Hinta/laatu -suhdetta EI OLE

Paskanpuhumissivustolla käytetään tälläistä ikivanhaa vehjettä missä tuo ei toimi.

En lataile haittaohjelmia.

Domainista ei selviä henkilö eikä löydy yhteystietoja joista varmistaa henkilöllisyyksiä.

Sen lisäksi tuo ei mittaa mitään oleellista. Ei sitä miten nopeasti jokin asian tekeminen käy, eikä myöskään vastinetta rahalle. Laitekomponenttien muutokset eivät käytännössä tee merkittävää muutosta vaan vaikuttavat suoraan jonkun muistin kapasiteettiin tai prosessointivauhtiin.

Ja nuo komponentit mitä tuolla sivulla on, ovat pääasiassa parantuneet tasaisella vauhdilla jossa 6-7v aikana saadaan 10x parannus. Tai sitten vaan ostaa 10x enemmän ja lopputulos on vastaava kuin 6-7v kehitys.

Homma menee mielenkiintoiseksi, vastineen saamiseksi rahalle siinä kohtaa kun niillä komponenteilla tehdään jotain mikä säästää aikaa/rahaa.

Esimerkiksi, listalla oli Windows/386. Tuo tarvitsi toimiakseen 386 prosessorin että sai sen DOS edustasovellusten moniajon. Se oli merkittävä parannus kun joku juttu minkä suorittaminen kesti vaikka 5min, pystyi vaihtamaan taustalle Alt Tab ja tehdä muuta kuin että odottaisi sen 5min, tai pystyi vaihtelemaan useiden sovellusten välillä ilman että niitä sammuttaisi tai käynnistäisi uudestaan. Itse 386 prosessorin suorituskykyparannukset ei niin kovasti merkinnyt vaan se mitä se mahdollisti.

M-Kar kirjoitti:

En lataile haittaohjelmia.

Domainista ei selviä henkilö eikä löydy yhteystietoja joista varmistaa henkilöllisyyksiä.

Sen lisäksi tuo ei mittaa mitään oleellista. Ei sitä miten nopeasti jokin asian tekeminen käy, eikä myöskään vastinetta rahalle. Laitekomponenttien muutokset eivät käytännössä tee merkittävää muutosta vaan vaikuttavat suoraan jonkun muistin kapasiteettiin tai prosessointivauhtiin.

Ja nuo komponentit mitä tuolla sivulla on, ovat pääasiassa parantuneet tasaisella vauhdilla jossa 6-7v aikana saadaan 10x parannus. Tai sitten vaan ostaa 10x enemmän ja lopputulos on vastaava kuin 6-7v kehitys.

Homma menee mielenkiintoiseksi, vastineen saamiseksi rahalle siinä kohtaa kun niillä komponenteilla tehdään jotain mikä säästää aikaa/rahaa.

Esimerkiksi, listalla oli Windows/386. Tuo tarvitsi toimiakseen 386 prosessorin että sai sen DOS edustasovellusten moniajon. Se oli merkittävä parannus kun joku juttu minkä suorittaminen kesti vaikka 5min, pystyi vaihtamaan taustalle Alt Tab ja tehdä muuta kuin että odottaisi sen 5min, tai pystyi vaihtelemaan useiden sovellusten välillä ilman että niitä sammuttaisi tai käynnistäisi uudestaan. Itse 386 prosessorin suorituskykyparannukset ei niin kovasti merkinnyt vaan se mitä se mahdollisti.

Lue lisää

Nykyisin tehdään ohjelmistot todella huonosti. Vaikka tehoa on koneessa on varmaan enemmän kuin 1000x se mitä oli 20v sitten niin jonnekkin nykyohjelmat tehon hukkaavat. Koodarit nykyisin eivät osaa.

huonoaon kirjoitti:

Nykyisin tehdään ohjelmistot todella huonosti. Vaikka tehoa on koneessa on varmaan enemmän kuin 1000x se mitä oli 20v sitten niin jonnekkin nykyohjelmat tehon hukkaavat. Koodarit nykyisin eivät osaa.

Lue lisää

Esimerkiksi jos haluaisin kopioida gigatavun tekstiä toiseen kaupunkiin niin nykypäivän ohjelmilla saa netin kautta siirrettyä 5min kun sen zippaa ja pistää jakoon.

20v sitten piti ostaa nykyrahassa 1400€ arvoinen CD-R kirjoitin, 2kpl gigan kiintolevyjä työtilaksi (ensimmäisessä filet jotka kasaa toiseen levyyn zip paketeiksi, että sopii CD:lle, ja sitten zip paketit kasaa takaisin ensimmäiselle levylle .iso imageen levylle kirjoitusta varten). Kiintolevytila maksoi niinikään 1400€/gigatavu.

Tunnin homma postiin kiikuttaminen on puoli tuntia lisää. Kirjeenä perille pari päivää, ja aika kun vastaanottaja hakee postista ja lataa CD:n.

Nykyään käy noin 600x nopeammin ja valtavasti halvemmalla kun on nykyiset ohjelmat mitkä mahdollistaa siirron helposti netin kautta.

Millä tavalla tämä nyt sitten oli ennen tehottomampaa?

"Mun mielestä hinnalla ja laadulla on suhde."

Siinä on aina mukana ominaisuudet, ja hintaan vaikuttaa myös valmistuskustannukset.

Ominaisuudet on eri asia kuin laatu. Esim. Raspberry Pi 2 on laadukas ja halpa, mutta siinä on mm. vähän muistia ja jne.

Rahalle vastine, eli paljon säästää aikaa tai rahaa, on se mikä kyllä näyttää löytyvän.

Kun hän on bannattu noilta sivustoilta.

Mitä sitä sellaisia valistamaan, jotka tietävät jo.

Aloittelijathan sitä apua tarvitsee. :)

fyjfygufy kirjoitti:

Kun hän on bannattu noilta sivustoilta.

Minua ei ole bannattu mistään.

Asiahan tulee aloittelijalle hyvin selväksi kun ei kysy mitään hinta/laatu suhteita joita ne harrastaa.

Kai niille sitten voi kaikille tarjota sitä Raspberry Pi 2:sta koska se on halpa ja laadukas.

Jos tässä on joku "ongelma" niin sitten hinta/laatu suhdetta ei ole olemassakaan ja halutaankin jotain ominaisuuksia, mikä sitten todistaisi minun pointtini.

Niille "pelikoneen osien kyselijöille" tekisi kyllä hyvää lukea tuo aloitus.

Osilla on aina jonkinlaine nhinta/laatu/tehosuhde
Tämä vaihtelee hinnan eli ostopaikan ja vaitun osan mukaan.
Käyttäjän tarkoin määritellystä käyttötarpeesta, siitä mitä hän itse arvostaa osien ja koneensa kokonaisuuden toiminnasta.

Saavutettu FPS tietyllä resoluutiolla verrattuna komponenttien hintaan
Käyttöikä joka saavutetaan kyseisillä komponenteilla. Arvostaako päivitettävyyttä, hiljaisuutta vai jotain muuta ominaisuutta.

Parhaat mahdolliset osat tai kone joka saadaan tietyllä budjetilla on aina tavoite.
Ainakin se pitäsi olla.

Oma blogi ei varmaan olisi huono idea ;)

ihmepelleilyy kirjoitti:

Osilla on aina jonkinlaine nhinta/laatu/tehosuhde
Tämä vaihtelee hinnan eli ostopaikan ja vaitun osan mukaan.
Käyttäjän tarkoin määritellystä käyttötarpeesta, siitä mitä hän itse arvostaa osien ja koneensa kokonaisuuden toiminnasta.

Saavutettu FPS tietyllä resoluutiolla verrattuna komponenttien hintaan
Käyttöikä joka saavutetaan kyseisillä komponenteilla. Arvostaako päivitettävyyttä, hiljaisuutta vai jotain muuta ominaisuutta.

Parhaat mahdolliset osat tai kone joka saadaan tietyllä budjetilla on aina tavoite.
Ainakin se pitäsi olla.

Lue lisää

"Osilla on aina jonkinlaine nhinta/laatu/tehosuhde"

Sellainen "teho" on ominaisuus. Raspberry Pi 2 on laadukas ja halpa. Raudassa on ominaisuudet muuten suhteellisen vähäiset.

"Parhaat mahdolliset osat tai kone joka saadaan tietyllä budjetilla on aina tavoite."

Mahdollisimman halvalla joku tietty suorituskyky sitten on sitä laadusta karsimista. Esim. edellisen sukupolven valmistusprosessilla tehdyt piirit sitten siellä mitkä on halpoja mutta kone on sitten sellainen saunakiuas.

Mutta, suorituskyky ei kuitenkaan tarkoita vastinetta rahalle. Esim. jos jonkun asian suorittaminen kestää Raspberry Pi 2:lla sekunnin, niin sillä ei ole mitään väliä jos tehokkaammalla koneella kestää vaikka 100ms. Sekunti on kuitenkin jo niin nopea aika, että suorituskyvyn lisäys ei tuo vastinetta rahalle.

M-Kar kirjoitti:

"Osilla on aina jonkinlaine nhinta/laatu/tehosuhde"

Sellainen "teho" on ominaisuus. Raspberry Pi 2 on laadukas ja halpa. Raudassa on ominaisuudet muuten suhteellisen vähäiset.

"Parhaat mahdolliset osat tai kone joka saadaan tietyllä budjetilla on aina tavoite."

Mahdollisimman halvalla joku tietty suorituskyky sitten on sitä laadusta karsimista. Esim. edellisen sukupolven valmistusprosessilla tehdyt piirit sitten siellä mitkä on halpoja mutta kone on sitten sellainen saunakiuas.

Mutta, suorituskyky ei kuitenkaan tarkoita vastinetta rahalle. Esim. jos jonkun asian suorittaminen kestää Raspberry Pi 2:lla sekunnin, niin sillä ei ole mitään väliä jos tehokkaammalla koneella kestää vaikka 100ms. Sekunti on kuitenkin jo niin nopea aika, että suorituskyvyn lisäys ei tuo vastinetta rahalle.

Lue lisää

Mulla on sähkölämmitys, eli kiuas ei haittaa. Jotkut arvostavat tehoa ja toiset hiljaisuutta yms.

Itselläni hintalaatusuhde mitataan niissä tehoissa/hinta mielellään kestävyyttä. Tällainen hintalaatusuhde on siis olemassa.

näin.meillä kirjoitti:

Mulla on sähkölämmitys, eli kiuas ei haittaa. Jotkut arvostavat tehoa ja toiset hiljaisuutta yms.

Itselläni hintalaatusuhde mitataan niissä tehoissa/hinta mielellään kestävyyttä. Tällainen hintalaatusuhde on siis olemassa.

Lue lisää

Saunakiuasosat kestää huonommin ja jäähdytys lisää melua.

Raspberry Pi 2 on kyllä laadukas tietokone, ja halpa.

Tietysti jos halutaan jotain petatavuja niin ehkä ei siihen mutta se on edelleenkin laadukas, ja halpa.

Aika hemmetin moni juttu on muuten keksitty ja onnistunut tekemään 60- ja 70-luvulla. Ennen vaan kaikki maksoi ns. vitusti.

Ennenkin oli siis laatua, ominaisuuksia ja halpaa hintaa, riippuen mihin vertaa. Mutta välillä sitten tulee jotain mihin investoimalla saa aika paljon vastinetta rahoille mikä säästää aikaa ja rahaa, mutta ei välttämättä ole uusi vaan todella halpa.

Listalle olisi kyllä pitänyt ehdottomasti lisätä pari juttua:

27. Kiintolevy

Se on 50-luvun keksintö mutta se vasta oli hienoa kun sen sai halvalla! Jäi se levykkeiden veivaus pois ja huikea suorituskyvyn parannus levykkeisiin nähden.

28. Digikamera

Kuva näkyy ruudulla, klik, ja sen sai sitten tietokoneelle ilman, että tarvisi käydä kehittämässä ja skannata.

29. Superpuhelimet

Tietokone meni sitten taskuun ja siinä samassa se kamera, nettiselain, navigaattori jne. kätevää, säästää aikaa paljon.


Mutta sitten taas on sellaisia asioita kuin:
-Prosessoriteho
-Muistikapasiteetti
-Muistin nopeus
-Kiintolevyn kapasiteetti
-Kiintolevyn nopeus
-Näytönohjaimen nopeus
-Akku kapasiteetti
-Muistitikun/kortin kapasiteetti
-Kameran megapikselit

jne.

Näissä on sellaista tasaista paranemista eikä ole ollut sellaista merkittävää loikkaa missään eteenpäin. Menee ennemminkin niin, että joku juttu tulee mahdolliseksi riittävän halvalla, että sitten ostetaan sitä tekniikkaa siihen että säästyy aikaa ja rahaa.

Siinä kuitenkin mennyt perinteisesti noin 6-7v ennen kuin se tasainen kehitys mennyt niin paljon eteenpäin, että optimoidumpaan rautaan vaihtaminen itsessään toisi vastinetta rahoille. Paitsi tämäkin päti sinne 2013 saakka kun Mooren laki lakkasi toimimasta. Nykyään kehitystä näissä tapahtuu hitaammin.

"Esimerkiksi HD videoiden editointi"

En ole huomannut teräväpiirtotarkkuuden tekevän mitään oleellista muutosta siinä editointipuolessa. Ensimmäisen kerran merkittävä pudotus hinnassa saatiin TV-tekniikan käytössä ja sillä saatiin editointi ja tuotantokustannukset paljon alemmaksi kuin filmillä. Muuan Pertti Pasanen hyödynsi tätä pudottaessaan elokuvien tuotantokustannuksia. Parhaimpana esimerkkinä Pikkupojat.

Eli videoeditointia on tehty iäisyys mutta Video Toaster teki siitä aikoinaan hetkessä 1/10 hintaista ja laitoinkin sen sinne listalle.

Tämän jälkeen parannukset on menneet ennemminkin kameroiden tahdissa. DV kamerat tuli -95, että ei tullut varsinaisesti digitointimuunnosta vaan videot meni suoraan digitaalisesti nauhoille. Seuraavaksi lähinnä odoteltiin HD kameroita ja niissä kesti sitten se 10v.

Että lähinnä siitä kiinni, että milloin koki hinnan sopivaksi omalle kukkarolle. Videoeditoinnissa sitten sellainen tuottavuutta parantava juttu oli kyllä kun siirsi ne videot nauhoilta kiintolevyille, että kuinka paljon sitten halusi ostaa sitä levytilaa.

Peleissä näkisin viimevuosikymmeninä merkittävimpinä loikkina seuraavat:

1. Etäpelaaminen
2. 3D Studio ja Autodesk Animator
3. CD-ROM levy
4. Lähiverkko/sarjakaapeli pelaaminen
5. Quake pelimoottori
6. SDL
7. Flash Player
8. Kosketus- ja kiihtyvyysanturit ohjainlaitteina
9. HTML5

Niin onkin onnistuttu keksimään ja jo paljon aiemminkin kuin 60 luvulla. Toinen maailmansota ja sitä seurannut kylmä sota ovat ne kaksi asiaa, joiden takia nyt on digitaalinen vallankumous meneillään. Ja toki jo sitä ennen, on ideoita ollut monenlaisista keksinnöistä.

Mutta kuten sanoin jo edellisessä viestissä, se hinta nimenomaan on tärkeä pointti, joka määrää suoraan sen, mihin jotakin teknologiaa on mahdollista käyttää.

Kun laskentateho halpenee, voidaan tietotekniikkaa alkaa käyttämään sielläkin, missä sitä ei ole ennen ollut taloudellisesti järkevää käyttää . . .

Esim. kaikenlainen simulointi ja tieteellinen laskenta. Tulevaisuudessa esim. autoteollisuudessa pystytään rakentamaan niin tarkkoja ja hyviä simulointimalleja tietokoneella, että lähes kaikki törmäystestit voidaan tehdä tietokoneella simulointina. Se on mahdollista silloin kun laskentateho on niin halpaa, että simulointi suuresta työstä huolimatta, tulee selvästi halvemmaksi kuin oikea testaaminen todellisella autolla. Tätä käytetään jo nyt paljon. Olisi ollut täysin mahdotonta 70-luvulla. Teoriassa mahdollista, mutta suurista kustannuksista johtuen täysin järjetöntä. Nyt järkevää, koska laskentateho on edullista!

Toinen samanlainen esimerkki vaikka laserkeilaus tekniikka, jota käytetään kartoituksessa ja nyt ollaan alkamassa käyttää mm. sähkölinjojen raivaustarpeen määrittämiseen ja tulevaisuudessa visioidaan, että joka autoon tulisi sellainen keilain.

Alussa, 15-20 vuotta sitten, se keilauslaitteen hinta oli niin korkea, että se on ollut halvempaa tehdä ihmisvoimin joko maasta käsin tai helikopterilla.

Mutta nyt hinta tippuu kokoajan, paino ja koko pienenevät. Tällä hetkellä Suomessa kehitetään lennokkeja tuon homman hoitamiseen, missä keilauslaite maksaa murto-osan siitä mitä ennen.

Eli kun se koko paketin hinta painuu alle tavallisen helikopterin hinnan ja sen vaatiman työvoiman hinnan, silloin vasta siitä tulee kilpailukykyinen teknologia! Se on ihan sama, että se keilain on keksitty tai sen osat on keksitty jo 30-50 vuotta sitten. Vasta nyt tekniikka o niin halpaa, että sille alkaa löytyä käytännön sovelluksia, joissa se tuo kustannussäästöä nyt käytössä olevaan työtapaan nähden.

Kehitys jatkuu, ei ne uudet teknologiat vain silloin maksaneet vitusti, vaan ne maksavat tänäkin päivänä ihan vitusti. On vaikka mitä hienoa teknologiaa, mitä ei vain vielä kannata käyttää juuri missään, kuten vaikkapa monet sinäänsä ominaisuuksiltan ylivertaiset nanonmateriaalit joiden valmistus on niin kallista nykymenetelmillä, ettei niille ole käytännön sovelluksia vielä oikein missään.

Vetyauto on muuten yksi erinomainen esimerkki tekniikasta, joka on jo olemassa, kuten ne chat palstat 70-luvulla, mutta joka siltikkin tänä päivänä on täysin kilpailukyvytön normaalin polttomoottoriauton kanssa.

Hyundai on harvoja valmistajia, joka tarjoaa vetyautoa, ja samasta autosta polttomoottoriversiota. Autojen hintaero on 100 000 €. Bensakoneella 40 000, vetynä 140 000 €.

M-Kar kirjoitti:

Aika hemmetin moni juttu on muuten keksitty ja onnistunut tekemään 60- ja 70-luvulla. Ennen vaan kaikki maksoi ns. vitusti.

Ennenkin oli siis laatua, ominaisuuksia ja halpaa hintaa, riippuen mihin vertaa. Mutta välillä sitten tulee jotain mihin investoimalla saa aika paljon vastinetta rahoille mikä säästää aikaa ja rahaa, mutta ei välttämättä ole uusi vaan todella halpa.

Listalle olisi kyllä pitänyt ehdottomasti lisätä pari juttua:

27. Kiintolevy

Se on 50-luvun keksintö mutta se vasta oli hienoa kun sen sai halvalla! Jäi se levykkeiden veivaus pois ja huikea suorituskyvyn parannus levykkeisiin nähden.

28. Digikamera

Kuva näkyy ruudulla, klik, ja sen sai sitten tietokoneelle ilman, että tarvisi käydä kehittämässä ja skannata.

29. Superpuhelimet

Tietokone meni sitten taskuun ja siinä samassa se kamera, nettiselain, navigaattori jne. kätevää, säästää aikaa paljon.


Mutta sitten taas on sellaisia asioita kuin:
-Prosessoriteho
-Muistikapasiteetti
-Muistin nopeus
-Kiintolevyn kapasiteetti
-Kiintolevyn nopeus
-Näytönohjaimen nopeus
-Akku kapasiteetti
-Muistitikun/kortin kapasiteetti
-Kameran megapikselit

jne.

Näissä on sellaista tasaista paranemista eikä ole ollut sellaista merkittävää loikkaa missään eteenpäin. Menee ennemminkin niin, että joku juttu tulee mahdolliseksi riittävän halvalla, että sitten ostetaan sitä tekniikkaa siihen että säästyy aikaa ja rahaa.

Siinä kuitenkin mennyt perinteisesti noin 6-7v ennen kuin se tasainen kehitys mennyt niin paljon eteenpäin, että optimoidumpaan rautaan vaihtaminen itsessään toisi vastinetta rahoille. Paitsi tämäkin päti sinne 2013 saakka kun Mooren laki lakkasi toimimasta. Nykyään kehitystä näissä tapahtuu hitaammin.

"Esimerkiksi HD videoiden editointi"

En ole huomannut teräväpiirtotarkkuuden tekevän mitään oleellista muutosta siinä editointipuolessa. Ensimmäisen kerran merkittävä pudotus hinnassa saatiin TV-tekniikan käytössä ja sillä saatiin editointi ja tuotantokustannukset paljon alemmaksi kuin filmillä. Muuan Pertti Pasanen hyödynsi tätä pudottaessaan elokuvien tuotantokustannuksia. Parhaimpana esimerkkinä Pikkupojat.

Eli videoeditointia on tehty iäisyys mutta Video Toaster teki siitä aikoinaan hetkessä 1/10 hintaista ja laitoinkin sen sinne listalle.

Tämän jälkeen parannukset on menneet ennemminkin kameroiden tahdissa. DV kamerat tuli -95, että ei tullut varsinaisesti digitointimuunnosta vaan videot meni suoraan digitaalisesti nauhoille. Seuraavaksi lähinnä odoteltiin HD kameroita ja niissä kesti sitten se 10v.

Että lähinnä siitä kiinni, että milloin koki hinnan sopivaksi omalle kukkarolle. Videoeditoinnissa sitten sellainen tuottavuutta parantava juttu oli kyllä kun siirsi ne videot nauhoilta kiintolevyille, että kuinka paljon sitten halusi ostaa sitä levytilaa.

Peleissä näkisin viimevuosikymmeninä merkittävimpinä loikkina seuraavat:

1. Etäpelaaminen
2. 3D Studio ja Autodesk Animator
3. CD-ROM levy
4. Lähiverkko/sarjakaapeli pelaaminen
5. Quake pelimoottori
6. SDL
7. Flash Player
8. Kosketus- ja kiihtyvyysanturit ohjainlaitteina
9. HTML5

Lue lisää

Tuohon pelilistaasi lisäisin vielä ideana 3D:n käytön yleisesti.

Ja sen yleistyminen ei olisi ollut mahdollista, ilman laskentatehon halpumista. :)

hmhmhmhm kirjoitti:

Tuohon pelilistaasi lisäisin vielä ideana 3D:n käytön yleisesti.

Ja sen yleistyminen ei olisi ollut mahdollista, ilman laskentatehon halpumista. :)

Minun nähdäkseni niitä vektoreita ollut ~aina. 3D on kyllä ehkä se paskin markkinointitermi joka lähinnä harhaanjohtaa..

Ja se mitä ne vektorit on mahdollistanut on käytännössä ollut vapauksien lisääminen kameran ja objektien liikutteluun. Ja ne on muuten eri asioita, että liikutellaanko objekteja pelin muistiavaruudessa vektoreilla ja että piirretäänkö ne vielä niin. Ja tarvitaanko kaksi vai kolme ulottuvuutta piirtoon ja liikutteluun? Mitkä asiat voitiin esirenderöidä ja mitkä ei?

GeForce 3 oli se käännekohta, että kannatti käytännössä täysin luopua esirenderöinneistä animaatioissa, scrollaavista taustoista jne. että kameraa ei lukittu paikalleen.

Että ehkä sitä voisi GeForce 3 shaderit lisätä listalle. Se mahdollisti tämän: https://www.youtube.com/watch?v=nfHgziDo-Yc

M-Kar kirjoitti:

Minun nähdäkseni niitä vektoreita ollut ~aina. 3D on kyllä ehkä se paskin markkinointitermi joka lähinnä harhaanjohtaa..

Ja se mitä ne vektorit on mahdollistanut on käytännössä ollut vapauksien lisääminen kameran ja objektien liikutteluun. Ja ne on muuten eri asioita, että liikutellaanko objekteja pelin muistiavaruudessa vektoreilla ja että piirretäänkö ne vielä niin. Ja tarvitaanko kaksi vai kolme ulottuvuutta piirtoon ja liikutteluun? Mitkä asiat voitiin esirenderöidä ja mitkä ei?

GeForce 3 oli se käännekohta, että kannatti käytännössä täysin luopua esirenderöinneistä animaatioissa, scrollaavista taustoista jne. että kameraa ei lukittu paikalleen.

Että ehkä sitä voisi GeForce 3 shaderit lisätä listalle. Se mahdollisti tämän: https://www.youtube.com/watch?v=nfHgziDo-Yc

Lue lisää

Joo kyllähän vektoreita on ollut aina, ei e mikään peliteollisuuden keksintö ole.

Mutta 3D:llä tarkoitin lähinnä sitä vaihetta, missä laskentatehoa on ollut niin paljon, että voidaan reaaliaikaisesti piirtää "kolmiulotteisia" näkymiä, monimutkaisempiakuin kuin pelkkä wireframe.

Ja siis niin paljon niin halvalla, että sitä on voitu soveltaa tarjota viihdekäyttöön eli peleihin. Pelikonsoli ei voi maksaa 15 000, jos sille haluaa suurempaa menestystä tavallisen kansan keskuudessa.

hmhmhm kirjoitti:

Joo kyllähän vektoreita on ollut aina, ei e mikään peliteollisuuden keksintö ole.

Mutta 3D:llä tarkoitin lähinnä sitä vaihetta, missä laskentatehoa on ollut niin paljon, että voidaan reaaliaikaisesti piirtää "kolmiulotteisia" näkymiä, monimutkaisempiakuin kuin pelkkä wireframe.

Ja siis niin paljon niin halvalla, että sitä on voitu soveltaa tarjota viihdekäyttöön eli peleihin. Pelikonsoli ei voi maksaa 15 000, jos sille haluaa suurempaa menestystä tavallisen kansan keskuudessa.

Lue lisää

"Mutta 3D:llä tarkoitin lähinnä sitä vaihetta, missä laskentatehoa on ollut niin paljon, että voidaan reaaliaikaisesti piirtää "kolmiulotteisia" näkymiä, monimutkaisempiakuin kuin pelkkä wireframe."

Niin siihen riitti joku Amiga 500 ja vastaava.

Katsos kun tässä on se juttu, että pelikehittäjä miettii että pelimaailmassa objektit liikkuvat joko kahdessa tai kolmessa ulottuvuudessa. Ja sitten miettii, että kamera liikkuu ja kallistuu jollain tavalla. Ja mitkä voidaan esilaskea.

Näistähän se riippuu sitten minkälainen pelimoottori tarvitaan ja miten tarvitsee esirenderöidä. Mutta entä sitten jos tehoa on niukasti ja tekee kaiken reaaliajassa? No onnistuu silti pitää kaikki kolmessa ulottovuudessa niin pelimaailman kuin renderöinnin mutta se vaan sitten näyttää paskalta.

Näistä syistä johtuen ei ole niin selkeää loikkausta havaittavissa. GeForce 3 lähinnä se rajapyykki, että käytännössä kaiken pystyi hoitamaan reaaliajassa niin, että ei näyttänyt paskalta.

M-Kar kirjoitti:

"Mutta 3D:llä tarkoitin lähinnä sitä vaihetta, missä laskentatehoa on ollut niin paljon, että voidaan reaaliaikaisesti piirtää "kolmiulotteisia" näkymiä, monimutkaisempiakuin kuin pelkkä wireframe."

Niin siihen riitti joku Amiga 500 ja vastaava.

Katsos kun tässä on se juttu, että pelikehittäjä miettii että pelimaailmassa objektit liikkuvat joko kahdessa tai kolmessa ulottuvuudessa. Ja sitten miettii, että kamera liikkuu ja kallistuu jollain tavalla. Ja mitkä voidaan esilaskea.

Näistähän se riippuu sitten minkälainen pelimoottori tarvitaan ja miten tarvitsee esirenderöidä. Mutta entä sitten jos tehoa on niukasti ja tekee kaiken reaaliajassa? No onnistuu silti pitää kaikki kolmessa ulottovuudessa niin pelimaailman kuin renderöinnin mutta se vaan sitten näyttää paskalta.

Näistä syistä johtuen ei ole niin selkeää loikkausta havaittavissa. GeForce 3 lähinnä se rajapyykki, että käytännössä kaiken pystyi hoitamaan reaaliajassa niin, että ei näyttänyt paskalta.

Lue lisää

Ei toki olekkaan mitään selvää loikkausta havattavissa.

Mutta ei se muuta sitä mihinkään, että 3D:n yleistymisen edellytys on ollut alkuvaiheessa ollut laskentatehon kasvaminen.

Menikö se rajan sitten Amigassa, vai sitä ennen tai sen jälkeen, no sitä on vaikeaa ja turhanpäiväistä määrittää niin tarkasti. Trendi on kuitenkin aivan selvä. Ja ikikaikaisilla vehkeilla olisi reaaliaikaiset 3D pelit jääneet syntymättä.

Tulevaisuudessa peleissä mm. fysiikan mallinus tulee yksinkertaistumaan, mikä tulee lisäämään laskentatehon tarvetta, kun aletaan eri asioita similumoinaan ja animoimaan reaaliajassa sellisilla menetelmillä, mitä tähän asti on voitu käyttää vain esim. animaatioelokuvien tuotannossa, koska laskentateho ei ole riittänyt reaaliaikaiseen käyttöön.

Vaikkapa kaikki soft body fysiikka moottorit, missä on enempi pisteitä kuin kourallinen.

Ennen se oli yksinkertaisesti mahdotonta, tehdä sellainen fysiikkamoottori reaaliaikaiseksi, kun ei ollut laskentatehoa riittävästi. Ja tänäkin päivänä, nimenomaan laskentateho asettaa sen rajan, mikä määrittää miten tarkka animointi tai simulointi voidaan tehdä.

Taidat olla itse . . .

Suuri osa luettelemistasi sovelluksista olisi siis ollut mahdottomia tuolla vuoden 1974 prosessorilla reaaliaikaisina.

Aika monet jutut olivat jo silloin 70-luvulla tietokoneilla...

https://en.wikipedia.org/wiki/PLATO_(computer_system)

Keskustelupalstat, sähköposti, chat, näytön jakaminen, moninpelit, reaaliaikastrategiat...

Toki hommat maksoi tehdä silloin tietokoneella selvästi enemmän. Eli, hommat kyllä onnistu ja tekniikalla saa hommat ratkaisuta. Rahaa vaan tiskiin.

Ja toisaalta monet jutut olivat ennen tietokoneita. Esim. postia on kuljetettu ikuisuuden, ollut kynällä ja paperille. Samoin ilmoitustaulut.

Tiesitkös sitä, että pikaviestitkin oli olemassa jo 3000v sitten? Ja vieläpä mobiilisti korvesta-> tukiasemalle. Nopeus lyhyellä matkalla 140km/h ja pidemmällä matkalla 80km/h. Kantama max. 1800km.

Onhan siinä vähän lagia mutta tekstarin jos lähettää 800km etäisyydelle ja vastauksen ja saa vastauksen siihen samana päivänä niin onhan se jo jotain.

Tiesitkö että VHF puhelimet toimivat vieläkin. Tiesitkö että radioamatöörilaitteilla saadaan yhteyksiä paljon pimpienkin matkojen päähän tarvittaessa.
Myös tietokonetta voi käyttää näiden laitteiden kanssa.

Alatko nyt rakentamaan laitetta joka oikeasti toimii yhteydenpitoon?
http://www.yaesu.com/indexVS.cfm?cmd=DisplayProducts&ProdCatID=249&encProdID=D24F60F33816ED8BE5568D7E2B5E2131&DivisionID=65&isArchived=0

The FT-991 can be connected to a computer using a USB cable for CAT control and firmware updates, or the use of an optional SCU-17 Interface Unit to support USB Audio In/Out, TX Control (PTT, Key, Shift).

mitäsmuutatiedät kirjoitti:

Tiesitkö että VHF puhelimet toimivat vieläkin. Tiesitkö että radioamatöörilaitteilla saadaan yhteyksiä paljon pimpienkin matkojen päähän tarvittaessa.
Myös tietokonetta voi käyttää näiden laitteiden kanssa.

Alatko nyt rakentamaan laitetta joka oikeasti toimii yhteydenpitoon?
http://www.yaesu.com/indexVS.cfm?cmd=DisplayProducts&ProdCatID=249&encProdID=D24F60F33816ED8BE5568D7E2B5E2131&DivisionID=65&isArchived=0

The FT-991 can be connected to a computer using a USB cable for CAT control and firmware updates, or the use of an optional SCU-17 Interface Unit to support USB Audio In/Out, TX Control (PTT, Key, Shift).

Lue lisää

Tiedän toki.

3000v sitten vaan ei ollut sähköä, mutta homma hoidettiin silti.

Tässä se homman juju, että saako sitä rahaa käyttämällä vastinetta, verrattuna siihen mitä on jo olemassa.

M-Kar kirjoitti:

Tiedän toki.

3000v sitten vaan ei ollut sähköä, mutta homma hoidettiin silti.

Tässä se homman juju, että saako sitä rahaa käyttämällä vastinetta, verrattuna siihen mitä on jo olemassa.

Lue lisää

Tiesin toki.

3000 vuotta sitten toki oli sähkö. Sähkö on luonnonilmiö, ei ihmisen keksintö. :)

Juju on nimenomaan siinä taloudellisessa kannattavuudessa. Ja sitä kannattavuutta on edelleen mahdollista parantaa. Tietotekniikalla on edelleen paljon varaa kehittyä.

Koko ajan työskennellään mm. painettavan elektroniikan parissa.

Jos sillä saralla saavutetaan edistystä, tekniikkaa halpenee entisestään. Ja silloin taas monessa paikassa voidaan soveltaa näitä systemeitä, missä se ei ennen ollut taloudellisesti järkevää.

Voidaan vaikka laittaa jokaiseen ruokapakkaukseen sirut, jotka mittaa milloin ruoka on pilaantunut, näin pienenee hävikki, eikä tarvitse heittää ruokaa roskiin viimeisen käyttöpäivän perusteella (joka turvallisuussyistä täytyy aina määrittää vähän liian aikaiseksi), kun on joku keino oikeasti mitata sitä pilaantumisen astetta edullisesti.

hmhmhm kirjoitti:

Tiesin toki.

3000 vuotta sitten toki oli sähkö. Sähkö on luonnonilmiö, ei ihmisen keksintö. :)

Juju on nimenomaan siinä taloudellisessa kannattavuudessa. Ja sitä kannattavuutta on edelleen mahdollista parantaa. Tietotekniikalla on edelleen paljon varaa kehittyä.

Koko ajan työskennellään mm. painettavan elektroniikan parissa.

Jos sillä saralla saavutetaan edistystä, tekniikkaa halpenee entisestään. Ja silloin taas monessa paikassa voidaan soveltaa näitä systemeitä, missä se ei ennen ollut taloudellisesti järkevää.

Voidaan vaikka laittaa jokaiseen ruokapakkaukseen sirut, jotka mittaa milloin ruoka on pilaantunut, näin pienenee hävikki, eikä tarvitse heittää ruokaa roskiin viimeisen käyttöpäivän perusteella (joka turvallisuussyistä täytyy aina määrittää vähän liian aikaiseksi), kun on joku keino oikeasti mitata sitä pilaantumisen astetta edullisesti.

Lue lisää

Joo-o. Vuodesta 1965 lähtien on osattu ennustaa tietotekniikan kehitystä se 10v eteenpäin kun tiedetään vauhti transistorit kutistuvat.

Mooren laki alkoi hyytyä 2013, kun transistorit oli 22nm koossa ja nyt ollaan päästy 14nm valmistukseen. 10nm pitäisi onnistua käytännössä varmasti mutta aikataulu on vasta 2017.

Intel on sanonut, että 5nm onnistuu "melko varmasti" mutta se tiedetään varmasti, että vauhti on hyytynyt. Ja vauhti helposti hyytyy entisestään taloudellisista syistä. Intelin hehkutukset ovat tietyisti myös optimistisia sijoittajien vuoksi.

Mutta mitäs väliä vaikka valmistusmenetelmien parannus hyytyi? Vaikka Intel on valmistusmenetelmissä askeleen edellä muita, sillä on paska x86 laitearkkitehtuuri. ARM:n käyttö tuo aina loikan eteenpäin hyötysuhteessa johonkin x86:n nähden ja arkkitehtuuria voidaan optimoida valikoimalla mitä raskasta prosessointia laitetaan piirille ja mitä legacyä otetaan pois.

Enkä usko että kehitys siihen hyytyy. Monet ohjelmat eivät käytä kaikkia tekniikan mahdollisuuksia ja niitä saa uusittua. Hyvä esimerkki vaikka se offline käytön hyödyntämättä jättäminen HTML5 sovelluksissa tai tarpeeton määrä HTTP kyselyjä mitä ohjelmat usein tekee.

Totta, tekniikan kehitystä osataan ennustaa jollakin tarkkuudella. Tai siis tietysti integroituun piiriin perustuvien prosessorien tapauksessa ennustus on helppoa kun tavoitteet ovat selvät ja nyt jo tehdään työtä sen eteen, mikä loppukäyttäjälle näkyy 10 tai 30 vuoden päästä.

Mutta kaikkia sovelluksia, mihin sitä myöhemmin keksitään käyttää, ei osata ennustaa yleensä kovinkaan hyvin.

Internetin alkuversiot verkkotekniikan osalta suunniteltiin ihan muuhun kuin kissavideoiden katsomiseen. Se on ydinsodan varalle alun perin ideoitua tekniikkaa.

Yleensä kun jokin uusi asia keksitään yhden ongelman ratkaisemiseen, sille vasta myöhemmin hoksataan muitakin sovelluksia, jotka jopa osoittautuvat paljon hyödyllisemmiksi kuin se alkuperäinen ratkaisu mihin jokin tekniikka kehitettiin.

Uusi keksintö on usein aiempien keksintöjen uudenlainen yhdistelmä.

Varmasti tulevaisuudessa tullaan näkemään vielä uusia tietokonearkkitehtuureja, en epäile sitä hetkeäkään.