Elämä hermoheikon puolison kanssa

Aarrgghh

Hänellä on ollut rankka lapsuus ja nuoruus, perheessä alkoholismia, väkivaltaisuuttakin. Omaa sairautta, josta parantunut, mutta tämä kaikki kulkee aina taustalla mukana. Harmistuu pienistä asioista ja luovuttaa suhtkoht helposti. En sanoisi epästabiiliksi mutta draamaan taipuvaksi "ei helppo elämä". Nitisee ajoittain, mutta ei minun elämää rajoittaen vaan omaansa valittaen. Se miksi kirjoitan tänne, on kysymys itsestäni. Aina kun hän suutahtaa, harmistuu tai alkaa mököttämään, tuntuu itsestäni ylitsepääsemättömän vaikealta "joko taas, ei tästä tule mitään". Jonkin ajan päästä oma olo kohenee, hänen yleensä myöhemmin. Sinänsä hänen elämäntilanteensa parani huomattavasti uuden työpaikan saatuaan, mutta näkeepä hän siinäkin yllättäen jotain punaista. Kysymykseni kuuluu, miten saisin itseni ja omia tunteita sellaiseen moodiin että antaisin hänen mököttää rauhassa?. Stressaan hänen tunteistaan liikaa. Ehkä odotan liikaa ruusuista eloa; sillä itselläni, vaikka koulukiusattu lapsuudessa ja muuta harmia, tunnen oppineeni jotain, se mikä ei tapa niin vahvistaa tyylisesti. Nykyään menee hyvin... Ehkä näen hänessä jotain mistä itse en aikoinaan itsessäni pitänyt ja yritin kehittää itseäni. Nyt kuitenkin omat tunteet nousevat pintaan mainittujen tilanteiden johdosta. Mikä ihme minussa herättää tunteet vaikka hänellähän se ongelma on? Lue: minulla. Empatia vai odotus jostain... kun mikään ei riitä. Noina hetkinä kun itsekin vaivun epätoivoon, mietin miten ihmeessä jaksan hänen kanssaan, miten olen jaksanut tähän saakka. Tyynnytellyt olen, joskus hyvällä joskus huonolla menestyksellä. Koska omantien kulkija ja voimakastahtoinen olen, ei huutamseltakaan ole voinut joskus välttyä. Olemme yrittäneet molemmat skarpata. Olemme seurustelleet vasta alle 2 vuotta. Edellinen suhteeni oli reilut 10 vuotta. Hänellä nuorempana henkilönä ei vastaavia suhteita. Ikänsä vuoksi voi vielä kehittyä... alle 35v. Itse siis olen vähän vanhempi. Sinänsä arki ja vapaatkin suhtkoht hyvin menee. Normaalia meininkiä. Kommentoikaapa tai löytyykö sielunkumppaneita, vastaava ...

7

687

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • SetäToivo

      Niin kauaa et saa itseltäsi ja toiselta rauhaa kun et tunnista itsessäsi niitä piirteitä mitä näet sun puolisossasi. Sitä kutsutaan projisoinniksi. Ja se tunnistaminen voi olla hankalaa koska ne piirteet/tunteet voivat olla jonkun vaikean asian / traumaattisen tapahtaman alla, että niiden kaivaminen voi olla hyvinkin tuskallista.

    • oppeliini1

      Ehdotukseni on että muutat omaan asuntoon. Te kumpikin tarvitsette fyysistä tilaa paljon enemmän kuin mitä saman katon alla asuminen sallii. tietenkin jatkatte (halutessanne) ystävyyttänne ja kanssakäyntiä, kummankin oma asunto tekee siitä paljon paremman ja avokkaamman.

      sinä olet vaikeuksista huolimatta koonnut itsesi kasaan, tasolle jossa voit tuntea olevasi voittaja, itsesi hallitsija.

      ystäväsi jatkuva (liian usein taphtuva) oikuttelu syo sinun voimavaroja. sinä, kuten hänkin tarvitsette omaa rauhaa latautua. on todennäkoinen vaara että ystäväsi nakertaa sinut alas henkiselle tasolle josta nousu vie pajon aikaa. ja jatkaessasi yhä samassa tilassa, putoat yhä syvemmälle ja syvemmälle.

      omaan asuntoon nyt kun sinulla vielä on omatahtoisesti voimia muuttoon.

    • 845612

      Se että on ollut tuollainen lapsuus ei ole selitys siihen miksi hän käyttäytyy noin. Tunnen monta jolla on ollut rankka lapsuus ja vaikea nuoruus mutta he ovat aivan erilaisia ihmisiä. Jotenkin hän on henkisesti tasapainoton ihminen etkä sinä häntä voi parantaa. Hän tarvitsisi terapiaa. Sinuna kyllä harkitsisin vakavasti kannattaako noin tasapainottoman ihmisen kanssa alkaa rakentaa yhteistä elämää.
      Varsinkin nyt kun teillä ei ole vielä lapsia.
      Jos hällä on henkinen sairaus, niin onko se vielä sellainen joka voi periytyä lapsiisikin.

      Nyt pysähdy, mieti ja laita elämäsi kuntoon. (ehkä ilman häntä)

    • Aarrgghh

      Kiitos vastauksista. Olen sitä tyyppiä että utelias katsomaan eteenpäin kuinka käy, välillä hyviä päiviä, välillä ei niin hyviä. Mutta samalla herkkä ja liian analysoiva omille tunteille. Että kuinka paljon on liikaa itseltä tai toiselta. Tai entä jos tunteeni lopahtaa ja venytän vain väistämätöntä. Haluan olla rohkea elää hetkessä eikä miettiä turhia mutta perusluonteeni haraa vastaan. Olisi helpompaa jos voisi säätää tunteiden voimakkuusta nappia kääntämällä.

      • oppeliini1

        tottakai sinä voit tunteilla niin paljon kuin haluat! Voit analysoida omia tunteitasi vaikka vuosikaupalla jos niin haluat.

        Siitä huolimatta sinun (ilmeisesti mies on kykenemäton tähän) on annettava miehelle fyysistä tilaa rauhoittua ja kasvaa henkisesti. Sinun jatkuva vierelläolo EI ole hyväksi. Sinä et anna miehen olla rauhassa. Hän haluaisi aivan oma-alotteisesti käsitellä niin monta asiaa. sinun jatkuvasti puuttuessa niihin, tuottaa vain huonoa oloa kummallekkin.

        Salli miehelle omaa tilaa ja omaa aikaa!!! teidän asuessanne eri kattojen alla, ratkaisee kummankin hyväksi valtavan määrän ongelmia!

        VAin anna hänen OLLA!


    • Einoillajuurilla

      Välttää kannattaa lasten tekemistä mikäli jomman kumman lapsuudessa tai perheessä on kokemusta alkoholismista,perheväkivallasta,vieraannuttamisesta jne. Jos noihin on vielä liittynyt se, että ne on salaisuutena neljän seinän sisällä pidetty, tulee yhteiselosta vaikeaa jo ilman lapsiakin. Erossa kun noilla taustoilla,monesti periytyviä tapoja, lapset joutuu melkoiseen myllyyn. Tuo kaiken salailu voi tarkoittaa jopa sitä että vaikea lapsuus onkin äkkiä puhuttu sille normaalilapsuuden kokeneelle.

    • RauhanJaRakkaudenSuhde

      Lainaa Harville Hendrixin kirja kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu! Siinä kerrotaan kuinka me "rakastumme" aina siihen oikeaan ihmiseen, joka nostaa pintaa meidän keskeneräisyyden.. tukahdutetut tunteet, täyttymättömät tarpeet ja toiveet.

      Parisuhteen pohjimmainen tarkoitus on antaa meille mahdollisuus käsitellä kipeä menneisyytemme ja eheytyä siitä. Me olemme mestareita heijastamaan oma keskeneräisyys toiseen ihmiseen ja näkemään vika ja ongelma siinä vastapuolessa.

      Parisuhde on kahden kauppa. Ei ole sattumaan, että olet juuri tämän ihmisen kanssa, jonka kanssa olet. Se, että hän nostaa sinussa paljon negatiivisia tunteita, niin se kertoo siitä, että missä kohtaan sinun käsittelemättömät tunteesi ovat. Katso peiliin ja mene omiin tunteisiisi.. sinulla on paljon kohdattavaa ja kasvettavaa itsesi kanssa, vaikka ulkoistat ongelmasi kumppaniisi, joka eroaa sinusta vain siinä, että hän tuo käytöksellään kaiken näkyväksi teille kummallekin.

      Jos et ole valmis kohtaamaan itseäsi ja menneisyyttäsi, niin toki voit erota hänestä. Mutta voin vakuuttaa sinulle, että kun kohtaat uuden kumppanin, niin olet pian kohta aivan samassa tilanteessa.. katsos kun ne tunteet ja ongelmat ovat sinussa, etkä pysty pakenemaan itseäsi koskaan. Monet ihmiset eivät koskaan käsitä tätä asiaa, jonka vuoksi he menevät suhteesta toiseen ja pettyvät kerta toisensa jälkeen.

      Jos tässä maailmassa haluaa saada rakkaudellisen, harmonisen ja ihanan suhteen, niin sen saavuttaa vain itse kasvamalla sellaiseksi. Maailmankaikkeuden laki on, että vedät puoleesi sitä mitä olet!

      Jos eroaminen tapahtuu siitä syystä, että itse on kasvanut ja käsitellyt menneisyyttä ja kumppani jäänyt jonnekin jumiin, eikä kykene kasvamaan, niin silloin ero voi palvella kumpaakin. Kasvanut osapuoli vetää puoleensa uuden kasvaneemman kumppanin, jonka kanssa jatkaa elämää. Ja toinen jumiin jäänyt vetää puoleensa kumppanin, jonka kanssa jatkaa siitä mihin edellisen kanssa jäi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      16
      2128
    2. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      84
      2068
    3. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      101
      1377
    4. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      10
      1176
    5. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      145
      1170
    6. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      81
      1143
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      249
      886
    8. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      172
      858
    9. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      63
      834
    10. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      59
      811
    Aihe