Mitäs mieltä ihmiset olette, voiko ensisilmäyksellä, tai tapaamisella rakastua niin voimakkaasti, että tietää, että tuossa se tuleva elämänkumppani on?
Vaiko onko enemmänkin kyse hullaantumisesta?
Ja mistä sen tietää, että tuossa se rakkaus on?
Jalat alta kokemuksia?
Vaiko onko enemmänkin kyse hullaantumisesta?
Ja mistä sen tietää, että tuossa se rakkaus on?
Jalat alta kokemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
En tiedä voiko sanoa, että on elämänkumppani, koska voi olla lapsia kuvioissa mukana yms.
Mutta uskon kyllä rakkauteen ensisilmäykselläkin. Voihan niitä muitakin tapoja olla, huom!
Enpä tiedä, mitä hullantuminen on, onko se enemmän ihastumista. Kai sen ehkä siitä huomaa, ettäse rakkaus kuitenkin säilyy ja kantaa, ettei se ole ollut vain hullantumista. Rakkaus pulppuaa sydämestä. Ihan aina ei kuitenkaan voi pysyä rakkaudentilassa, mutta uskon että siihenkin jollaintavalla voi oppia. Ehkä sen siitä tietää, koska toinen aiheuttaa nämä tunteet sinussa. Ehkä sitä rakkautta ja sen määrää testataan arkipäivässä, kuinka paljon annan anteeksi. Jos sitä rakastaa, niin voiko muuta kuin antaa rakkaalleen anteeksi loukkaukset, kaikki. Kai se näkyy teoissa. Olen miettinyt onko miesten ja naisten teoilla paljon eroa, painottavatko naiset erilaisia asioita kuin miehet. Jotkut asiat ovat naisille tärkeämpiä kuin miehille. Ja voi luulla ettei se sitten rakastakkaan, kun ei osoita sitä juuri hänelle oikealla tavalla.
Tuttu juttu. Vain hyvin harvoissa vastaantulevissa sieluissa on sama lataus kuin minulla. Se hetki on aina outo ja erikoinen. Sitä en tiedä johtaako se johonkin tavallista jalompaan rakkaussuhteeseen mutta säväyttää kyllä pitkäksi aikaa. Jää mieleen.
todellakin. Olen juuri kokenut tämän ja tunne oli molemminpuolinen heti alusta saakka. Olemme molemmat oinaita ja molemmilla lapsia ennestään.Rakkaus kasvaa ja syvenee joka kerta kun olemme yhdessä:O
niih mun luokalle tuli yks ihana kundi ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä, sillä kun meiän katseet kohtas mun mahas muljahti jotai ja jalat ei kantaneet ja päässä suhisi. kundi sano parin päivän päästä et koki saman ja me zoukataa nyt kolmatta vuotta.
Uskon että voi rakastua ensimmäisestä silmäyksestä. En tiedä mikä tämä itseni tuntema olotila on nimeltään, mutta se on jokatapauksessa itkettänyt, vavisuttanut käsiä, saanut minut puhumaan höpöjä ja sydämeen pomppimaan villisti... Tapasin kyseisen miehen ensimmäisen kerran kauan sitten, ja vaikken ollutkaan kovin vanha tai tuntenut häntä hyvin, olen siitä hetkestä tuntenut vetoa häneen. Nyt tunnen hänet paremmin, ja voin pahoin koska en voi saada häntä. Mies on naimisissa, heillä on lapsia. Helpoin olisi, jos hän vain töykeästi käskisi minut mäkeen. Mutta ei, hän ei käännä koskaan katsettaan pois enkä minäkään siihen pysty. En ikipäivänä anna mitään tapahtua, en halua harmia kenellekään... Siispä mieluummin kidutan itseäni näillä tunteilla ja yritän sulkea hänet mielestäni pois.
Kysymys taitaa olla siitä, mitä kenellekin termi RAKKAUS tarkoittaa. Minulle yksi osa rakkautta on se, että tuntee toisen huonotkin puolet ja kuitenkin haluaa jakaa elämänsä kyseisen henkilön kanssa. Eli minulle 'rakkaus ensisilmäyksellä' on 'ihasuminen ensisilmäyksellä', mikä ilmenee juuri ihmeellisenä höpöttämisenä, jalkojen hyytelöitymisenä ja sydämen hakkaamisena. Juuri näin tunsin kun tapasin tämänhetkisen poikaystäväni, olin aivan myyty ja kipsissä, todellinen jalat alta -kokemus:D Nyt tunnen hänet melkeinpä läpikotaisin ja voin sanoa rakastavani häntä:) eli kyse on siitä miten rakkauden määrittelee:)