heitä ei seurata paljoa.
He kun haluaisivat olla kunkkuja ja haluasivat sitä että emme eläisi omaa elämäämme vaan heidän elämää,heidän silmiensä,ryvettyneen psyykkensä ja vaurioituneen mielensä kautta.
Myös huoruus,seksi,porno,varkaudet ja aivan kaikki negaatiot pyritään esittämään ihmisille.
Kun ne valtaosiltaan tuhoaa onnellisuuden niin onko ne hyvästä?
Raamattu kyllä ohjaa ihmisen onnellisuuteen mutta ohjaako media? Eipä taida johtaa.
Tässä muutama ajatus näistä asioista.
Miksi kaikki negatiivinen koetaan positiivisena ja jotenkin sitten rajoittesena elämänä sellaisilla jotka eivät kumarra negaatioita?
Minusta on hienoa että ihmiset osaavat valita oikean ja väärän.
Pelkäämpä että olen hiukan ihastunut lestadiolaisuuteen :)
Se on monella tavalla rehellistä elämää,vaikka kuten mainitsin,niin minusta tuntuu että he eivät edes tajua sitä,koska eivät kirjoittele niistä asioita kovinkaan tarkasti.
Onnellisia ovat ne jolla totuus on .
Lämmitti mieltä lukea ajatuksiasi! Olen kokenut juuri näitä asioita elämässäni. Erityisesti lasteni vuoksia olen onnellinen ettei heidän tarvitse yrittää ymmärtää ja sulattaa kaikkea sitä "aikuisten maailmaa" mikä tasaiseen tahtiin enemmän tai vähemmän tarkoituksellisesti tunkee lasten tietoisuuteen TV-ohjelmien ja uutisten kautta.
Seksistä olen myös samaa mieltä. On helpompaa elää ehjää parisuhdetta kun ei tarvi edes alitajiusesti vertailla edellisten kumppaneiden kanssa menneitä seksikokemuksia mielessään (oma vaimoni on minulle paras mahdollinen kumppani, hän tietää 17 vuoden kokemuksella toiveeni ja minä hänen). Samoin nykymaailmassa, jossa silloin tällöin törmää hankaliin tilanteisiin, joissa vierasta on "tarjolla", on helpompi kieltäytyä antamasta pikkusormea, kun ei mielessä syrjähyppy ole edes vaihtoehto. Olen sitä mieltä, että siinä vaiheessa kun alkaa mielessään leikkimään ajatuksella seksistä vieraan kanssa on jo madaltanut kynnystä sortua tilaisuuden tullen. Saattaahan mieleen juolahtaa joskus sellaisiakin ajatuksia, mutta niillä ei pidä lähteä hekumoimaan. Jos kerran ylittää sen kynnyksen, on loppuelämä muuttunut peruuttamattomasti! Vaikka saisikin voimia tunnustaa sen ja pyytää anteeksi, jokin on muuttunut pysyvästi. Luottamus on kerran petetty ja sen takaisin saaminen kestää vuosia, mikäli se koskaan palaa entiselleen, vaikka anteeksi annettaisiinkin.
Olen onnellin valinnastani ja siitä että Jumala on siunannut minun ja perheeni elämää!