oon 14v. tyttö enkä tiiä mikä mua on vaivannu nyt lähiaikoina ku saan koko ajan jotai ihmeen raivareita ja siis maanantain ku menin kouluun, nii mun piti mennä juttelemaan terkkarin kaa yhtee mun opettajan huoneesee sen kaa mun viiltelystä (viiltelen ain jos syön, iha outo tapa) nii kaikki opet on huomannu mun jäljet ja oon aijemmin joutunu kertomaan viiltelyst, syömättömyydest ,paastoist ja itsetuhoisist asioist. nii maanantain olin koko päivän siel sen luon vaik halusin sielt pois ja siel oli 5 opettajaa jotka ei päästäny mua pois sielt ja soitti mun äitin paikalle vaikken halunnu ja alus ku ne sano et soittaa äitille nii sit rupesin raivomaan iha sairaasti, heitin mun puhelimen eka täysii lattialle, rupesin itkemään iha sikana ja juoksin ovelle ja kiljuin et päästäis mut ulos mut ne ei päästäny ku ajatteli et tekisin itsarin kai, ja heitin siel luokas kaikki tavarat pöydilt, heitin mun puhelimen viel yli 6 kertaa ikkunaan ja lattialle, sit kaadoin kahvit sen open työpöydälle niiku et kaikki valu sen läppärille, työpapereihi jne. ja se opettajat yritti pitää must kii ja rauhotella mut tönäsin niit, haukuin ja huusin et päästäis mut pois. olin nii pitkää et koulut loppu ku en rauhottunu ja siis nyt mun ope sönköttää et mun pitäis puhuu siit raivarist jollekkin ja olin raivoin vaa et ei ikinää ja raivon ain heti jos puhutaa et tarviin apuu jne ja pakotetaa tyylii sairaalaa? sit tänäänki mun ope ja terkkari puhu siit maanantaist ja jotai et mut saatetaan erottaa koulust jos lääkärit saa tietää jostai jutust ja olin iha sillee mikä juttu?! muttei ne kertonu oon iha ihmeissää ja raivoon nykyää aik helposti ja ärsyynnyn helposti niiku mun äitillekki ku ei se tajuu! onks tää tavallist vaik anoreksias saada raivareit vai mikä mul o ja siis kyl oon kiukkuine jos en syö mut maanantain olin syöny kyl et??? help me please!
raivokohtaukset
helpmeplease
3137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Se on ihan luonnollista, että saa raivareita, kun ei voi hyvin. Ja jos ei syö, ei voi voida hyvin, se on yksinkertainen biologinen totuus. Viiltely on myös merkki siitä, että saisi voida paremminkin.
Jos olisin opettaja(en nyt tiedä, olen ollut vain lasten kanssa töissä), ja joku olisi niin poissa tolaltaan kaikki muut itsetuhoiset ajatukset, paastot... mä kyllä varmaan veisin sen asian eteenpäin. Ihan sen takia, että olisin huolissani. Ihan sen takia, että haluaisin suojella ihmistä itseltään. En tarkoita itsemurhaa vain paljon pienempiä juttuja, esim. syömättä olemista. Sekin on todella vahingollista, eikä voi kestää kovin kauan. Ja kun se loppuu, sun täytyy käsitellä syitä niihin asioihin. Musta tuntuu, että sulla saattaa olla vähän vaikeeta tajuta sitä nyt.
Tiedätsä. Sen raivoamisen kanssa on vähän sellainen juttu, että raivoamisella ei voi uhkailla. Jossain vaiheessa sulle kuitenkin etsitään apua. On hyvin helppoja tapoja saada ihminen rauhoittumaan, jos asia on jo siinä vaiheessa.
Se, että suutut äidillesi, tarkoittaa sitä, että hän on todennäköisesti tietoinen sun tilanteesta.
Mitä minä tuossa tilanteessa tekisin? Mä ihan oikeasti pohtisin avun etsimistä ja vastaanottamista. Mitä kauemmas se menee, sitä vaikeampi on palata.
kiitos vastauksesta! harkitsen asiaa, en kyl hirveesti uskalla hankkii mitää apuu ku ajattelen ettei olis tarvetta... onneks se on iha niiku luonnollista, ku ajattelin et mulla ois joku muu ongelma. ymmärrän kyllä et ihmisillä on huoli mutta mun opettaja ja terkkari pitää mua jonain 4 vuotiaan ku en saa lähtä minnekkää yksinää, sit ragee jos kävelen vaik jonnekki koska ajattelee et tapan itseni, ja sit kaikkee et niitte pitää raahata mut joka paikkaan ku en saa lähtä yksinää koska ne ajattelee just et teen itsarin nii kiva ku ne ei vaa luota muhun :( ja ku sain sen raivarin, nii ajattelin et se ois ollu tavallaa kosto, ku mulla oli paha olo nii halusin et niillekki tulis et ne tietäis miltä must oikeesti tuntuis.
Hae apua! Oikeasti! Ei ole reilua että sinulla on noin kurjaa, sinulla on oikeus saada apua siihen. Kumpa vaan voisit syödä paremmin. Se auttaisi heti moneen asiaan. Nälkä, aliravitsemus aiheuttavat väsynystä ja ärtyneisyyttä joka saattaa helposti synnyttää raivokohtauksia. Ja siksi olet niin vihainen opettajillekin, (jotka oikeasti yrittävät vain auttaa, vaikka eivät sitä ehkä osaa aina kauhean hyvin tehdä,) koska se tuhoisa syömishäiriö/anoreksia/masennus yms mörkö joka hallitsee ajatuksiasi ei halua että saat apua ja pääset siitä eroon, se haluaa hallita sinua kunnes syömättömyydelläsi ja itsetuhoisuudellasi saat elämäsi pilalle.
Mutta sinä olet ihana ihminen, ei sinun tarvitse alistua tuollaisen mörön ohjailtavaksi!! Saat elää omaa elämääsi juuri niin kuin itse haluat, vapaana tuollaisista mielen sairauksista. Pyydä apua keneltä tahansa, kerto totuus syömisistäsi ja itsetuhoisuudestasi vanhemmillesi, terkkarille, kuraattorille/ opettajalle, kenelle sitten onkin helpoin puhua!
Uskon sinuun! Voimia<3