Hallitus ja oppositio kiistelivät 30.9. eduskunnassa hallituksen kilpailukykypaketin perustuslainmukaisuudesta. Hallituksen toimet edellyttävät muutoksia työsopimuslakiin, työaikalakiin ja vuosilomalakiin.
SDP:n ryhmäpuhuja Lauri Ihalainen moitti hallituksen kilpailukykypakettiin kuuluvien esitysten olevan ristiriidassa sopimusvapauden kanssa ja muutoksien jälkeenkin epäoikeudenmukainen. Ne sotisivat Ihalaisen mukaan sopimisvapauden periaatetta vastaan ja veisivät pohjaa ja luottamusta tulevaisuuden sopimuspolitiikalta.
”Hallitus pyrkii nimenomaan turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä”
– On perusteltua olettaa, että pakkolait eivät täytä kansainvälisten sopimusten ja perustuslain tulkintaa, vaikka ne toteutettaisiin kolmen vuoden määräaikaisella lailla, Ihalainen väitti ja uskoi paketin sotkevan ensi vuoden työmarkkinailmapiirin.
Sipilä: Hallitus turvaa perustuslain:
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui moitteet jo ennakkoon hallituksen puheenvuorossa.
Hallituksen ehdottamilla toimilla on vahva linkitys perustuslakiin, siinä turvattuihin oikeuksiin ja asetettuihin velvoitteisiin.
– On selvää, että sopimusjärjestelmään puuttumista tulee arvioida perustuslain turvaaman ammatillisen yhdistymisvapauden ja siihen nojaavan sopimusvapauden kannalta. Niin hallitus on tiedonannossa tehnytkin ja säätämisjärjestystä tullaan perusteellisesti arvioimaan aikanaan annettavissa lakiesityksissä, Sipilä puhui.
– Vähemmälle huomiolle tuntuu usein jäävän, että ehdottamillaan toimilla hallitus pyrkii nimenomaan turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä. Nämä pystytään turvaamaan vain, mikäli julkisesta taloudesta pidetään huolta. Työllisyyden edistäminen ja peruspalveluiden turvaaminen on niin ikään säädetty julkisen vallan velvoitteiksi, Sipilä sanoi.
Oppositio vaati valiokuntakäsittelyä:
Kilpailukykypakettiin liittyvistä toimista säädetään kolmeksi vuodeksi määräaikaisella lailla.
– Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia ja siksi emme voi jäädä vain odottamaan, Sipilä korosti.
Eero Heinäluoma (sd.) vetosi keskustelussa, että hallituksen esitykset vietäisiin lakivaliokuntiin niiden perustuslaillisuuden selvittämiseksi. Ihalainen vetosi, ettei lakeja tuotaisi eduskuntaan, vaan työmarkkinajärjestöille annettaisiin mahdollisuus sopia ratkaisuista keskenään.
Sipilä puolestaan kiitti Ihalaista rakentavista ja hedelmällisistä esityksistä ja keskusteluista ja siitä, että hän on toiminut työmarkkinajärjestöjen keskusteluiden taustalla hedelmällisesti. Hän toivoi, että Ihalainen myös jatkaisi tätä suotuisaa toimintaansa.
SDP:n ryhmäpuhuja Lauri Ihalainen moitti hallituksen kilpailukykypakettiin kuuluvien esitysten olevan ristiriidassa sopimusvapauden kanssa ja muutoksien jälkeenkin epäoikeudenmukainen. Ne sotisivat Ihalaisen mukaan sopimisvapauden periaatetta vastaan ja veisivät pohjaa ja luottamusta tulevaisuuden sopimuspolitiikalta.
”Hallitus pyrkii nimenomaan turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä”
– On perusteltua olettaa, että pakkolait eivät täytä kansainvälisten sopimusten ja perustuslain tulkintaa, vaikka ne toteutettaisiin kolmen vuoden määräaikaisella lailla, Ihalainen väitti ja uskoi paketin sotkevan ensi vuoden työmarkkinailmapiirin.
Sipilä: Hallitus turvaa perustuslain:
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui moitteet jo ennakkoon hallituksen puheenvuorossa.
Hallituksen ehdottamilla toimilla on vahva linkitys perustuslakiin, siinä turvattuihin oikeuksiin ja asetettuihin velvoitteisiin.
– On selvää, että sopimusjärjestelmään puuttumista tulee arvioida perustuslain turvaaman ammatillisen yhdistymisvapauden ja siihen nojaavan sopimusvapauden kannalta. Niin hallitus on tiedonannossa tehnytkin ja säätämisjärjestystä tullaan perusteellisesti arvioimaan aikanaan annettavissa lakiesityksissä, Sipilä puhui.
– Vähemmälle huomiolle tuntuu usein jäävän, että ehdottamillaan toimilla hallitus pyrkii nimenomaan turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä. Nämä pystytään turvaamaan vain, mikäli julkisesta taloudesta pidetään huolta. Työllisyyden edistäminen ja peruspalveluiden turvaaminen on niin ikään säädetty julkisen vallan velvoitteiksi, Sipilä sanoi.
Oppositio vaati valiokuntakäsittelyä:
Kilpailukykypakettiin liittyvistä toimista säädetään kolmeksi vuodeksi määräaikaisella lailla.
– Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia ja siksi emme voi jäädä vain odottamaan, Sipilä korosti.
Eero Heinäluoma (sd.) vetosi keskustelussa, että hallituksen esitykset vietäisiin lakivaliokuntiin niiden perustuslaillisuuden selvittämiseksi. Ihalainen vetosi, ettei lakeja tuotaisi eduskuntaan, vaan työmarkkinajärjestöille annettaisiin mahdollisuus sopia ratkaisuista keskenään.
Sipilä puolestaan kiitti Ihalaista rakentavista ja hedelmällisistä esityksistä ja keskusteluista ja siitä, että hän on toiminut työmarkkinajärjestöjen keskusteluiden taustalla hedelmällisesti. Hän toivoi, että Ihalainen myös jatkaisi tätä suotuisaa toimintaansa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hallituksen pakkolait rikkovat vapaata sopimusoikeutta. Tällaista valtiokorporatiivista pakkolainsäädäntöä Euroopassa ovat vapaata yhdistystoimintaa kohtaan harjoittaneet lähinnä Mussolinin Italia ja Putinin Venäjä.