Olen paljon pohtinut, että yleisesti ajatellaan/luullaan, että bi-seksuaalisuus rakentuu heteroseksuaalisuuden kautta. Eli se "pää-seksuaaliidentiteetti" on hetero ja bi-seksuaalisuus on ominaisuus sen lisäksi. Eihän se näin mene!
Yhtä lailla ihminen voi olla homoseksuaalinen ja myös lisäksi kokea bi-seksuaalisuutta. On erittäin vaikea hahmottaa itsensä kanssa kamppailevan, että mikä on minun "pää-sekuaaliidentiteetti".
Ylipäätään tulee mieleen, että määritelmät voivat johtaa harhaan meitä, jotka "etsimme" itseämme.
Yhteiskunnan ja ympäristön perusolettamus on, että kaikki ovat heteroita, eikä kenenkään tarvi edes sanoa, "Hei olen hetero". Kun oletetaan heterouden olevan normaalin seksuaalisuuden lähtökohta, niin ollaan jo lähtökohtaisesti väärällä tiellä ja siksi normaaliuden määritelmä matemaattiisena suhdelukuna on ajatteluun kykenemättömän ihmisen työkalu määritellä itsensä.
Yhtä lailla ihminen voi olla homoseksuaalinen ja myös lisäksi kokea bi-seksuaalisuutta. On erittäin vaikea hahmottaa itsensä kanssa kamppailevan, että mikä on minun "pää-sekuaaliidentiteetti".
Ylipäätään tulee mieleen, että määritelmät voivat johtaa harhaan meitä, jotka "etsimme" itseämme.
Yhteiskunnan ja ympäristön perusolettamus on, että kaikki ovat heteroita, eikä kenenkään tarvi edes sanoa, "Hei olen hetero". Kun oletetaan heterouden olevan normaalin seksuaalisuuden lähtökohta, niin ollaan jo lähtökohtaisesti väärällä tiellä ja siksi normaaliuden määritelmä matemaattiisena suhdelukuna on ajatteluun kykenemättömän ihmisen työkalu määritellä itsensä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihminen on tietyllä tapaa laiska ja luuseri. Hän etsii aikansa itsestään jotain tiettyjä tekijöitä ja päätyy sitten "kovalevynsä" jumittamiseen ikuisesti. Hänestä tulee konservatiivi. Ääripäätä edustava hetero, homo tai lesbo. Hänestä tulee näin kunnon roska-aineistoa edustamaan yhteiskuntaa. Sen olen huomannut käyttännössä kuin mm. näillä palstoillakin.
Onneksi minä en "tiedä" edes lempiväriäni tai lempiruokaani. Kannatan toisinaan Hitleriä, välillä Stalinia, toisinaan ymmärrän raamatun kirjoittajaa, voin olla joskus samaa mieltää vihreän kanssa ja äänestää kokoomusta.
90% jumittaa ja enemmistö näistäkin itsestään "monisuvaitsevaisuuden" ryhmäksi nimestävästä jäsenistöstä on pseudoja ja idiootteja. Idiotia on henkinen harha ja siihen kasvetaan valinnoin. Näin koen syvän empatiani Pekka-Eric Auviselle. Hän oli vain loppuunpalanut idiotisen yhteiskunnan keskellä ja sekosi lopulta.
...Siispä itseään pitäisi etsiä nyt, aina ja ikuisesti.
Hehee! Puit juuri vastauksen muotoon kysymyksen joka on risteillyt päässäni jo pitkään.
(Tämä siis alkuperäisen viestin kirjoittajalle)
Luokittelulliset nimilaputtamiset toisaalta käteväittävät ajatusten vaihtamista mm. tässäkin keskusteluketjussa. Toisaalta luokittelua ei välttämättä edes tarvita ja se vääristää todellisuutta. "Bi-ihminen" nimityslappuna sopii erinomaisesti määrittelyn pohtimiseen. Kun joku yksilö, ihminen, itse luonnehtii omaa sosiaalista intiimiin elämään suhtautumistaan "bi"-termillä, niin hän antaa itsestään samalla selkeästi tunnistettavan yleisilmeen, yleiskuvan. Minä koen bi-määritelmän myönteisenä oman itsensä arviointina. Se on suvaitsevuutta ja avara-asenteisuutta. Sitten samalla pitäisi ymmärtää, että myös "bi-luonnehdinta" on luokittelua ja liian yksioikoinen. Entä, jos tyytyisimme siihen, että ihmiset voivat ja saavat suhtautua eroottisessa mielessä toisiinsa yhtä lailla keskenään "samasukupuolisesti" kuin myös samat ihmiset "erisukupuolisesti", kunhan henkilösuhteet ovat kunnossa myönteisellä mielellä kaikkkien osapuolten kesken?
Heteronaiselle riittää, että kerran kesässä pääsee laiturille pesemään mattoja. Jos tekemättömyys ahdistaa voi mies silti antaa piiskaa ympäri vuoden.
Bi-seksuaalin pitää sen sijaan saada pestä useampia mattoja kerralla sekä nuolla ne puhtaaksi. Jos mies suuttuu siitä ja haluaa kostaa piiskaamalla voi nainen vetäytyä ja sanoa, että piiskaa harvemmin tarvitaan marttojen laiturilla. Laituri on myös auki ympäri vuoden, vaikka helvetti jäätyisi.