Suomalainen eläkejärjestelmä perustuu siihen sukupolvien väliseen sopimukseen, että työssäkäyvä väestön osa maksaa eläkeläisten eläkkeet ja kun nykyisin työssäkäyvä väestönosa jää eläkkeelle, maksavat tulevat työssäkäyvät sukupolvet näiden eläkkeet. Suurten ikäluokkien eläkkeet ovat kuitenkin asettaneet nykyisin eläkkeitä maksavan työssäkäyvän väestön osan kohtuuttomaan maksuvelvollisuuteen.
************************************************
Palkansaajan eläkemaksut hipovat jo 5 prosenttia palkasta.
************************************************
Tuon kokonaisuudessa työvoimakustannuksia nostavan eläkemaksun korotuspaineita on olemassa.
Samaan aikaan eläkevakuutusmaksuja keräävät vakuutusyhtiöt eivät pura sijoituksiaan suurten ikäluokkien eläkkeiden maksamiseksi vaan harjoittavat rahastoiduilla eläkevaroilla itsenäistä liiketoimintaa. Myös rahastoinnin pörssisijoittamisen osuutta halutaan kasvattaa.
Eläkevakuutusyhtiöistä on viestitetty, että mitään eläkepommia ei olisi olemassa. No ei tietenkään, kun työssäkäyvän väestön eläkevastuita on suhteettomasti korotettu!
***********************************************
Mitä Keskusta (tai hallitus) aikoo tehdä, että palkansaajien tuloja pienentävä ja työnantajan palkkakustannuksia korottava eläkevakuutusmaksun pidätysprosentin kasvu jatkossa estetään ja prosenttia pienennetään huomattavasti?
************************************************
t:jarmo
************************************************
Palkansaajan eläkemaksut hipovat jo 5 prosenttia palkasta.
************************************************
Tuon kokonaisuudessa työvoimakustannuksia nostavan eläkemaksun korotuspaineita on olemassa.
Samaan aikaan eläkevakuutusmaksuja keräävät vakuutusyhtiöt eivät pura sijoituksiaan suurten ikäluokkien eläkkeiden maksamiseksi vaan harjoittavat rahastoiduilla eläkevaroilla itsenäistä liiketoimintaa. Myös rahastoinnin pörssisijoittamisen osuutta halutaan kasvattaa.
Eläkevakuutusyhtiöistä on viestitetty, että mitään eläkepommia ei olisi olemassa. No ei tietenkään, kun työssäkäyvän väestön eläkevastuita on suhteettomasti korotettu!
***********************************************
Mitä Keskusta (tai hallitus) aikoo tehdä, että palkansaajien tuloja pienentävä ja työnantajan palkkakustannuksia korottava eläkevakuutusmaksun pidätysprosentin kasvu jatkossa estetään ja prosenttia pienennetään huomattavasti?
************************************************
t:jarmo
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kansaneläkkeen perusosaa alettiin maksaa 1.1.1957 voimaan astuneen uuden kansaneläkelain perusteella kaikille eläkeläisille samansuuruisena. Elokuussa 1963 astui voimaan työeläkelaki. Kansaeläkkeen perusosa maksettiin kaikille eläkeläisille työeläkkeen lisäksi.
Lain muutoksella kokonaiseläke myönnettiin ajalla 1.7.1975 - 31.12.1995 työeläkkeen ja kansaneläkkeen pohjaosan yhteensovituksena. Nimike perusosa korvattiin termillä pohjaosa. Työeläkkeestä vähennettiin kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen markkamäärä. Sitä ei kompensoitu millään tavalla. Eläkeläiset menettivät näin ollen ensimmäisen kerran pohjaosan suuruisen markkamäärän työeläkkeestään.
Seuraava leikkaus tapahtui 1.1.1996 lukien. Laki sai nimekseen Lex Soininvaara lakialoitteen tekijän mukaan. Pohjaosa, joka kaikilla eläkeläisillä oli vuonna 1995 ollut 455 markkaa, poistettiin tietyin markkamääräisin erin kokonaan kuuden vuoden aikana. Näin ollen perus- eli pohjaosa on leikattu työeläkkeestä osalta eläkeläisiä kahteen kertaan. Kansaneläkkeen pohjaosan menettämisistä eläkkeensaajat eivät saaneet minkäänlaista valtiovallan tai oman työeläkelaitoksen allekirjoittamaa päätösasiakirjaa.
Lainvoimaisella päätöksellä saatu eläke on koskematon. Eläkepäätökset tehdään aina tuleviin eläkkeisiin. Nyt ne kuitenkin ulotettiin jo myönnettyihin, siis voimassa oleviin eläkkeisiin.
Eduskunta päätti 18. 6. 2002, että kansaneläkkeen pohjaosan kompensaatiota maksetaan sen menettäneille eläkeläisille 1.10.2003 lukien. Leikkauksen alkamisajankohdasta kompensaatioiden maksamisen aloittamiseen aikaa oli kulunut 7 vuotta 9 kuukautta. Kelan arviolaskelmien mukaan valtio oli leikkauksilla säästänyt, ts. ottanut eläkeläisiltä noin 2.8 mrd. markkaa.
Kompensaatiohyvitys ei läheskään tule vastaamaan todellista menetystä eikä pieniä kansaneläkkeen pohjaosien kompensaatioita makseta lainkaan. Lisäksi maksamatta jäävät täysin kompensaatiot ajalta 1.1.1996 - 31.9 2003.
Valtiovalta on käyttänyt myös kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksissa ikääntyneitä suomalaisia häikäilemättömästi hyväkseen.
1.1.1996 lukien eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville kokonaiseläke maksetaan täysimääräisesti työeläkkeenä. Vakava perustuslain yhdenvertaisuuspykälän rikkomus.
mm.näitä entisiä virheitä jolloin ei keskusta ollut edes hallituksessa yritetään korjata ja se ei olekkaan mikään mitätön sarka.
Mielestäni tuo ylläoleva on senkaltainen rikos että asianomaiset (lain valmistelija ja sen puolesta äänestäneet) tulisi saattaa teoistaan edesvastuuseen.Kun on kuitenkin kysymys "poliitikoista" niin tuo on tuskin mahdollista,sääli sillä kunnon rankaistuksen he kyllä ansaitsisivat ja tällä en todellakaan tarkoita mitään "täyden poliittisen vastuun ottamista" (tuo edelläoleva on muuten typerin lause mitä maa päällään kantaa).
Esille ottamasi asia on tulevien aikojen merkittävä yhteiskunnallinen pulmakysymys. Ongelman syynä on nimenomaan ikäluokkien suuri kokovaihtelu. Tasaisten ikäluokkien aikana ongelmia ei olisi tällä voimalla tulossa. Ongelmaa syventää vielä se, että eläke-etua on nimenomaan parannettu näiden suurten ikäluokkien työssäoloaikana.
Suuret sodanjälkeiset ikäluokat eivät ole vielä siirtyneet eläkkeellä, mutta 5-20 vuoden kuluessa suuri osa suomalaisista tulee tähän elämänvaiheeseen. Suuret ikäluokat osallistuvat siis vielä nykyisin eläkkeiden maksuun itse.
Viimeisin eläkeuudistus on tältä vuodelta. Sen tarkoituksena näyttäisi olevan kannustaa ihmisiä viipymään työelämässä nykyistä pitempään. Porkkana on eläkkeiden karttumisprosenttien merkittävä suurentuminen 63 ikävuoden jälkeen. Epäilen, ettei monikaan nykyisen kiivaassa työtahdissa jaksa enää noin vanhana, vaikka porkkanat olisivat kuinka hyviä. Joka tapauksen todellisen eläkkeelle siirtymisiän vähäinenkin nosto voi tuoda helpotusta ongelmaan. Myös alkupäässä työelämään siirtymistä pyritään varmasti entisestäänkin nopeuttamaan.
Eläke-etuisuuksia tuskin tullaan heikentämään, sillä suuret ikäluokat ovat suuria myös äänestyspäivinä. Eläkeläisten ääni alkaa vähitellen kuulua yhä voimakkaammin päivän politiikassa ja sitä rallia tulevat ylläpitämään kaikki puolueet. No, Kokoomuksen osalta en ole ihan varma, mutta tuskin sekään nyt eläkeläisten kanssa alkaa kovin näkyvästi olemaan napit vastakkain.
Kun eläke-etuja ei tulla merkittävästi heikentämään, ainoat keinot ovat työn tuottavuuden lisääminen ja työssäolovuosien lisääminen kummastakin päästä. Työn tuottavuuden lisäämiseksi pitäisi ratkaista ennen muuta rakenteelliset ongelmat. Tärkeintä olisi päästä eroon alueellisesta hajallaan olosta ja sen tuomasta kustannustehottomuudesta. Tätähän Keskusta kyllä vastustaa viimeiseen saakka ja ymmärtääkseni myös sinä, jos ole oikein tulkinnut pääkaupunkikritiikkisi.
Sosiaalimenoja on myös syytä tarkastella kokonaisuutena. Eläkemenojen kasvaessa eräät muut sosiaalimenot vähenevät, kun ikäluokat pienenevät. Tällaisia ovat lapsiperheiden tuet. Jos lapsiluku alkaisi nousta, olisi kyllä vaara, että väliinputoajaikäluokat joutuisivat sekä eläkkeiden että lisääntyvien lapsiperhekustannusten maksumiehiksi.
niin tottahan tuo kaikki mitä kerroit, mutta lisäisin vielä sen, että (vanhuus) eläkeläisten terveyden- ja sairaudenhoitokulut puolestaan ovat moninkertaiset työssäkäyvän väestöön verrattuna, joten en oikein tiedä, saadaanko sosiaalipuolella minkäänlaisia kompensaatiota lapsiperheiden lukumäärän vähenemisellä.
t:jarmo
..niin, ne eivät olleet toki järkeviä...;-)
, eikä niillä ole mitään eläkepoliittista yhteyttä, muutoin kuin siinä, ellei sitten joskus perusteta vanhusten keräämöjä.
Vanhusten keräämöihin tuotaisiin kaikki muun Suomen vanhuksiksi muuttunet ihmiset KehäII:n sisäpuolelle askartelemaan wc-paperirullista joulutonttuja.
t:jarmo
Suuret ikäluokat on maksanut eläkkeensä eläkevakuutusyhtiöihin, jotka on sijoittanut varat tuottavasti eläkkeiden maksua varten, rahastoista maksetaan eläkkeet. Ja jää paljon jäljelle koska monella valitettavasti päättyy taival ennen eläkkelle pääsyä tai vähän jälkeen e:n( katso keski-ikä). Kansaneläke poistui Esko Aho laittoi kansaneläke rahat omaan taskuunsa sitä ei saada vaikka on maksettu vuosikymmenet rahastoon! Koyhille vammaisille ja yms putjetista maksetaan vähäinen eläke, joka ei ole noussut pitkään aikaan eikä indeksi koske näitä eläkkeitä.
Enempi pitäisi olla huolissaan että kohta olemme kuin Venäjällä, että veroista suurimman osan maksaa eläkeläiset ja palkansaajan palkan vähennyksien jälkeen ei jää verotettavaa.
Eläkeläisten veroprosentti on huomattavan korkea jo nyt verrattuna palkkaveroon tai pääomaveroon.
Pullamössö sukupolvi ei ole Suomea rakentanut vaan suuret ikä luokat!!!!
koetetaanpas nyt erottaa se oma napa pois eläkkeiden rahoittamisesta
KUKA MAKSAA ELÄKKEET?
1) eläkevakuutusyhtiöt
2) nykyinen työssäkäyvä väeston osa (työnantajat työntekijät)
3) vapaaehtoiset eläkevakuutukset
4) KELA, Valtionkonttori (erikoiseläkkeet)
Ehkä olisi syytä vaatia eläkeyhtiöiltä voimakkaampaa panosta eläkkeiden maksuun eikä kaataa eläkemaksuvastuuta tulevaisuudesta ja nykyisyydestä vastuussa olevan työssäkäyvän väestön osan niskaan.
Nykyisen eläkeläisen ON TURHA REHVASTELLA että olisi eläkkeensä maksanut. On maksanut vain vakuutusmaksua joka on nykyistä huomattavasti alhaisempi kun se nyt työssäkäyvillä on liki 5 prosenttia.
(Jos saa eläkettä esimerkiksi 20 vuotta 2000 euroa kuukaudessa, niin julkeaako joku väittää maksaneensa nämä rahat palkkatuloistaan työelämänsä aikana?)
Eläkeyhtiöiden tulisi realisoida omaisuutta jos eivät kykene eläkkeitä muuten maksamaan. Lakisääteisiä työnantajan ja palkansaajan eläkevakuutusmaksuja pitää saada lasketuksi!
Eläkkeistä maksetaan tuloveroa kuten muistakin tuloista.
t:jarmo
Ehdotin kymmenisen vuotta sitten, että kuntien omistamia ja yksityistettäviä energiayhtiöitä olisi käytetty eläkevakuutusyhtiöiden pääasiallisena sijoituskohteena ja että etenkin valtion eläkevastuita olisi jatkossa rahoitettu energian myynnillä. Hyöty suomalaiselle yhteiskunnalle olisi ollut maksimaalista.
Ei kelvannut idea eläkevakuutusyhtiöille, ei valtiovallalle ja nyt on kaikenmaailman ruotsalaista Vattenfallia rahastamassa sähkönkäyttäjää ja hyöty valuu pörssiosakkeiden omistajille.
Kun et tiiä
Aikaisemmin palkan päälle (=palkkaa)työnantaja on maksanut suoraan työntekijän puolesta eläkemaksut suurien ikäluokkien puolesta eläkevakuutusyhtiöille joista eläkkeet maksetaan, ne ei mene koskaan valtion eikä kunnan pussista.
Paitsi valtio ja kunnat ovat käyttäneet omien työntekijöiden eläkerahoista valtaosan omaan kulutukseen jäähalleihin yms turhiin laitoksiin jotka ei tuota mitään muuta kuin kuluja.
Rahaa siellä puolella on siis kiinteistöissä joita suurten ikäluokkien eläke aikana tulisi realisoida. (Miksi) näin kunnat ja valtio+ - politikot päättääneet.
Mut siis soo yli 80 % eläkkeistä on maksettu palkasta (ei julkiset eläkkeet).
Joten Nuorille maksetaan nyt 30 kymmpiseksi elanto toivottavasti jos on rahaa (lapsilisät,terveydenhoito,päivähoito,peruskoulutus, ammattikoulutus, yliopistokoulutus, tohtorikoulutus ja lisäksi opintoraha opintolaina, asumistuki - yms. mitä muuta kehtaatte haluta.)sitten kykenevät maksamaan oman eläkkeensä. Eläkevakuutukset on lisä turvaa 2-3 vuodeksi, joka on omaa säästörahaa joka maksetaan yli 60 vuotiaille takaisin sitä ei voi eikä saa sotkea oikeisiin eläkkeisiin - että näin