Esko Ahon tultua Sitran yliasiamieheksi, muutamassa kuukaudessa yli kymmenen prosenttia asiantuntijoista irtisanoutunut Sitran palveluksesta. Syynä on Esko Ahon aiheuttama huono työilmapiiri ja toiminnan sekoittaminen.
Esko Aho valittiin Sitran yliasiamieheksi pelkästää poliittisen jäsenkirjan perusteella. Valinta tehtiin vastoin Sitran hallituksen yksimielistä päätöstä. Sitran hallitus esitti paikalle professori Bengt Holmströmiä, joka yksi arvostetuimmista suomalaisista tiedemiehistä tällä hetkellä.
Sitran ongelmista Esko Ahon kaudella kerrotaan tämän päivän Kauppalehdessä.
Esko Aho ei myöskään paljon viihdy työpaikallaan. Hän haluaa mieluummin matkustella Sitran kustannuksella ja tehdä itseään tykö.
Esko Aho on koko työurallaan jättänyt jälkeensä vain savuavia raunioita. Toivottavasti Sitrasta ei muodostu nyt jälleen yksi savuava raunio.
Esko Aho valittiin Sitran yliasiamieheksi pelkästää poliittisen jäsenkirjan perusteella. Valinta tehtiin vastoin Sitran hallituksen yksimielistä päätöstä. Sitran hallitus esitti paikalle professori Bengt Holmströmiä, joka yksi arvostetuimmista suomalaisista tiedemiehistä tällä hetkellä.
Sitran ongelmista Esko Ahon kaudella kerrotaan tämän päivän Kauppalehdessä.
Esko Aho ei myöskään paljon viihdy työpaikallaan. Hän haluaa mieluummin matkustella Sitran kustannuksella ja tehdä itseään tykö.
Esko Aho on koko työurallaan jättänyt jälkeensä vain savuavia raunioita. Toivottavasti Sitrasta ei muodostu nyt jälleen yksi savuava raunio.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Höpsistä! Aho pelasti tämän maan sinipunan aiheuttamalta tuholta!
Kirjoitin tästä asiasta jo ennenkin, koska tiedän Sitrasta sisäpiirin asioita.
Tänään asiasta kirjoittaa myös Kauppalehti.
Sinulla sen sijaan ei näytä olevan mitään asiallista sanottavaa asiasta. Suosittelen siis tosiasioihin tutustumista.
mikä lie mutta mikään siltä ei onnistu
Juttelin eilen yhden Sitran toimialajohtajan kanssa. Hänen mukaansa Sitrassa ollaan erittäin tyytymättömiä Esko Ahon toimintaan.
Sitra on aiemmin ollut täysin epäpoliittinen asiantuntijaorganisaatio. Esko Ahon jäsenkirjaan perustunut nimitys on vaikeuttanut Sitran toimintaa. Myös Sitran sidosryhmät ovat huolissaan.
Saapa nähdä miten kauan Aho saa olla tuossa hommassa.
Sitra: Suomalaisyhtiöiden ei syytä huolestua Jukosin kohtalosta
Suomalaisyritysten ei ole syytä huolestua öljy-yhtiö Jukosin kohtalosta, vaikka se ei annakaan parasta mahdollista kuvaa venäläisen oikeusjärjestelmän toiminnasta, arvioi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Venäjä-ohjelmaa johtava Maaret Heiskari.
Hänen mukaansa Jukos-tapauksessa on kyse Venäjän talouselämän yli kymmenen vuoden takaisen yksityistämisprosessin jälkinäytöksestä, eikä sillä sellaisenaan ole juuri tekemistä Venäjällä toimivien suomalaisyritysten kanssa.
- Totta kai on huolestuttavaa, että Venäjällä lähdetään takautuvasti tarkastelemaan privatisointia. Mutta suomalaiset yritykset eivät ole osakkaina yksityistetyissä yhtiöissä, vaan ne omistavat lähes kaikki sataprosenttisesti omat tytäryhtiönsä. Tämän vuoksi en usko, että tällä tulee olemaan suoranaista vaikutusta suomalaisyhtiöiden toimintaan, Heiskari sanoo.
Jukos ei kyennyt maksamaan viranomaisten vaatimia yli 20 miljardin euron verovelkojaan, joten eilen osa Jukosista myytiin pakkohuutokaupassa noin seitsemällä miljardilla eurolla ennestään tuntemattomalle Baikalfinansgroupille. Länsimaiset asiantuntijat ovat arvioineet, että Baikalfinansgroupin takana on Venäjän valtio tai jokin valtiovaltaa lähellä oleva taho.
Lännessä Jukos-prosessi on nähty poliittisena ajojahtina Jukosin vangittua perustajaa Mihail Hodorkovskia vastaan. Heiskarin mukaan Jukos ei kuitenkaan ole täysin puhdas pulmunen, vaan sitä vastaan esitetyissä verorästisyytteissä on perää. Venäjällä toimivien suomalaisyhtiöiden tytäryhtiöt sen sijaan toimivat Heiskarin arvion mukaan läpinäkyvästi ja lakien mukaisesti, joten niillä ei ole hätää.
Jukos-prosessi on vähentänyt ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta Venäjää kohtaan. Samanlainen vaikutus oli myös parin viikon takaisella uutisella, jonka mukaan viranomaiset karhuavat yli sadan miljoonan euron verosaatavia Venäjän toiseksi suurimmalta teleoperaattorilta VimpelComilta. Heiskarin mukaan sijoittajien reaktiot eivät ole Venäjällä jääneet vaille huomiota.
Ohjelmajohtaja Heiskari ja yliasiamies Esko Aho esittelivät Sitran Venäjä-ohjelman tänään Helsingissä.
Venäjä-ohjelmallaan Sitra muun muassa auttaa suomalaisyrityksiä verkottumaan venäläisyhtiöiden kanssa. Tämän lisäksi ohjelma pyrkii luomaan Suomelle taloudellisen Venäjä-strategian sekä lisäämään suomalaisten ja venäläisten korkean tason johtajien välistä kanssakäymistä. (Startel - STT)
Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman mukaan laaditaan koko maata koskeva luovuusstrategia. Luovuusstrategiatyön tavoitteena on kiinnittää yhteiskunnan eri toimijoiden huomio luovuuden kasvavaan merkitykseen yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvoinnissa ja menestyksessä. Sen tavoitteena on myös lisätä eri toimin edellytyksiä luovuuteen liittyvien yksilöllisten ja yhteisöllisten voimavarojen käytölle sekä etsiä tasapainoa luovuuteen liittyvien yhteiskunnan kehittämismahdollisuuksien ja kasvavien kilpailu- ja tehokkuusvaatimusten välillä.
Luovuusstrategiatyössä tulee hyödyntää ja tukea olemassa olevia luovuuden edistämiseen tähtääviä hankkeita tai prosesseja, tehdä uusia aloitteita tai käynnistää uusia prosesseja, joilla mahdollistetaan luovuuden parempi toteutuminen elämän ja yhteiskunnan eri alueilla. Lisäksi tulee valmistella strategia luovuuden edistämiseksi Suomessa.
Luovuusstrategiatyö toteutetaan 1.1.2005 - 31.10.2006 välisenä aikana. Strategiatyö koostuu kolmesta osiosta: Luova ihminen, Luovat ympäristöt ja Luova talous seuraavasti:
- Luova ihminen -osiossa tarkastellaan luovuutta ihmisen lajiominaisuutena, itsensätoteuttamisena, ajattelu- ja toimintatapoina, arkielämässä vaikuttavana yksilöllisenä ja yhteisöllisenä tekijänä, ammatillisena ominaisuutena ja työyhteisöjen voimavarana. Tässä osiossa tarkastellaan myös kasvatuksen ja koulutuksen roolia luovuuden edistämisessä.
- Luovat ympäristöt -osiossa tarkastellaan luovuuden toteutumisen toimintaympäristöehtoja, kuten suomalaista mentaali- ja muuta traditiota ja kulttuurin tilaa, luovuuden toteuttamiselle suotuisia tai haitallisia elin- ja toimintaympäristöjä sekä niitä henkisiä, rakenteellisia tai muita tekijöitä, jotka estävät tai edistävät luovuuden toteuttamista. Tässä osiossa tarkastellaan myös sosiaalisten innovaatioiden tuottamista sekä nykyistä suvaitsevaisemman arvo- ja asenneilmaston sekä monikulttuurisuuden edistämistä strategiatyön kokonaisuudessa.
- Luova talous -osiossa tarkastellaan luovaa taloutta innovaatiopolitiikan ytimenä ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä parantavana toimialana sekä sen osana kulttuuriosaamisen ja kulttuuriviennin edistämistä. Kulttuuriviennin edistämisessä otetaan huomioon toukokuussa 2004 valmistuneen Kulttuurivientiselvityksen ehdotukset jatkotoimenpiteistä.
Kunkin osion toteuttamista varten perustetaan työryhmät. Työryhmien tehtävänä on pohjustaa luovuusstrategian laatimista oman toimeksiantonsa pohjalta ja edistää luovuusstrategiatyön tavoitteita. Työryhmät päättävät omista toimintatavoistaan kokonaisstrategian puitteissa. Työryhmien puheenjohtajat ja erikseen nimettävät muut edustajat muodostavat yhteystyöryhmän, jossa käsitellään strategiatyön kokonaisuutta. Yhteystyöryhmä vastaa luovuusstrategian laadinnasta. Yhteystyöryhmän puheenjohtajaksi tulee yliasiamies Esko Aho Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta ja varapuheenjohtajaksi puheenjohtaja Kalevi Kivistö Suomen Punaisesta Rististä.
Luovuusstrategiatyöryhmien jäsenet
Yhteystyöryhmä
Esko Aho, yliasiamies, SITRA, puheenjohtaja
Kalevi Kivistö, puheenjohtaja, Suomen Punainen Risti, varapuheenjohtaja
Tuula Arkio (luova talous -työryhmän puheenjohtaja)
Aila Paloniemi (luova ihminen työryhmän puheenjohtaja)
Pekka Sauri (luovat ympäristöt -työryhmän puheenjohtaja)
Markku Linna, kansliapäällikkö, opetusministeriö
Markku Wallin, kansliapäällikkö, työministeriö
Erkki Virtanen, kansliapäällikkö, kauppa- ja teollisuusministeriö
Anne Brunila, ylijohtaja, valtiovarainministeriö
Riitta Kaivosoja, ylijohtaja, opetusministeriö
Pirjo Honkasalo, taiteilijaprofessori
Anita Mikkonen, maakuntajohtaja Keski-Suomen liitto
Ritva Siikala, ohjaaja, toiminnanjohtaja/Kassandra ry
Kari Uusikylä, professori, Helsingin yliopisto
Tapio Varmola, rehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Hannele Koivunen, kulttuuriasiainneuvos, opetusministeriö, sihteeri
Esa Pirnes, erikoissuunnittelija, opetusministeriö, sihteeri
Luova ihminen -työryhmä
Aila Paloniemi, kansanedustaja, puheenjohtaja
Sinikka Haapanen, kulttuurisuunnittelija, Helsingin kaupunki/Nuorisoasiankeskus
Sari Kaasinen, muusikko, musiikkikasvattaja
Taavi Kassila, elokuvaohjaaja, kirjailija
Marjukka Karttunen, kansanedustaja
Jorma Kauppinen, opetusneuvos, Opetushallitus
Soili Keskinen, professori, Turun yliopisto
Erkki Kuisma, fellow, Nokia Oyj
Reijo Miettinen, työelämätutkimuksen professori, Helsingin yliopisto
Kiti Müller, tutkimusylilääkäri, Työterveyslaitos
Juhani Suortti, professori, Oulun yliopisto/Kajaanin opettajankoulutusyksikkö
Risto Ruohonen, neuvotteleva virkamies, opetusministeriö
Hannu Saha, Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja
Mika Tammilehto, ylitarkastaja, opetusministeriö
Anna Tulusto, toimittaja
Esa Pirnes, erikoissuunnittelija, opetusministeriö, sihteeri
Anna Kanerva, suunnittelija, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, sihteeri
Luovat ympäristöt -työryhmä
Pekka Sauri, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki, puheenjohtaja
Janne Antikainen, erikoistutkija, sisäasiainministeriö
Marjatta Bardy, tutkimusprofessori, STAKES
Mikko Cortés-Téllez, suunnittelija, opetusministeriö
Mustafa Gürler, kulttuurituottaja, kulttuuriasiainkeskus Caisa
Vertti Kivi, sisustusarkkitehti, dSign Vertti Kivi & Co
Hilkka Lydén, projektikoordinaattori, SETA
Mikaela Nylander, kansanedustaja
Eero Ojanen, filosofi, vs. toiminnanjohtaja, Kriittinen korkeakoulu
Sirpa Pietikäinen, puheenjohtaja, YK-liitto
Ilona Silenti, läänintaiteilija, Uudenmaan taidetoimikunta
Markku Sotarauta, professori, alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto
Ditte Stürmer, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto
Jouni J. Särkijärvi, ylijohtaja, ympäristöministeriö
Marja Tuominen, kulttuurihistorian professori, Lapin yliopisto
Pia Viitanen, kansanedustaja
Pirkko Liisi Kuhmonen, ylitarkastaja, opetusministeriö, sihteeri
Esa Pirnes, erikoissuunnittelija, opetusministeriö, sihteeri
Luova talous -työryhmä
Tuula Arkio, ylijohtaja Valtion taidemuseo, puheenjohtaja
Krister Ahlström, puheenjohtaja, Creative Finland ry
Iris Autio, tuottaja, Tero Saarinen Co
Mertzi Bergman, konsultti-valmentaja, Inno-Tiimi Oy
Tarja Cronberg, kansanedustaja
Antti Hautamäki, johtaja, SITRA
Seppo Kangaspunta, projektipäällikkö, kauppa- ja teollisuusministeriö
Sakari Karjalainen, johtaja, opetusministeriö
Hannele Koivunen, kulttuuriasiainneuvos, opetusministeriö
Ritva Mitchell, tutkimusjohtaja, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö
Yrjö Neuvo, tutkimusjohtaja, Nokia Oyj
Hannele Pohjola, osastopäällikkö, Elinkeinoelämän keskusliitto
Matti Salmenperä, johtaja, työministeriö
Minna Sirnö, kansanedustaja
Yrjö Sotamaa, rehtori, Taideteollinen korkeakoulu
Markku Wilenius, professori, Tulevaisuudentutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu
Kimmo Aulake, erityisasiantuntija, opetusministeriö, sihteeri
Veikko Kunnas, kulttuuriasiainneuvos, opetusministeriö, sihteeri
- Ei tullut presidenttiä, amerikkalainen mainoskamppis ei purrut, Halonen voitti
- Ei viihtynyt yksityisyrittäjänä, kun sai Eskokin maistaa mitä yrittäjän elämä on
Hirvitti jo koko ajatus toiminnasta Eduskunnan kouluttajana, ei varmasti edusta kansan näkemystä, joten koko ajatus oli kuolleena syntynyt ja lopputulos oli odotettavissa.
Mitä hyötyä on Harwardista, jos tarkoituksena on Suomen tuhoaminen ja itsensä pönkittäminen muiden kustannuksella. Ei Suomi tarvitse itsensä tärkeäksi tekeviä turhimuksia. Onko näköalattomuus toistaiseksi ulottunut vain itsestäänselvyyksien latelemiseen, joilla on pyritty peittelemään omia virheitä? Mitä hyötyä Ahosta on, haittaa vaan?
http://www.phnet.fi/public/www-vitsit/politiikka_aho_esko.html
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on vuonna 1967 perustettu itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto. Vuoteen 1991 saakka Sitra toimi Suomen Pankin alaisuudessa, mutta toimii nykyisin eduskunnan alaisuudessa. Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja yritysrahoituksen tuotoilla.
Sitran yleinen päämäärä on edistää Suomen yhteiskunnallista ja kansantaloudellista sopeutumista kansainvälisiin muutoksiin, hahmottaa ja esitellä uusia strategiavaihtoehtoja Suomen kansantalouden kilpailukyvyn lisäämiseksi sekä tunnistaa, kehittää ja testata uusia taloudelliseen kilpailukykyyn vaikuttavia välineitä. Päämääränsä saavuttamiseksi Sitra rahoittaa ja toteuttaa kansallisesti merkittäviä tutkimus-, koulutus- ja innovatiivisia hankkeita sekä tekee pääomasijoituksia kotimaisiin ja kansainvälisiin teknologiayrityksiin ja rahastoihin.
Yritysrahoitus
Sitran yritysrahoitus tarjoaa rahoitusta liiketaloudellisesti lupaaville alkuvaiheen teknologiayrityksille ja erilaisiin yritysjärjestelyihin. Sitra rahoittaa yrityksiä, joilla on mahdollisuus, kyky ja halu kasvaa myös kansainvälisille markkinoille.
Rahoitus on oman pääoman ehtoista täydennettynä mahdollisesti vaihtovelkakirjalainoilla. Rahoituksessa pyritään ottamaan huomioon alkavien yritysten erityispiirteet. Yritys voi olla perustettava tai jo toimiva yhtiö. Rahoitusneuvottelut voidaan käynnistää jo projektivaiheessa, jos suunnitelma tähtää yhtiön perustamiseen.
Sitra on sijoittanut pääomasijoitustoimintansa aikana yhteensä yli 200 suomalaiseen teknologiayritykseen. Tällä hetkellä Sitra on osakkaana lähes 120 yrityksessä. Ne toimivat muun muassa tietotekniikan, elektroniikan, biotekniikan, lääketieteen ja diagnostiikan alueilla. Uudet innovatiiviset pk-yritykset tarvitsevat rahoituksen lisäksi tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Sitran edustaja osallistuu yhtiöiden hallitustyöskentelyyn.
Rahoitustoiminnan lisäksi Sitra seuraa tiiviisti yritysrahoituksen kehittymistä Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla ja osallistuu sen kehittämiseen.
Sitralla on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto ja sijoituksia yli kahdessakymmenessä pääomarahastossa, jotka panostavat alkuvaiheen teknologiayrityksiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sijoitukset kansainvälisiin rahastoihin ovat antaneet tietoa ja tuntumaa suomalaisten mahdollisuuksista maailmalla. Kansainvälisten yhteyksien myötä Sitra voi arvioida teknologioiden kehityssuuntauksia sekä saada yritys- ja rahoituskontakteja suomalaisten teknologiayritysten kansainvälistämiseen. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen lisäksi yhteistyöverkostoa on rakennettu myös Suomen lähialueille. Tavoitteena on myös kehittää uusia yhteistoimintamuotoja.
Sitra on jäsenenä muun muassa European Private Equity and Venture Capital Association -järjestössä (EVCA). Sitra on myös Euroopan yhteisön Eurotech Capitalin Suomen edustajajäsen.
Sitra on luopumassa osuuksistaan kotimaisissa alueellisissa rahastoissa. Alueellinen pääomarahasto on valtakunnallisen pääomasijoittajan ohella vaihtoehto aloittavalle yritykselle. Rahaston ja yrityksen sijainti lähellä toisiaan helpottaa yhteydenpitoa, koska molemmilla on käytännön kokemusta alueen erityispiirteistä.
Tutkimus ja innovatiivinen toiminta
Sitran rahoittamat tutkimukset kohdistuvat yhteiskunnan tuleviin haasteisiin. Tutkimuksissa korostuu elinkeinoelämän näkökulma. Hankkeita toteuttavat parhaat kotimaiset ja ulkomaiset tutkijat.
Sitran tutkimuksessa rakennetaan tietopohjaa päätöksentekijöille ja kansalliselle keskustelulle. Sitran tutkimustoiminta on soveltavaa, monitieteistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa.
Sitran innovatiivisissa hankkeissa pyritään kehittämään uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa ja uusia yhteiskunnallisia toimintamalleja. Painopiste on sellaisissa hankkeissa, jotka eivät käynnisty pelkästään yritysten tai järjestöjen aloitteesta eivätkä suoraan kuulu minkään julkisen sektorin organisaation vastuulle.
Sitran innovatiivinen toiminta luo uusia yhteistoimintaverkostoja, joissa eri sektorien organisaatiot voivat yhdistää voimavarojaan taloudellisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden synnyttämiseksi
Lisätietoja:
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Käyntiosite: Itämerentori 2, Helsinki
Postiosoite: PL 160, 00181 Helsinki
Puh. 09 - 618 991
Fax: 09 - 645 072
E-mail: [email protected]
Internet: http://www.sitra.fi/
Menin töihin Valtioneuvoston kansliaan keväällä 1995, ja siellä kehuttiin kuinka ilmapiiri muuttui positiiviseen suuntaan kun Aho lähti. Oli koppava ja paskantärkeä.
Aivan samasta asiasta on nytkin kysymys.
Olin parisen viikkoa sitten eräässä konferenssissa ulkomailla parin Sitralaisen kanssa. Tätä asiaa sivuttiin iltakeskusteluissamme.
Onko Suomella varaa siihen, että kaikki asiantuntijat jättävät Sitran Esko Ahon kukkoilujen vuoksi?
Henkilökemia on tärkeä asia työyhteisössä. Kun uusi johtaja tulee työyhteisöön hänen esikuntansa myös uusiutuu. On aivan luonnollista, että kun kun henkilökemiat törmäävät, johtaja pysyy ja alainen lähtee. Esikunnassa tapahtuva 10-20%:n uusiutuminen lienee tavanomaista johtajan vaihtuessa.
Kunhan helppoon elämään tottuneet kyvyttömät narisijat ja selkäänpuukottajat saavat kenkää (jos eivät osaa itse lähteä) niin Esko Ahon Sitrassa päästään itse asiaan eli siihen työhön mihin Sitra on perustettu.
Vai "helppoon elämään kyllästyneet narisijat"... Ja narisijat kun korvataan veheriäisen jäsenkirjan haltijoilla, niin asiat korjaantuvat, vai?
Siinä vaiheessa, kun työyhteisön ongelmia aletaan käsittelemään tiedotusvälineissä, on tilanne paha. Eipä Eskon kyvyt näytä riittävän asiantuntijaorganisaation johtamiseen. Asiantuntijaorganisaatioissa kun poliittiset jäsenkirjat eivät merkitse mitään. Vain asiantuntemus. Jos asiantuntemusta ei ole, ei ole kykyäkään.
Yleisesti on tiedossa, että Aholla on "taipumus korostaa itseään". Esko keräsi kyseenalaista huomiota lähipiirissään, kun hän vaati muita kutsumaan häntä "herra pääministeriksi".
Sama peli näyttää Sitrassa jatkuvan. En yhtään ihmettele, mikäli kokeineiden asiantuntijoiden pitää pokkuroida poikasen edessä: "Herra yliasiamies! Herra yliasiamies!"
Wiljami
Sitrasta ei ole lähtenyt henkilöitä mistään esikuntatehtävistä. Sieltä on lähtenyt nimenomaan kovan tason asiantuntijoita.
Yliasiamies Prihtin aikaan Sitrassa ei ollut lainkaan näitä sinun kuvittelemiasi "helppoon elämään tottuneita narisijoita". Nyt Esko Aho on tuonut poliittisen pelaamisen Sitraan. Sitra on tähän saakka aina ollut täysin epäpoliittinen asiantuntijaorganisaatio. Tätä Esko Aho on nyt pilaamassa.
Ei ole mitenkään tavanomaista, että huippuasiantuntijoista irtisanoutuu yli 10 % kun johtaja on ollut talossa vasta alle puoli vuotta. Tällaisessa tapauksessa kyllä aletaan kiinnittää huomiota myös johtajan kykyyn johtaa.
Esko Ahosta ei ole asiantuntijaorganisaation johtajaksi. Tämä on faktaa.
Valtion riskisijoittajan Sitran toiminta syynissä: Rahoitetaanko julkisista varoista Sitran virkailijoiden ja perhepiirin liikeideoita?
Seppo Mäkisellä on paljon kavereita, hän on pääomasijoittaja.
Mäkinen on esittelemässä itseään ja yritystään biotekniikan ammattitapahtumassa. Yleisön joukossa on omasta yrityksestä haaveilevia tiedemiehiä, joilla ei ole pääomia mutta unelmia maailmanvalloituksesta ja rikastumisesta.
Mäkinen on yksi Biofund -nimisen rahastoyhtiön pääosakkaista. Biofundilla on hallinnassaan yli miljardin markan rahastot muun muassa eläkeyhtiöiden ja muuta löysää rahaa, jota sijoitetaan suurin voitto-odotuksin orastaviin yrityksiin.
Mäkisellä on ollut hyvä tuuri. Vielä vähän aikaa sitten hän oli pelkkä kuukausipalkkainen virkailija Sitrassa, Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa. Hänen tehtävänään oli auttaa uusia bio- ja terveydenhoitoalan yrityksiä alkuun valtion erityisrahaston pääomilla.
Rahan tekeminen Sitralle ei ollut kuitenkaan riittävän palkitsevaa. Niinpä Mäkinen päätti yhdessä työtoverinsa Kalevi Kurkijärven kanssa ryhtyä yrittäjäksi - tekemään sitä samaa, mitä oli tehnyt Sitrassakin eli sijoittamaan toisten rahaa lupaaviin kasvuyrityksiin.
Kurkijärvi: " and Biofund was established by two crazy guys?"
Mikäpä oli firmaa perustaessa, kun myös oma työnantaja Sitra piti Mäkisen ja Kurkijärven bisnesideaa niin hyvänä, että toki sitä piti tukea. Sitra maksoi lähes puolet yrityksen alkupääomasta. Sen nimeksi tuli komeasti Sitra Biofund Management.
Sitran nimi on sittemmin jäänyt nimestä pois ja sen omistuskin on sulanut 11 prosenttiin. Sitra on myynyt osakkeitaan muun muassa firman uusille osakkaille. Osapuolet eivät paljasta osakkeiden kauppahintaa.
Kun rahasto on johdon omistama, on selvä, että varoja sijoitetaan huolellisemmin kuin muuten, niin kuin vaikkapa jos se olisi Sitran omistama. Muitakin motiiveja on.
Mäkinen: "Toinen on henkilökohtainen rikastumismahdollisuus. Kyllä sen sillä lailla huomaa tässä hommassa, että kun mä oon osakkaana tässä Biofundissa, että pistää yrittämään, tekee mieli tehdä vähän pidempää päivää, että saa sen yrityksen menestymään, meillä ei ole mitään kellokorttia?."
Sitralla ja Biofundilla on yhteisiä sijoituskohteita ja vähän muutakin yhteistyötä.
Firmaa pystyyn pantaessa Sitra antoi Biofundille 280.000 markkaa pääomaa.
Eikä tässä vielä kaikki. Sitra antoi sille myös pikku pesämunan: 75 miljoonaa markkaa sijoiteltavaksi sopiviin kohteisiin.
Eikä siinäkään vielä kaikki. Biofund on saanut Sitralta lisää rahaa niin, että sijoituspotti on kasvanut jo yli sadan miljoonan markan.
Biofundin kaltaiset pääomasijoitusyhtiöt toimivat siten, että ne kokoavat eri lähteistä - kuten yrityksiltä, vakuutusyhtiöiltä tai muilta yksityisiltä sijoittajilta - rahaa kommandiittiyhtiömuotoisiin rahastoihin. Rahastoista raha kanavoidaan sijoituksina houkutteleviin uusiin yrityksiin - tavallisesti ostetaan yrityksen osakkeita tai annetaan niille vaihtovelkakirjaluottoja. Samalla rahastoyhtiön edustaja tulee kohdeyrityksen hallitukseen valvomaan etujaan.
Millainen on pääomasijoittajaa kiinnostava yritys?
Saila Miettinen-Lähde, investointipankkiiri, D.Carnegie AB Finland: "Tieteen tekeminen ei yksin riitä, vaan silloin pitää myöskin olla hyvin selkeät suunnitelmat siitä, miten se kaupallistetaan. Mieluusti pitää jo hyvin varhaisessa vaiheessa olla merkittäviä yrityskontakteja ja ?sopimuksia. Ne voivat olla tuotekehitykseen liittyviä, ne voivat olla jakeluun liittyviä ? riippuen vähän tuotealueesta ja yrityksen vaiheesta. Ja tämän lisäksi venture capitalist hyvin tarkkaan katsoo yrityksen johtoa ja henkilöstöä, että onko siellä pätevä johto; liikkeenjohdollisestikin eikä pelkästään tieteellisesti. Ja sitten pitää olla riittäviä resursseja businesdevelopmentiin ja markkinointiin."
Sijoitusyhtiö saa tuottoja hallinnointipalkkioista. Tavallinen vuosipalkkio on 1-2 prosenttia varoista. Mutta lopullinen tulos selviää myöhemmin?
Mäkinen: "? kuitenkin hyvä muistaa, minkä takia sijoittaja tulee yritykseen: Sijoittaja haluaa tuottoa, se ei ole mitään hyväntekeväisyyttä."
Varsinaisen tilinsä sijoitusyhtiö tekee vasta sen jälkeen, kun sijoitus on realisoitu eli kun keksinnöt tai yritys on myyty eteenpäin tai kun yritys on saatu pörssiin ja rahat pois osakesijoittajilta.
----
Täällä pitää pääkonttoria toinen suuri yksityinen pääomasijoitusyhtiö, Eqvitec Partners. Biofundin tapaan sekin on pantu pystyyn Sitran rahoilla. Vielä kolme vuotta sitten Sitra omisti siitä enemmistön, enää sillä on kymmenen prosenttia. He ovat entisiä Sitran virkailijoita, nyt Eqvitecin omistajia. Myös Eqvitec sijoittaa Sitran rahoja.
OA: Miksi Sitra on rahoittanut julkisin varoin virkailijoidensa liiketoimintaa?
Prihti: Ei Sitra julkisin verovaroin ole virkailijoidensa liiketoimintaa ole rahoittanut. Tämä varmasti tarkoittaa tätä Biofundia. Sitra lopetti kasvuyritysten rahoituksen 1995 jolloin meidän tiimi oli joutumassa työttömäksi, ei enää tarvittu niin monta työntekijää. Oli hyvin osaavia managereita jotka eivät halunneet siirtyä tänne alkupään rahoituksen puolelle ja päättivät perustaa oman yrityksen ja kun Sitra luotti heidän osaamiseensa, niin menimme mukaan siihen yritykseen. Se oli uusi yritys.
OA: Mitä Sitran säännöt sanovat virkailijoidenne yksityisistä liiketoimista oman työn ohella?
Prihti: Meillä ei kukaan saa olla osakkaana esimerkiksi jossain kohdeyrityksessä, mutta jos pyytää erillisen luvan, voi olla totta kai jossain hallituksessa kunhan ei ole ristiriitaa toiminnan kanssa.
Säännöt kieltävät Sitran toimihenkilöiltä osakesijoitukset Sitran rahoittamiin kohdeyrityksiin. Säännöt ovat juuri niin väljät kuin on tarkoituksenmukaista.
Sitran rahoittamissa kohdeyrityksissä Biofundissa ja Eqvitecissä sekä parissa muussakin yksityisessä sijoitusyhtiössä on osakkaana myös Sitran toimitusjohtaja Matts Andersson, joka johtaa Sitran omistamaa hallintayhtiötä Sitra Managementia.
Yksin Eqvitecistä Andersson sai viime vuodelta 117.000 markkaa osinkoja.
Anderssonin kaksoisrooli herättää kysymyksen intressiristiriidasta - Miksi ihmeessä hän voi olla kilpailevissa yrityksissä partnerina ja osakkaana samalla kun hän nauttii toimitusjohtajan palkasta ja eduista Sitrassa.
Sitran yliasiamiehen mukaan mitään ristiriitaa ei ole, sillä Andersson ei osallistu Sitran päätöksentekoon.
Prihti: "? jos hän hoitaa niitä Sitra Managementin asioita ja pärjää itse hyvin, niin Sitra Management pärjää hyvin ja me hyödymme siitä. Tällä tavalla tehtiin niin sanottu palomuuri tähän Sitran ja Matts Anderssonin omien intressien väliin.
OA: Väitättekö, että Matts Andersson ei voi hyödyntää jotenkin omassa bisnestoiminnassaan sitä tietämystä, minkä hän väistämättä kohtaa täällä Sitrassa?
Prihti: Nykyisin hän ei ole Sitrassa, hän on Sitra Managementissa. Hän ei ole missään meidän elimissä mukana ja se että jos hän voi hyödyntää omaa osaamistaan niissä paikoissa, missä hän on, se hyödyntää Sitra Managementia ja sitä kautta Sitraa."
---
Sitra ei ole aivan pelkkää rahanpyöritystä. Sillä on myös kunnianhimoinen yhteiskuntapoliittinen ohjelma.Sitra on asettanut tavoitteekseen, että Suomi on kolmen menestyneimmän kansakunnan joukossa vuonna 2015.
Tavoitteensa toteuttaakseen Sitra rahoittaa suurta tutkimus- ja julkaisuohjelmaa.
Pörssiravintolassa on meneillään tiedotustilaisuus. Entinen rauhanaktivisti, tohtori Johannes Pakaslahti toimii nykyisin Belgiassa, Leuvenin katolisen yliopiston professorina. Pakaslahti on pannut kansien väliin tietoa Euroopan sosiaalipolitiikasta.
Tutkimuksen on kustantanut Sitra.
Vanhalla ylioppilastalolla juhlistetaan toisen opuksen ilmestymistä. Sitra on kustantanut senkin - tutkielman Suomen tietoyhteiskuntamallista. Kuinka ollakaan: Tutkijoiden mielestä Sitran osuus suurena strategina on ollut hyvin tärkeä.
Kirjasen ovat tehneet Manuel Castells - kuuluisa katalonialainen tietoyhteiskuntaguru - sekä bestsellerfilosofi Pekka Himanen, hänen suomalainen opetuslapsensa.
Sitra uskoo teknologiaan ja vapaaseen maailmankauppaan ja juurruttaa linjaa yhteiskunnan päättäjille. Tässä saapuvat uusimman "Suomi 2015" -kurssin osanottajat Yhdysvalloista. Mukana on ammattiyhdistys- ja yritysjohtajia, korkeita virkamiehiä ja poliitikkoja.Kurssilaiset tapaavat useita Castellsin tapaisia asiantuntijoita.
"Teknologia ja innovaatiot ovat uuden talouden moottoreita" Kursseilta julkaistaan tällaisia kommunikeoita. Ennen pitkää nämäkin ajatukset putkahtavat julkisuuteen poliittisissa kannanotoissa ja pääkirjoituksissa.
Vaikka Sitra on varsin itsenäinen, valta on viime kädessä voimaministeriöillä.
Hallituksen puheenjohtaja on valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas.
Ministeriön hampaissa on nyt julkinen terveydenhoito.
Sailas vaatii terveydenhuoltoon isoa rakenneremonttia.
Sattumalta Sitrakin tuntuu ennakoineen muutoksen. Se on ryhtynyt rahoittamaan yhtä Suomen suurimmista yksityisistä terveyspalveluiden tuottajista Mehiläistä.
Antti Kasi, toimitusjohtaja, Mehiläinen Oy : "Tähän meidän ohjelmaan kuuluu valtakunnallistaminen. Se tarkoittaa uusia kumppaneita uusilta paikkakunnilta. Näihin yrityshankintoihin tarvitsemme varmasti lisärahoituksia."
Mehiläisen rahoittaminen on herättänyt ärtynyttä keskustelua Sitran hallintoneuvostossa.
Kansanedustaja Virpa Puisto (sd) on arvostellut rahoitusta ja vaatinut lisäselvityksiä.
Se onkin muuten ainoa asia, joka pöytäkirjojen mukaan on viime vuosina aiheuttanut polemiikkia hallintoneuvostossa.
Mutta Puistolla sen enempää kuin muillakaan hallintoneuvoksilla ei kuitenkaan ole oikeutta puuttua Sitran rahoituspäätöksiin, sillä sääntöjen mukaan rahoituksesta päättävät Sitran yliasiamies ja Sitran hallitus.
Hallintoneuvoston tehtävä on melko pinnallinen. Se vahvistaa yleiset toimintalinjat.
Perustamisestaan saakka, vuodesta 1967, Sitra ei ole ollut valtion budjettikontrollin alainen, vaan se voi halutessaan tehdä varoillaan lähes mitä tahansa: Toiminnan määrittely on laaja ja vain yleiseen hyvään pyrkivä.
Linnamo: "Kyllä minä väittäisin, että Klaus Waris oli tässä suhteessa täysin ratkaiseva ja hänen kantava ajatuksensa oli se, että suomalaisen teollisuuden innovaatiokykyä uuden luomisen kykyä pitää saada aikaan ja meidän pitää siirtyä korkean teknologian tuotteisiin entistä enemmän."
Uuden talouden tutkijoiden mukaan Sitralla on keskeinen osa Suomen tiedepolitiikassa, joka enemmän kuin missään muussa vertailukelpoisessa maassa painottuu teknologiaan ja sen kaupallistamiseen.
Järjestelmä pyörii verovaroin.
Yliopisto maksaa tutkijan palkan, Suomen Akatemia kustantaa tutkimustyön.
Kun Akatemian rahoilla on syntynyt idea, Tekes tukee, jotta siitä saadaan teknologia.
Sitra tulee kuvaan, kun keksintö paketoidaan yritykseksi. Sitralta saa tarvittavan alkupääoman, jotta firma saadaan käyntiin.
Jonkin ajan kuluttua, kun yritys on kunnossa, se tuupataan yksityisille pääomasijoittajille, jotka ottavat vastuuta kasvurahoituksesta. Lopulta keksinnöt myydään tai firma viedään pörssiin ja rahat jaetaan.
Kai Krohn: "Vasta Sitrahan tekee firmasta yrityksen, sitä ennenhän se vaan on joku ajatus hullun tiedemiehen päässä?"
Järjestelmää on arvosteltu siitä, että se jättää esimerkiksi yliopistot nuolemaan näppejään. Voitot menevät onnekkaiden professoreiden pankkitileille, joilla ei sitä paitsi ole edes mitään tavanomaista yrittäjäriskiä, sillä palkka juoksee yliopistolta koko ajan kävi miten kävi.
Professoreista tulee kuitenkin vain pikkumiljonäärejä, sillä valtaosan voitoista käärivät yksityiset pääomasijoittajat, jotka rahoitusneuvotteluissa rohmuavat itselleen suurimman osan osakkeista.
Tyypillinen esimerkki järjestelmästä on tamperelainen FIT Biotech. Se on saanut luultavasti kaikki mahdolliset julkiset tuet ja Sitran rahoituksen.
FIT kehittää geeniteknistä hiv-rokotetta. Yrityksen perusti professori Kai Krohn, jonka tietämykseen ja tutkimustuloksiin yrityksen menestys nojaa.
FIT jätti kesällä viranomaisille lupahakemuksen ensimmäisestä kliinisestä, ihmisille tehtävästä hiv-rokotetutkimuksesta.
Jos rokote onnistuu, mitä yliopisto siitä kostuu?
Krohn: "Ehkä yliopisto saa mainetta ja kunniaa, mutta rahaa ei penniäkään.
OA: Onko se oikein?
Krohn: Ei mielestäni ole oikein, mutta ?.. voisi olla mukana järjestelmä, jossa yliopistokin voisi olla mukana?
---
Sitra on rikas rahasto. Sen kokonaisvarallisuus oli vuodenvaihteessa lähes 7,5 miljardia markkaa.
Omaisuus on pääosin peräisin arvonsa moninkertaistaneista Nokian-osakkeista.Osakkeet ovat osa niin kutsuttua peruspääomaa. Peruspääoman tuotot käytetään Sitran toimintaan, joista yritysten rahoittaminen on suurin.
Peruspääoman hoito on annettu lähinnä kansainvälisille investointipankeille. Sitran varallisuudesta päätetään maailman rahakeskuksissa Lontoossa ja Zürichissä; viidestä omaisuuden hoitajasta vain yksi on suomalainen (Sampo/Mandatum).
Myös Sitran jakamista rahoituspanoksista yhä suurempi osa menee ulkomaille - kansainvälisiin rahastoihin. Ulkomainen rahastosijoittaminen kasvaa nopeimmin ja se on jo Sitran suurin yritysrahoituskohde, vaikka rahasto perustettiin aikanaan kotimaan rahoitusta varten.
Linnamo: "Kyllä se tietysti aika lailla yllättävää on. On selvää että kaikkein suurimmat suomalaiset yritykset eivät kaipaa tällaista julkista tukea ja tai riskirahoitusta. On peräti hämmästyttävää jos Suomessa ei ole korkean teknologian tutkimushankkeita siinä määrin että rahoitusta pitää näin hoitaa."
Sitra rahoittaa ulkomaisten rahastojen kautta ulkomaisia yrityksiä muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa, Ruotsissa, Belgiassa, Hollannissa, Sveitsissä, Ranskassa, Venäjällä, Itävallassa ja Britanniassa. Rahoitus suuntautuu muotialoille - internetyrityksiin ja lääketieteeseen, joilla ei ole viime vuosina ollut muutenkaan pula rahasta. Pikemmin rahaa on niin paljon, että se on vain kärjistänyt markkinoita.
Puolassa Sitran pääomilla rahoitetaan yritystä, joka tekee pakastepizzoja. Baltiassa rahoitetaan muun muassa kahta panimoa, Tshekissä yhtä sementtitehdasta.
Niiden yhteyttä Suomen hyvinvointiin on vaikea nähdä.
Aatto Prihti: "--- Kun Neuvostoliitto hajosi ja tuli nämä pienet Itä-Euroopan maat listalle, kansainväliset rahoittajat halusivat tukea niitä ja meidän osaamisemme katsottiin niin arvokkaaksi ja meitä pyydettiin mukaan ja sen takia me olemme siellä. Täytyy toivoa, että nämä erilaiset pizzatehtaat tuottavat jotain."
Linnamo: "Kyl se vähän oudolta tietysti tuntuu. Ei tuo enempää sementin kuin oluen tekokaan niitä aivan uusimpia teollisuuden haaroja ole."
Sitra sanoo, että ulkomaisten rahastojen avulla avataan suomalaisille huippuyrityksille ovea maailmanmarkkinoille. Ajatus on, että Sitran ulkomaiset rahastokumppanit sijoittaisivat myös Suomeen.
Toistaiseksi tulos on ollut varsin vaatimaton. Sitran ulkomaiset kumppanit eivät ole sijoittaneet Suomeen oikeastaan vielä mitään.
Yksi näistä harvinaisuuksista on Ark Therapeutics. Sitä rahoittaa Sitran kumppani, englantilainen Merlin Biosciences ?rahasto; sekin luultavasti vain siksi, että Ark on enemmän englantilainen kuin suomalainen yritys.
Ark kehittää geenimuunteluun perustuvia täsmälääkkeitä. Yksi niistä on lääke vakavaan aivosyöpään.
Ark Therapeutics on kiinnostava yrityksenä. Elokuun lopulla se keräsi lähes 150 miljoonan markan pääomarahoituksen myymällä viidenneksen osakkeistaan.
Yritystä rahoittaa myös yksityinen suomalainen pääomasijoitusyhtiö: Concordia Capital.
Concordian rahastoihin on kerätty noin 150 miljoonaa markkaa varakkaiden ahvenanmaalaisten ja muutaman mannersuomalaisenkin rahaa. Concordia Capital on näissä rahastoissa niin kutsuttu vastuunalainen yhtiömies.
Concordialla on Suomessa seitsemän sijoituskohdetta (Ark Therapeutics, Fit Biotech, FibroGen, Radionet, Cybercube, R 5 Vision, Lumeo). Sitra rahoittaa niistä kolmea (Fit Biotech, FibroGen ja R 5 Vision) ja yhtä yritystä (Ark) rahoittaa kaksi rahastoa, jotka ovat Sitran yhteistyökumppaneita. Kahdessa yrityksessä (FIT ja R 5 Vision) Sitra ja Concordia tekivät viime vuonna yhtäaikaiset rahoitusratkaisut eli ne osallistuivat yhteiseen rahoitussyndikaattiin.
Concordialla on kolme osakasta. Toiseksi eniten osakkeita, yhden viidesosan, omistaa yrityksen johtaja Aki Prihti.
Hän on Sitran yliasiamiehen Aatto Prihdin poika.
Concordia, Sitra ja molemmat Prihdit kumpikin tahoillaan olivat mukana ratkaisemassa, kun tamperelainen hiv-rokotteen kehittäjä FIT Biotech talvella 2000 neuvotteli lisärahoituksesta.
Yritys tarvitsi lisää rahaa toimintansa laajentamiseksi ja toisaalta sillä oli akuutti hätä, sen kassa näet oli tyhjä.
Jotta yhtiön rahoitustilanne saatiin turvatuksi rahoituskierroksen järjestelyajaksi, Sitra tuli apuun ja antoi yritykselle väliaikaista luototusta: joulukuussa 1999 kaksi miljoonaa markkaa ja huhtikuussa 2000 vielä kolme miljoonaa markkaa. Sitran pääomaruiskeilla yritys vältti likviditeettikriisin.
Aatto Prihti: "Se annettiin juuri likviditeetin takia, koska likviditeetti oli niin huono, että se hyvä yritys olisi kaatunut neuvottelujen aikana ? ehkä ? jos sitä ei kukaan olisi rahoittanut. Ja kun me olimme siellä jo ainoa rahoittaja aikaisemmin, meidän intressissä oli hoitaa neuvottelut päätökseen ja sitten me saimme tämän väliaikaisen rahoituksemme takaisin."
Tarkkaan ottaen Sitra ei saanut väliaikaista rahoitustaan takaisin, vaan se jäi yritykseen. Yhtiökokouspöytäkirjan mukaan Sitra vaihtoi saamisensa yhtiön osakkeisiin ja vaihtovelkakirjaan. Niiden lisäksi Sitra antoi yritykselle kolme miljoonaa markkaa.
..
Samalla kun Sitra oli pelastamassa Fit Biotechia kaatumasta, ulkopuolinen konsultti (PriceWaterhouseCoopers) kokosi rahoitussyndikaattia, joka sitoutuisi sijoittamaan uusia varoja yritykseen. Syndikaattiin tulivat suurimpina rahoittajina Sitra, Biofund ja Concordia.
Kysymys kuuluu: Hyötyivätkö Concordia Capital ja Aki Prihti jotain siitä, että Sitra lisäsi rahoitusta tamperelaisyritykselle? - Olihan isä-Prihti Sitrassa ratkaisemassa tamperelaisyrityksen rahoittamista.
Sitra on erittäin houkutteleva kumppani mille tahansa pääomasijoittajalle, sillä sen on melkein pohjattoman varallisuutensa turvin varsin helppo pumpata yrityksiin lisärahoitusta ja pitää niitä halutessaan pystyssä esimerkiksi tilanteissa, joissa se markkinaehtoisesti toimiville pääomasijoittajille olisi vaikeaa tai mahdotonta.
Rahoitussyndikaatissa Sitra muodostaa muille kumppaneille eräänlaisen ylimääräinen vakuuden, mikä vain korostuu nykyisenä aikana, kun sijoittajien pinna on lyhyt ja pääomamarkkinat ovat levottomat.
Yleisen kokemuksen perusteella voi sanoa, että Concordia Capital ei olisi osallistunut Fit Biotechin rahoitussyndikaattiin eikä Concordia olisi saanut rahoitusta vastaavia varoja hallinnoitavakseen yksityisiltä sijoittajilta, ellei myös Sitra olisi päättänyt rahoittaa Fit Biotechiä. Tässä mielessä Concordia ja Aki Prihti saivat välitöntä hyötyä Sitran ratkaisusta: Se edisti Concordian liiketoimintaa.
Muihin vastaaviin pääomasijoitusyhtiöihin nähden Concordialle saattoi näin syntyä kilpailuetua siitä, että Aki Prihdillä oli tärkeä sukulaisuussuhde.
Yritimme saada FIT:n toimitusjohtajalta kommenttia.
"? and the major investors are Sitra, Biofund and Concordia Capital."
Toimitusjohtaja oli kiireinen.
"Valitettavasti minulla ei ole aikaa?"
Myös Concordian edustajat kieltäytyivät haastattelusta.
Prihti :"? niin kuin sanoin: Ei nyt kommentoida tähän ohjelmaan."
Tamperelaisyhtiö keräsi rahoituskierroksella yhteensä 40 miljoonaa markkaa. Sitran osuus siitä oli kuusi miljoonaa ja Concordian 10 miljoonaa markkaa.
Mukana olivat myös Biofund 15 miljoonalla sekä muutamia muita pääomasijoittajia.
Sitra on Fitin suurin osakas, sillä on kolmannes osakkeista. Biofund omistaa yrityksestä noin 15 prosenttia ja Concordia noin 10 prosenttia.
Sitrassa päätöksen rahoituksen lisäämisestä teki rahaston hallitus. Mukana päättämässä oli myös yliasiamies Aatto Prihti.
Yliasiamiestä koskevat hallintomenettelylain esteellisyyssäännökset eli virkamies ei saa osallistua sellaisen päätöksen tekemiseen, jolla voi olla vaikutusta lähisukulaiselle, kuten esimerkiksi lapselle.
Aatto Prihti ei jäävännyt itseään eikä hän tehnyt niin myöskään eräässä toisessa rahoitusratkaisussa viime vuoden lopussa, jossa hänen poikansa yritys on niin ikään mukana.
OA: "Kiinnitittekö huomiota siihen, että Concordian edustaja oli Sitran yliasiamiehen poika?
Krohn: En kiinnittänyt missään negatiivisessa mielessä, enkä ajatellut, että tässä olisi mitään ongelmaa, mutta tietysti huomasin, että nimi oli sama [---] Tästä sukulaisuussuhteesta en ryhdy spekuloimaan."
OA: Concordian yhtenä tärkeänä osakkaana on poikanne. Miksi ette jäävännyt itseänne Sitran hallituksessa?
Prihti: Meillä on 40 yksityistä rahastoa mukana näissä ja kaikki on samanlaisia ja silloin kun me teemme itsenäisiä päätöksiä täällä, niin kysymys on tämän kohdeyrityksen ja meidän välisistä asioista. Se että hän on siellä managerina mukana, ei vaikuta meidän päätöksiimme yhtään mitään. Heitä käsitellään ihan samanlaisesti .,.. tää on meidän normaali tapa.
OA: Tiesikö Sitran hallitus tästä sukulaisuussuhteestanne?
Prihti: Kyllä tiesi, koska se on kaikkien tiedossa ja myöskin meidän niissä papereissa oli, että Concordia Capital on mahdollinen yksi sijoittaja.
--
Soila Miettinen-Lähde: "Kun he ovat tällainen nk. julkinen riskisijoitusyksikkö, niin heidän mahdollisuutensa ottaa suurempia riskejä on paljon suurempi kuin se on puhtaasti markkinalähtöisellä sijoittajalla ja se mahdollistaa sen, että he voivat lähteä useampiin ja sellaisiin hankkeisiin, joissa voi tuotto olla kovinkin suuri mutta toisaalta riskikin on sitten sitä luokkaa, että puhtaasti markkinalähtöinen sijoittaja ei välttämättä lähtisi."
LOPPU
Lähde:
MOT 1
... Mikäpä oli firmaa perustaessa, kun myös oma työnantaja Sitra piti Mäkisen ja
Kurkijärven bisnesideaa niin hyvänä, että toki sitä piti tukea. ...
http://194.252.88.3/motweb.nsf/fabf9f16f4685faf4225688700639112/3b606e8d6ae2bb8442256ad80029c378/$FILE/ainola40.htm
Sitra on rikas rahasto. Sen rahoilla on halukkaita ottajia. Vuosien aikana yhä härskimmäksi käynyt Sitran johdon, sukulaisten ja ystävien "hyväveli"-porukan häärääminen veronmaksajien rahoilla alkoi herättää huomiota. TV1:n MOT-ohjelman toimittajat tuovat sitä tuolla edellä olevassa linkissä ansiokkaasti esille.
Esko Ahon osa ei ole helppo. Sitran kaltaisen käärmeenpesän siivoaminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Helppoon rahansaantiin Sitran melkeinpä pohjattomasta laarista tottuneet pisnismiehet eivät luovuta helpolla. Sontaa tullaan lapioimaan Esko Ahon niskaan suuria määriä. Sitran johtoon tarvitaan kovaa miestä. Esko Aho on sellainen.
Nokian Ollila tunsi Ahon puutteet,eikä ottanut Nokialle johtajaksi,vaikka on Ahon kaveri opiskeluajoilta.Pyrkyä Aholla oli.