Olen jäänyt käsitykseen, että lestadiolaisilla on erilaisia keinoja "tarkkailla" toisen ihmisen uskontilaa, esim. jos meikkiä näkyy naamassa tai tv kotona niin voi olettaa ettei sen ihmisen uskonasiat ole ehkä kunnossa.
Sitten tuli mieleeni myös sellainen asia, että onko seuroissa käyminen tai ennemmin käymättä jättäminen myös tällainen asia? Kunnon lestadiolaisen on osallistuttava jokaisen seuratilaisuuteen jollei jokin pakottava syy esim sairaalassa olo sitä estä?
Muistelen lukeneeni tältä palstalta, että esim. kilpaurheilua on syytä välttää, koska kisat saattavat osua seurojen kanssa päällekkäin tai jos omistaa tv:n niin telkkarista saattaa tulla juuri seurojen aikaan jotain kiinnostavaa. Muistan myös nähneeni, olisko mahdollisesti liittynyt 70-lukuun, että on tultu kotoa katsomaan ja hakemaan kun ei ole seurapenkissä näkynyt.
Eikö Jumalan sanaa voi kuunnella radiosta/netistä vai ihan vaan lukea Raamattua? Onko siis pakko joka kerta olla seuroissa eikä voi esim käydä kerran kuussa/ silloin kun haluaa mennä livenä paikalle?
Tietenkin on ihmisiä jotka haluavat olla joka kerta mukana, mutta entä ne jotka eivät ehkä syystä tai toisesta halua/pääse joka kerta mukaan. Onko seuroissa käynti joku statuskysymys? Pakko olla paikalla, ettei kukaan voisi syyttää uskonsa menettäneeksi.
Itse tunnen el:lia, jotka käyvät vain isoimmissa seuroissa, keväällä ja syksyllä, eikä ollenkaan viikonloppuisin. Ovatko he huonompia uskovaisia mielestänne, jos he tuntevat saavansa Jumalan sanan muutakin kautta kuin vain joka viikko seuroista?
Sitten tuli mieleeni myös sellainen asia, että onko seuroissa käyminen tai ennemmin käymättä jättäminen myös tällainen asia? Kunnon lestadiolaisen on osallistuttava jokaisen seuratilaisuuteen jollei jokin pakottava syy esim sairaalassa olo sitä estä?
Muistelen lukeneeni tältä palstalta, että esim. kilpaurheilua on syytä välttää, koska kisat saattavat osua seurojen kanssa päällekkäin tai jos omistaa tv:n niin telkkarista saattaa tulla juuri seurojen aikaan jotain kiinnostavaa. Muistan myös nähneeni, olisko mahdollisesti liittynyt 70-lukuun, että on tultu kotoa katsomaan ja hakemaan kun ei ole seurapenkissä näkynyt.
Eikö Jumalan sanaa voi kuunnella radiosta/netistä vai ihan vaan lukea Raamattua? Onko siis pakko joka kerta olla seuroissa eikä voi esim käydä kerran kuussa/ silloin kun haluaa mennä livenä paikalle?
Tietenkin on ihmisiä jotka haluavat olla joka kerta mukana, mutta entä ne jotka eivät ehkä syystä tai toisesta halua/pääse joka kerta mukaan. Onko seuroissa käynti joku statuskysymys? Pakko olla paikalla, ettei kukaan voisi syyttää uskonsa menettäneeksi.
Itse tunnen el:lia, jotka käyvät vain isoimmissa seuroissa, keväällä ja syksyllä, eikä ollenkaan viikonloppuisin. Ovatko he huonompia uskovaisia mielestänne, jos he tuntevat saavansa Jumalan sanan muutakin kautta kuin vain joka viikko seuroista?
Vastaukset 5
Vanhimmat
siitä että ei ole vl jos meikkaa. Mehän emme mahda
ihmisinä mitään sille että se näkyy ja erottuu tämä asia; siis onko uskovainen tai ei.
Se voi näkyä ulos päin siis meikkaamisena tai
tukanvärjäyksenä että ei ole vl.
Mutta myös muunlaisena elämän tyylinä, esim
alkoholin käyttö. Ja tämä ei suinkann ole vl:ien
syy eikä vika. Tämä on yleisääntö...
Eikö se ole Raamatun mukaankin näin, että uskovaiset ovat erilaisia
kuin ulkopuolella olevat. Ja mitä väärää sinä on , ei mielestäni mitään.
Tottakai se saa ja pitääkin erottua tällaiset asiat.
Muusta sanon että meillä tarpeet vaihtelee.
Toiset voi olla aina seuroissa, toiset ei niin tiheään... Mutta mitään sääntöä ei tähän ole.
Mutta uskovaisten kokoukset on tärkeitä siis seurat. (Ruotista tuli sanasta möte=kokous)
Mutta mitään pakkoa ei seuroihin lähtöön ole.
Et sä voi niin sanoo että toi ei oo uskovainen jos se meikkaa tai värjää tukkaa. MEHÄN EMME TUOMITSE TOISIA VAAN JUMALA.
JOtenkin niin kauheeta jos sä levität meistä sanaa että me voidaan tuomita toiset epäuskoisiksi jos näät että toisella on meikkiä.
Ittestä kyl tuntuu, että ei Jumala tuomise ketään sellasta kuka on käyttänyt joskus meikkiä ja katuu sitä. Tai sama jos sä näät jonkun juomassa kaupungilla ni sä et tosiaa saa tuomita sitä tyyppiä. Se saattaa olla pieni hairahdus, mutta jos katuu sitä todella ja pyytää synnit anteeks.
jos meikkaa ja värjää tukkaa tai käyttää alkoholia.
Jos hairahtuu tilapäisesti tällaseen, se on eri asia, mutta silloinkin on parannuksen paikka edessä mikäli haluaa uskovaisena olla.
Ei siitä pidetä tosiaan mitään kirjaa että kuinka usein käy. Kyllähän sitä seuroissa on hyvä käydä, saa synnit anteeksi ja saa kuulla jumalan sanaa. Siitä saa voimia. JUst tulin kotii, olin seuroissa ja sit lähettiin kavereitten kaa yhden kaverin kämpille. Kyllä se on vaa mahtava käydä seuroissa. OLin vuoden au pairina Lontoossa niin siellä niitä seuroja ei olekkaan niin usein kun täällä suomessa. Saatto olla parin kuukauden välein. Se oli nii siisti mennä sit suomalaiselle kirkolle seuroihin pitkästä aikaa.
Jokainen itse päättää kuin usein haluaa käydä seuroissa. Voihan sitä puhelimella soittamalla kuunnella seuroja ja onhan niitä saarnakasetteja mitä on nauhotettu suviseuroista niin kyllähän niitä voi kuunnella. Mutta syntien anteeksi antaminen on vaikeaa jos ei ole ketään muuta uskovaista lähellä. (tosin kun puhelimella soittaan niin totta kai silloin saa uskoa synnit anteeksi).
Mutta kyllä se on todella tärkeä kuulla Jumalan sanaa jos haluaa pysyä uskomassa. Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanan kautta.
jonkun sanovan esim., kun tulee tietty ihminen/tietyt ihmiset puheeksi että niitä ei kyllä ole näkynyt seuroissa pitkään aikaan. Ei ole kyllä jäänyt mieleen, että sitä olisi sanottu mitenkään negatiivisesti, kunhan totesi. Tämä sisälsi ehkä ajatuksen, että he viihtyvät kai viikonloppuisin paikkakunnan ulkopuolella. Saattoi tietysti miettiä myös mainittujen sieluntilaa.
Tulee sitten kyllä mieleen myös yksi kaverini, jolta uudella paikkakunnalla vl-uskovat sukulaiset kysyivät, että kun ei ole seuroissa näkynyt...hän vastasi, että hän käy jos huvittaa, jotakin tähän tyyliin, eikä ole sitten käynyt kai ollenkaan missään vaiheessa eikä ole ollut vl pitkään aikaan. Joskus olen kysynyt, että kiinnostaako lähteä esim. suviseuroihin (yhteisten aikataulujen vuoksi olen kysynyt, mutta en kyllä halua mitenkään painostaa). Asia on kuitenkin hänen omansa ja hän tietää, että on halutessaan tervetullut.
Joka tapauksessa sanoisin, että jos ei KOSKAAN käy seuroissa, ei vl-piireissä varmaan pidetä uskovaisena ja vl-omaiset ovat varmasti huolissaan, että mikä on sieluntila. Mutta ei siellä mitään "seuroissakäyntipakkoa" ole. "Poissaolon syy" voi olla vaikka uimarannalla käynti, kyläily tai mikä tahansa asia. Useimmat vl:t käyvät seuroissa silti seuroissa lähes joka viikko. Sanankuuloa pidetään tärkeänä. Nykyään sanaa voi tosin kuulla mm. radion kautta kotona.