Mädättäjille mietittävää...

Nimimerkki ”res.korpr” kommentoi Napakoissa, että SPR:n mukaan valtio maksaa vastaanottokeskusten kulut, mutta kuka maksaa valtiolle?

Tämä on erittäin hyvä kysymys, ja kuntalaisten sekä veronmaksajien onkin syytä tietää valtion todellisia kustannuksia maahanmuuton osalta vuodelta 2014. Luvut ovat julkisia ja löytyvät maahanmuuttoviraston kirjanpitoyksikön tilinpäätöksestä 2014 (www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot).

Maahanmuuttoviraston päätösten hinta, mukaanlukien poistot (käsittäen sekä viraston että vastaanottokeskukset) oli 1456 euroa päätöstä kohden. Eri statuksella olevat oleskeluluvat ovat erihintaisia. Esimerkiksi kansainvälisen opiskelijan sähköisesti tehtävä oleskelulupapäätös maksoi 88 euroa. Turvapaikkapäätöksen omakustannushinta oli 1593 euroa ja kansalaisuusaseman määrittelyt ja tiedustelut 243 euroa suoritteelta.

Vastaanottotoiminnan kokonaismenot vuonna 2014 olivat 61 941 316,09 euroa. Tämä luku käsittää Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskusten toimintamenot, vastaanottopalvelut, muut maahantuloon liittyvät menot, pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset sekä vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet.

Vuonna 2014 uusia turvapaikanhakijoita tuli maahan yhteensä 3651. Alaikäisiä oli 196. Vuoden 2014 lopulla vastaanottokeskusten kokonaispaikkamäärä oli lähes 2700.

Vuonna 2014 keskimääräinen vastaanoton kustannus/henkilö/vuosi oli 20368 euroa.

Maahanmuuttovirasto arvioi pakolaismäärien kasvavan. Jos uusia pakolaisia tulee vuoden 2015 aikana arviolta 15000 ja keskimääräinen vastaanoton kustannus henkilöä kohden pysyy samana, niin keskimääräisen vastaanoton kustannukset tulisivat olemaan yhteensä noin 305 520 000 euroa vuodessa.

Totuus taitaa tehdä kipeää kun mamuhyysärit eivät pysty kommentoimaan...

Lähes puolet suomalaisista on rasisteja. He ovat valmiita sulkemaan rajat maahanmuuttajilta ja karkottamaan heidät maasta.

Harva muistaa, että lähes 100 000 suomalaislasta sai turvapaikan sodan aikana Ruotsista, Tanskasta ja Sveitsistä. Ruotsi otti hoitoonsa myös Lapin asukkaat syksyllä 1944, kun Suomi kävi sotaa saksalaisia vastaan.

Kymmeniä tuhansia suomalaisia pakeni Venäjälle 1918, kun Saksasta palanneet jääkärit tulivat tänne panemaan toimeen kansanmurhaa kansalaissodan päätteeksi.

Suomalaisia elintasopakolaisia ja heidän jälkeläisiään on Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa pitkälti toista miljoonaa. Neuvostoliittoon paenneet punikit Stalin tapatti vielä perusteellisemmin kuin mihin lahtarit pystyivät Suomessa.

Suomalaisesta rasismista löytyy esimerkkejä kaukaa. Koululapset opetetaan laulamaan, että ”leipä vieraan karvast ois ja sana karheaa”. Ryssät ja laukkuryssät saavat kuulla kunniansa jo koulukirjoissa.

Kun Kronstadtin laivastotukikohdassa puhkesi matruusien kapina 1921, 6 400 sotilasta pakeni Suomeen. Valtaosa heistä palasi armahduksen turvin Neuvostoliittoon, mutta 1 600 jäi pysyvästi Suomeen.

Kapinan kukistumisen jälkeen Suomessa alkoi mielenkiintoinen keskustelu. Rodullisesta puhtaudesta kiinnostuneet pelottelivat, että Suomi on vaarassa, kun niin paljon venäläisiä jää tänne. Väitettä tuki Uppsalan yliopiston rotuhygienian professori. Ruotsissa ja Suomessa oltiin kiinnostuneita rotuhygieniasta jo kauan ennen kuin Hitleristä oli kuultukaan.

Kronstadtin kapinan kukistamiseen liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta. Kun puna-armeijan ensimmäinen hyökkäys torjuttiin, venäläiset laittoivat toisen hyökkäyksen yhteyteen Leningradin suomalaisen punaupseerikoulun oppilaat valvomaan, ettei kukaan hyökkääjistä peräänny. Tästä menetelmästä tuli myöhemmissä sodissa venäläisten pysyvä taktiikka.

Jos vihollinen ei ampunut hyökkääjää, omat tekivät sen.

Suomenruotsalaisia on totuttu pitämään suvaitsevampina kuin suomalaisia. Mitähän ajattelee sekin Inkoossa asunut afrikkalaistyttö, joka piti 8-vuotispäivät naapureilleen ja luokkatovereilleen. Hän istui yksin kakkujen, limonadien ja karamellin keskellä kyynelehtien, kun kukaan ei tullut synttäreille.

Suomalaiseen rotuajatteluun kuului sekin, kun aloimme osallistua maailmalla kauneuskilpailuihin. Suomen kauneimmiksi valittiin pitkiä vaaleita kaunottaria. Yksi heistä, Ester Toivonen, valittiin 1934 Miss Euroopaksi, ja hänet opetettiin sanomaan kansainväliselle lehdistölle, että emme ole slaaveja. Lausunnossa oli oma komiikkansa, sillä Esterin isä oli Haminan venäläisen soittokunnan kornetisti.

Esterin veli olisi menestynyt rumuuskilpailussa, sillä hän oli Valdemar Liljeström, Metalliliiton perunanenäinen puheenjohtaja, jolla oli viinan syömä ääni ja kasvot.

Oletko oikeasti noin toope vai ihan vaan tavallista ahkerampi suomi24-trolli?

Tavataan siis Pernon futiskentällä lauantaina, huom! - jo klo 14:30!

Saapukaa ajoissa, niin saadaan rytmikkäät ja äänekkäät bileet pystyyn ennen nationalistisen ja rasistisen kokoontumisajon starttia! Näytetään, että meitä on enemmän, ja meillä on paremmat bileet! ;)

Ompahan lapset muuttuneet aikojen saatossa.mahtaako noi geelipäät valehdella