http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2014/04/24/075-euroa-silla-syntyy-koululaisen-ruoka/20145578/139
"Koululaiset ja vanhukset 0,75 € per nuppi. Pakolaiset 12,50 kappale. Mitä sisäfileitä näille syötetään??"
0,75 euroa – sillä syntyy koululaisen ruoka
Leena Koskela
0,75 euroa – sillä syntyy koululaisen ruoka
Söderkullan koulun keittiö sai hiljattain mainetta vuoden parhaana koulukeittiönä.
Millä summalla saa tehtyä kouluruokaa? Taloussanomat selvitti asiaa suurten kaupunkien palveluntuottajilta ja yhdestä pienemmästä kunnasta. Entä mitä mieltä ruuan valmistajat ovat säästöistä – saako alle eurolla kunnon ruokaa?
24.4.2014 06:01
Elina Ranta
Kahdeksasta kunnasta kerätyt kouluruokailun hinnat osoittavat, että yleinen ruoan hinnan nousu ei ateriakustannuksissa näy.
Esimerkkikaupunkien aterioista raaka-aineen osuus on 0,75–1,10 euroa. Reilulla eurolla syö yläkoululainen ja lukiolainen. Yleinen hintataso on 70–80 senttiä. Sipoossa ja Espoossa hinta oli niukasti yli euron, Vantaalla enimmillään tasan euron.
Lue myös nämä: Hylkäsitkö istumisen? Älä liioittele seisomista
Nytkö se alkoi, diesel-autojen lähtölaskenta?
Nokialaiset avautuvat: Ollila "huusi kurkku suorana", pomoille "valehdeltiin päin naamaa"
Turku ei liikesalaisuuteen vedoten kertonut raaka-aineen ateriakohtaista hintaa, Oulusta ei myöskään hintaa saanut kaivettua.
Yleisesti kaupungeissa ateriamäärärahoja on hiukan korotettu kolmessa vuodessa, Vantaata ja Kuopiota lukuun ottamatta. Vantaalla hintoja on painettu eniten alas. Kaupunki on myös siirtänyt kouluruokailua Fazer Servicesilta halvemmalle Vantaan Tilapalvelut Vantille.
Kuopiossa kokonaiskulut ovat nousseet, mutta raaka-aineiden hieman laskeneet. Syynä on muun muassa elintarvikkeiden kilpailutus ja ruokalistojen tarkistaminen, kaupungista kerrotaan.
Kyselyyn vastasivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Kuopio ja Oulu.
Lisäksi mukana on Sipoon kunta, jonka Söderkullan koulun keittiö sai hiljattain mainetta vuoden parhaana koulukeittiönä ruokamessuilla pidetyssä kisassa. Sipoon ateriahinta on tasan euron, vain hiukan keskihintoja enemmän.
Vertailu
hankalaa
Aterioiden hinnat eivät ole suoraan vertailukelpoisia, sillä kustannuksissa käytetään eri laskentatapoja. Toiset koulut laskevat esimerkiksi hinnan koko oppilasmäärän perusteella, toiset syötyjen annosten mukaan. Hintamuutokset eivät välttämättä johdu "lautaselta säästämisestä" vaan kilpailutuksista.
Isoissa keittiöissä päästään pienempiin raaka-ainekustannuksiin kuin pienissä, alle sadan hengen annoksia tekevissä keittiöissä. Palvelusopimukset ja kilpailutukset määrittävät elintarvikkeiden hintoja.
Toisaalta esimerkiksi Sipoo käyttää elintarvikkeita, jotka on jalostettu pidemmälle. Näin se on säästänyt palkkakustannuksissa, mutta lisännyt toisaalta luomua ja lähiruokaa. Sipoon hinnat eivät olleet paljoakaan suuria kaupunkeja suurempia.
Palveluntuottajat
huolissaan
Palveluntuottajien mukaan vielä ei ole jouduttu tinkimään ravitsemusvaatimuksista, mutta ruokalistoilta on karsittu kalleimpia raaka-aineita, kuten hedelmiä. Säästövaraa ei ole yhtään enempää, yleisin viesti kuuluu.
– Ruokalistaa ja reseptiikkaa on uusittu ja ruokalistoilta on karsittu kalliimpia raaka-aineita. Työtä joudutaan tekemään jatkuvasti, että pysytään talousarviossa, erään kaupungin edustaja kertoo nimettömästi.
– Joistakin keittiöistä tulee viestiä, kuinka ruokaa syödään enemmän maanantaisin viikonlopun jälkeen kuin muina koulupäivinä. Ruoasta säästäminen ei ole järkevää aikoina, jolloin hallitusohjelman säästöt kohdistuvat myös lapsiperheisiin.
– Kouluruoan vaikuttavuudesta tulisi puhua paljon enemmän. Tänä päivänä monen lapsen ja nuoren ainoa lämmin ateria on päiväkoti- tai koululounas. Jos se jätetään nauttimatta, voi kasvukehitys hidastua.
"Koululaiset ja vanhukset 0,75 € per nuppi. Pakolaiset 12,50 kappale. Mitä sisäfileitä näille syötetään??"
0,75 euroa – sillä syntyy koululaisen ruoka
Leena Koskela
0,75 euroa – sillä syntyy koululaisen ruoka
Söderkullan koulun keittiö sai hiljattain mainetta vuoden parhaana koulukeittiönä.
Millä summalla saa tehtyä kouluruokaa? Taloussanomat selvitti asiaa suurten kaupunkien palveluntuottajilta ja yhdestä pienemmästä kunnasta. Entä mitä mieltä ruuan valmistajat ovat säästöistä – saako alle eurolla kunnon ruokaa?
24.4.2014 06:01
Elina Ranta
Kahdeksasta kunnasta kerätyt kouluruokailun hinnat osoittavat, että yleinen ruoan hinnan nousu ei ateriakustannuksissa näy.
Esimerkkikaupunkien aterioista raaka-aineen osuus on 0,75–1,10 euroa. Reilulla eurolla syö yläkoululainen ja lukiolainen. Yleinen hintataso on 70–80 senttiä. Sipoossa ja Espoossa hinta oli niukasti yli euron, Vantaalla enimmillään tasan euron.
Lue myös nämä: Hylkäsitkö istumisen? Älä liioittele seisomista
Nytkö se alkoi, diesel-autojen lähtölaskenta?
Nokialaiset avautuvat: Ollila "huusi kurkku suorana", pomoille "valehdeltiin päin naamaa"
Turku ei liikesalaisuuteen vedoten kertonut raaka-aineen ateriakohtaista hintaa, Oulusta ei myöskään hintaa saanut kaivettua.
Yleisesti kaupungeissa ateriamäärärahoja on hiukan korotettu kolmessa vuodessa, Vantaata ja Kuopiota lukuun ottamatta. Vantaalla hintoja on painettu eniten alas. Kaupunki on myös siirtänyt kouluruokailua Fazer Servicesilta halvemmalle Vantaan Tilapalvelut Vantille.
Kuopiossa kokonaiskulut ovat nousseet, mutta raaka-aineiden hieman laskeneet. Syynä on muun muassa elintarvikkeiden kilpailutus ja ruokalistojen tarkistaminen, kaupungista kerrotaan.
Kyselyyn vastasivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Kuopio ja Oulu.
Lisäksi mukana on Sipoon kunta, jonka Söderkullan koulun keittiö sai hiljattain mainetta vuoden parhaana koulukeittiönä ruokamessuilla pidetyssä kisassa. Sipoon ateriahinta on tasan euron, vain hiukan keskihintoja enemmän.
Vertailu
hankalaa
Aterioiden hinnat eivät ole suoraan vertailukelpoisia, sillä kustannuksissa käytetään eri laskentatapoja. Toiset koulut laskevat esimerkiksi hinnan koko oppilasmäärän perusteella, toiset syötyjen annosten mukaan. Hintamuutokset eivät välttämättä johdu "lautaselta säästämisestä" vaan kilpailutuksista.
Isoissa keittiöissä päästään pienempiin raaka-ainekustannuksiin kuin pienissä, alle sadan hengen annoksia tekevissä keittiöissä. Palvelusopimukset ja kilpailutukset määrittävät elintarvikkeiden hintoja.
Toisaalta esimerkiksi Sipoo käyttää elintarvikkeita, jotka on jalostettu pidemmälle. Näin se on säästänyt palkkakustannuksissa, mutta lisännyt toisaalta luomua ja lähiruokaa. Sipoon hinnat eivät olleet paljoakaan suuria kaupunkeja suurempia.
Palveluntuottajat
huolissaan
Palveluntuottajien mukaan vielä ei ole jouduttu tinkimään ravitsemusvaatimuksista, mutta ruokalistoilta on karsittu kalleimpia raaka-aineita, kuten hedelmiä. Säästövaraa ei ole yhtään enempää, yleisin viesti kuuluu.
– Ruokalistaa ja reseptiikkaa on uusittu ja ruokalistoilta on karsittu kalliimpia raaka-aineita. Työtä joudutaan tekemään jatkuvasti, että pysytään talousarviossa, erään kaupungin edustaja kertoo nimettömästi.
– Joistakin keittiöistä tulee viestiä, kuinka ruokaa syödään enemmän maanantaisin viikonlopun jälkeen kuin muina koulupäivinä. Ruoasta säästäminen ei ole järkevää aikoina, jolloin hallitusohjelman säästöt kohdistuvat myös lapsiperheisiin.
– Kouluruoan vaikuttavuudesta tulisi puhua paljon enemmän. Tänä päivänä monen lapsen ja nuoren ainoa lämmin ateria on päiväkoti- tai koululounas. Jos se jätetään nauttimatta, voi kasvukehitys hidastua.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.