Mulla on sua ihan tajuttoman kova ikävä. Kumpa sä vaan tietäisit. Oon yrittäny unohtaa sua kaikin keinoin, ei onnistu. Sä teit mun arjesta niin paljon parempaa, kun mulla oli vaikeeta, mutta en mä saanu sitäkään sulle sanottua. Mulla ei ole sun numeroakaan, enkä mä voi ottaa suhun mitään yhteyttä. Kyllä mä tiedän, missä sä olet töissä ja olet sä kertonu mulle missäpäin kaupunkia asut. Sä tiedät myös, missä mä asun. Sulla on oma elämä, mä tiedän, että sä unohat mut tai oot unohtanu jo. Mä en tiedä minkä ikänen sä olet, mutta sä tiedät mun iän. Sä tiedät mun elämästä aika paljonkin. Meillä on aika samankaltainen ajatusmaailma. Pidetään samoista asioista ja meidän menneisyydessä on paljon samaa. Sä oot opettanu mulle paljon. Mun ei pitäny kiinnostua susta mitenkään, mutta meistä tuli jotenkin niin läheisiä. Joskus mä toivoisin, että me nähtäis jossain sattumalta, vapaa-ajalla.. Että mä voisin kiittää sua vielä, vaikka ei mitään muuta nyt siitä näkemisestä tuliskaan. Et sä tätä palstaa lue, mä tiedän, mut pakko oli purkaa johonkin.
Sä olet hyvä ihminen
mävälitänsustaliikaa
682
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yritin miettiä olisitko mulle tuttu, mutta en keksi keneen muistamaani kertomasi sopisi. Joko unohdin sut tai todennäköisemmin en tunne sinua. Mutta koskettavasti kirjoitit. Tää voi olla huono ehdotus, mutta jos tiedät missä hän työskentelee niin voisitko sitä kautta laittaa hänelle jonkun viattoman kivan viestin, jossa kysäiset vaikka vieläkö muistat ja kiität samalla. Jos haluat hänen ottavan yhteyttä niin laita vaikka puhelinnumerosi siihen viestiin ja toive. Se kyllä vaatii uskallusta. Jos aloittaisit siitä että etsi joku kiva postikortti. Sit olet jo lähempänä toteutusta.
Kaikki viestithän on osoitettu sulle, että näitä!
Eikse olis ennemminkin aika epätodennäköistä, että nämä kirjoitukset täällä olis jonkun sun tunteman kirjottamia? Miksi just sun eikä jonkun muun miljoonista vaihtoehdoista?
AP jos olet... Essä taida kuitenkaa...
...hyvähän vaan että purat omia tuntojas, helpottaa kummasti. on onnellista että tapasit jonkun joka toimi tähtenä sun tummalla taivaalla - se jos mikä on olla onnellinen tuosta muistosta
"Teit mun arjesta niin paljon parempaa, kun mulla oli vaikeeta."
"Mä en tiedä, minkä ikänen sä olet."
"Mulla ei oo sun numeroa."
Eiköhän ole parempi, että unohdat tämän henkilön, joka ei ole edes ikäänsä, katuosoitettaan tai puhelinnumeroaan kertonut sinulle.
Hän on varmasti halunut vain keskustelemalla jakaa kokemuksia kanssasi, muttei näe mitään tarvetta lähempään tuttavuuteen.
En muuten ikinä muista ihastuneeni.henkilöön, jonka tarkkaa ikää en olisi tiennyt. Eräs mies tosin koetti valehdella minulle syntyneensä 1969, vaikka olikin todellisuudessa syntynyt 1968. Ikään kuin tuolla yhdellä vuodella olisi ollut mitään merkitystä. Tai oli sillä se merkitys, että havsitsin kaverin VOIVAN VALEHDELLA heti kättelyssä.